Kirjoittajat:
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä edusta Luonnonvarakeskuksen virallista kantaa.
Biokaasun tuotanto maatalouden sivuvirroista – ympäristöhyötyjä ja resurssitehokkuutta
Biokaasun nykyinen tuotanto voitaisiin kymmenkertaistaa hyödyntämällä tehokkaammin maatalouden biomassoja, kuten lantaa, nurmea, olkea ja naatteja. Nyt julkaistu päivitetty versio Biokaasulaskurista tarjoaa viljelijöille tietoa liittyen oman tilakohtaisen laitoksen perustamiseen.
Biokaasun tuotanto nähdään yleisesti lähinnä tapana tuottaa uusiutuvaa energiaa. Tässä viitekehyksessä biokaasun merkitys on kuitenkin vähäinen. Kun energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2020 oli 355 TWh, vain n. 1 TWh energiasta tuotettiin biokaasulla. Biokaasun tärkeyttä pitäisikin tarkastella ympäristöhyötyjen, resurssitehokkuuden ja kiertotalouden näkökulmasta. Luonnonvarakeskus on arvioinut biokaasun raaka-aineiden teknistaloudellinen potentiaali olevan n. 10 TWh. Jo nykyisin biokaasun tuotanto tarjoaa pääasiallisen tavan käsitellä jätevesilietteitä, yhdyskuntabiojätettä ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Suurin osa käyttämättömästä potentiaalista on puolestaan maatalouden biomassoissa. Biokaasu voisikin olla merkittävässä asemassa myös maatalouden ilmastopäästöjen vähentämisessä ja ravinteiden kierrätyksessä.
Tilakohtainen laitos parantaa typpiomavaraisuutta, keskitetty mahdollistaa fosforin kuljetuksen
Biokaasulaitoksen lopputuotteena on aina sekä energian tuotantoon käytettävä biokaasu että ravinnerikas mädätysjäännös. Mädäte on parempi lannoite kuin lanta, koska biokaasuprosessin aikana osa lannan sisältämästä orgaanisesta typestä hajoaa liukoiseksi typeksi, jolloin se on kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Tilakohtainen biokaasulaitos parantaakin paitsi energiaomavaraisuutta myös ravinneomavaraisuutta, kun ostettavan mineraalityppilannoitteen tarve vähenee. Keskitetyissä biokaasulaitoksissa mädätettä voidaan lisäksi prosessoida helposti kuljetettavaan muotoon ja siirtää pois alueellisista ravinnekeskittymistä niille alueille, joilla on pulaa ravinteista, etenkin fosforista.
Biokaasulaskurista alustava investointisuunnitelma
Luonnonvarakeskus julkaisi keväällä 2021 uuden version Biokaasulaskurista osana Maalousinfopalvelua. Laskurin päivitys tehtiin HANDIHEAT-projektin aikana ja sen rahoitti European Regional Development Fund (ERDF), Northern Periphery and Arctic Programme 2014–2020, sekä Työ- ja elinkeinoministeriö ja Luonnonvarakeskus. Laskuri on vapaasti käytettävissä netissä ja sen tavoitteena on edistää etenkin maatalouden biokaasuntuotantoa tarjoamalla avoimesti saatavilla olevaa tietoa maatalouden biomassojen soveltuvuudesta biokaasun tuotantoon, teknisistä ratkaisuista, investointi- ja käyttökustannuksista sekä kannattavuudesta.
Biokaasuala kasvussa mutta poliittinen päätöksenteko ja valtion budjettileikkaukset luovat epävarmuutta
Biokaasulaskuri julkaistiin hetkellä, jolloin Suomen biokaasuala vaikuttaisi olevan myötätuulessa. Viime vuonna ja alkuvuodesta Suomeen on noussut useita biokaasulaitoksia, sekä keskitettyjä että maatilalaitoksia. Myös St1 ja Valio ovat perustamassa yhteisyrityksen, jonka tavoitteena on tuottaa lannasta biokaasua pääasiassa raskaan liikenteen polttoaineeksi. Samaan aikaan kuitenkin epävarmuus sekä kansallisessa että EU-tason poliittisessa päätöksenteossa mietityttää monia toimijoita. Kansallisessa päätöksenteossa TEM:n työryhmän laatima Biokaasuohjelma (2020) pitää sisällään monia keinoja alan tukemiseen. Työryhmän ehdotukset toteutetaan silti valtiontalouden kehysten puitteissa. Hallituksen puoliväliriihessä huhtikuun lopulla kohdennettiin leikkauksia eri ministeriöiden budjetteihin. Maa- ja metsätalousministeriön osalta on ilmoitettu leikkausten kohdistuvan myös biokaasuun ja ravinnekiertokorvaukseen. Biokaasun ja ravinnekierrätyksen tukia ei kuitenkaan pitäisi nähdä vain menoina, vaan ne myös luovat uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja maaseudulle.
Paras taloudellinen kannattavuus liikennekäytöstä
EU-tasolla Suomeen vaikuttavat mm. biokaasun valtiontukisääntelyn ehdot, CAP-valmistelu sekä miten biokaasun liikennekäytön CO
2-päästöt huomioidaan. EU-komissio antaa heinäkuussa muutosehdotuksen kevyiden ajoneuvojen CO
2-asetuksen muuttamisesta. Nykyisen mallin mukaan biokaasun CO
2-päästöt lasketaan samalla tavoin kuin maakaasulla eikä elinkaarisia päästöjä huomioida. Elinkaaritarkastelussa biokaasu mahdollistaa Suomessa samat päästövähennykset kuin täyssähköauto ja monissa muissa EU-maissa, joissa uusiutuvan sähköntuotannon osuus on pienempi, biokaasu on puhtain vaihtoehto. Ryhmä europarlamentaarikkoja Heidi Hautalan johdolla on vedonnut suoraan EU-komissioon biokaasun liikennekäytön lisäämiseksi. Liikennekäytössä saadaan biokaasulle myös paras taloudellinen kannattavuus, jolloin sen lisääntyminen vähentäisi suoran rahallisen tuen tarvetta. Paras tapa biokaasun edistämiseen olisikin kestävien liiketoimintaedellytysten luominen.
