Hanhipellot poikkitieteellisenä politiikkahaasteena

Hanhipelto on luonnon monimuotoisuuden suojelukonsepti, jolla yritetään sovittaa yhteen maanviljelijöiden ja hanhien ensisijaisia tarpeita sekä lyhyen ja pitkän aikavälin intressejä. Luonnonvarakeskuksen Hanhipeltohanke luotaa niitä paikallisia ja alueellisia edellytyksiä, joiden turvin hanhille tarkoitettuja levähdys- ja ruokailupeltoja voitaisiin yhteistyössä luoda Pohjois-Karjalaan. Hankkeen rahoituksesta vastaa ympäristöministeriö.

Yhteistyöllä on paikkansa myös tieteessä. Monitieteisissä projekteissa tutkimusongelmaa tarkastellaan ja valotetaan monesta tieteellisestä näkökulmasta. Tieteidenvälisessä tutkimuksessa mennään hivenen pidemmälle ja pyritään integroimaan eri tutkimusotteiden tieteellistä käytäntöä. Kun tutkimuksen toteuttaminen edellyttää paikallisten toimijoiden tai sidosryhmien mukanaoloa, voidaan puhua vuorovaikutteisesta tutkimuksesta.

Hanhipeltohanke on poikkitieteellinen. Hankkeen tuottama monitieteinen tiedeneuvo tai tiivis yhteistyö ja vuorovaikutus paikallisten toimijoiden kanssa eivät riitä kuvaamaan sitä, millaisesta tutkimuksesta Hanhipeltohankkeessa on kyse.

Poikkitieteellisessä tutkimuksessa ei ole kyse vain tiedon tuottamisesta, vaan tilannekohtaisen arkkitehtuurin luomisesta monisyisen tutkimusongelman ratkaisemiksi.

Yhteiskunnallisten edellytysten lisäksi hanhipeltojen suunnitteluun ja kokeiluun tarvitaan monipuolista biologista ja paikkaan sidottua tietoa hanhien ravinnosta ja käyttäytymisestä sekä lintujen käyttämien levähdysalueiden ominaisuuksista. Lintuharrastajien havaintotiedon lisäksi tarvitaan systemaattista tietoa siitä, millaisissa olosuhteissa erilaisia ja eriasteisia vahinkoja syntyy. Tämä selviää tutkimalla korvattuja hanhivahinkoja, laidunpeltojen ominaisuuksia ja erilaisten hanhien ruokailualueen ohjailuun käytettävien karkotusmenetelmien tehoa.

Hanhien tapojen ja käyttäytymisen lisäksi tarvitaan tietoa maanviljelijöiden valintataipumuksista ja toimintavalmiudesta. Hanhille kelpaa sama rehunurmi kuin karjalle, ja siksi hanhien ruokailu on väistämättä maanviljelijältä pois. Maanviljelijä voi tyytyä siihen, että hanhet tulevat ja tyytyvät vahingoista maksettuihin korvauksiin tai maanviljelijä voi olla valmis koordinoimaan muiden viljelijöiden kanssa sitä, missä vahingot tapahtuvat. Se, mihin viljelijät ovat millaisin edellytyksin valmiita, on hanhipeltojen perustamisen kannalta avaintietoa. Hanhilla ja viljelijöillä on omat reunaehtonsa, ja niitä koskeva tutkimustieto on tärkeää ja konkreettista.

Poikkitieteellisessä tutkimuksessa ei ole kyse vain tiedon tuottamisesta, vaan tilannekohtaisen arkkitehtuurin luomisesta monisyisen tutkimusongelman ratkaisemiksi. Sinänsä vuorovaikutteisuus on tuttua politiikan ja hallinnan tutkimuksessa. Sidosryhmien kanssa työskentelyyn on jo totuttu, ja monissa tapauksissa sidosryhmien ja hallinnon mukanaolon annetaan myös vaikuttaa kysymyksenasetteluihin ja menetelmien valintaan. Vuorovaikutteisessa tutkimuksessa ei kuitenkaan luoda kokonaista tilannekohtaista tutkimusinfrastruktuuria ja mennä yhtä pitkälle kuin hanhipeltohankkeen kaltaisessa poikkitieteellisessä toimintatutkimuksessa.

Hanhipeltohanke on aivan ainutlaatuinen kudelma poikkitieteellistä toimintatutkimusta.

Hallinnon moninainen läsnäolo laajentaa poikkitieteellistä näkökulmaamme. Ympäristöministeriö ei vain rahoita tutkimusta, vaan on aktiivinen koordinoidessaan valkoposkihanhien muuttoa, läsnäoloa ja vahinkoja koskevaa viestintää Pohjois-Karjalassa. Ministeriön edustaja toimii myös hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Kenties tärkeimpänä poikkitieteellisyyttä edistävä seikka on ministeriön rahoittama Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lajivahinkokoordinaattori-hanke. Hankkeeseen palkattu tutkijataustainen koordinaattori hoitaa käytäntötason verkostoitumista, edistää viljelijöiden yhteistyötä ja koordinoitumista sekä hanhipeltoneuvotteluja.

Hanhipeltohanke on aivan ainutlaatuinen kudelma poikkitieteellistä toimintatutkimusta. Tuttuun tapaan tutkijat vastaavat tutkimuskysymyksiin ja yhteistyössä muiden toimijoiden ja vuorovaikutuksessa hanhien kanssa ovat ratkomassa käytännöllisiä ongelmia. Tutkimuksella on mahdollisesti suuriakin yhteiskunnallisia vaikutuksia Keski-Karjalassa ja sen ulkopuolella. Poikkitieteellinen tutkimus tuottaa hyvän kasvualustan uudelle luonnontieteelliselle ja yhteiskuntatieteelliselle ymmärrykselle ja teorianmuodostukselle.