Luontopihan aarteet

Marika Laurila, Luonnonvarakeskus & Taru Koskinen, ProAgria Pohjois-Suomi

Pihapiirissä voi edistää luonnon monimuotoisuutta monin tavoin. Pieninkin teoin voi luoda eri lajeille sopivia elinympäristöjä ja huomioida pihan eläinvieraat. Luontopihan suunnittelu, toteutus ja seuraaminen ovat mukavaa puuhaa mielelle ja keholle! Hyödynnä vinkit Luontopihan aarteet -esitteestä ja tutustu tarkemmin eri aiheisiin tällä verkkosivulla.

Luontopihan aarteet -esite tiivistää lumovinkit pihalle, klikkaa kuvaa ja lataa esite. Piirros: Ade Risti 

Lumo-puutarha

Monimuotoinen piha pystyy tarjoamaan jokaiselle jotakin. Varjoa yhdelle, valoa toiselle, tiheitä suojapaikkoja kolmannelle ja kaiken kukkuraksi kaikille makuun sopivia ravintokasveja. Erilaisia elinympäristöjä voi lisätä tietoisesti ylläpitämällä tai rakentamalla kerroksellisuutta, jossa monivuotiset kasvilajit, kuten puut, pensaat, köynnökset sekä korkeat ja matalat kasvilajit kasvavat toistensa lomassa. Luonnonmukaista kerroksellisuutta jäljittelevä metsäpuutarha on helppohoitoinen ja maaperälle ystävällinen vaihtoehto, johon lisämausteensa tuo syötävien kasvien, kuten erilaisten yrttien kasvattaminen osana kokonaisuutta.

Mahtuisiko monikerroksiseen pihaasi myös pala hoitamattomuutta? Hallittu hoitamattomuus tekee hyvää pihan monimuotoisuudelle. Esimerkiksi pihan perällä kasvava nokkonen on tärkeä ravintokasvi perhosen toukille, voikukka taas pelastus kevään ensimmäisille pörriäisille. Jos kuitenkin hoitamattomuutta haluaa rajoittaa, kannattaa torjunta-aineita käyttää hyvin harkitusti, jos ollenkaan. Mieti sen sijaan muita konsteja kasviesi suojaamiseen tai ei-toivottujen kasvien torjumiseen. Miltä kuulostaa esimerkiksi käpyjen käyttö katteena – tarjoavathan ne samalla talvehtimispaikkoja monille hyönteisille.

Luonnonmukaisen pihan rakenteeseen kuuluu myös eläimille suotu rauha. Tiheät pensaat ja suojaisat nurkkaukset tarjoavat pesä- ja lepopaikkoja linnuille sekä turvapaikkoja pikkunisäkkäille. Luonnolliset kulkureitit, kuten aidan alaosaan jätetty siiliaukko, auttavat eläimiä liikkumaan turvallisesti pihojen välillä. Välttämällä turhaa yövalaistusta tuetaan yöllä liikkuvia eläimiä, kuten lepakoita ja yöperhosia, joiden elintavat häiriintyvät kirkkaasta keinovalosta.

Monipuolisen rakenteen lisäksi kannattaa katse kääntää pihamaan kasvivalintoihin. Pölyttäjät tarvitsevat kukkien mettä ja siitepölyä ravinnokseen. Hyönteisillä on omat suosikkinsa, eivätkä kaikki kukat maistu kaikille pörriäisille. Parhaassa hyönteisille suunnatussa buffetpöydässä onkin useita kasvilajeja sekä monivuotisia ja eri aikaan kasvukaudesta kukkivia kasveja. Parhaita kukkia pölyttäjäystävällisellä pihamaalla ovat kotoperäiset luonnonkukat tai maatiaisperennat. Tutustu Suomen luonnonsuojeluliiton pölyttäjäkasvioppaaseen kasvivalintoja suunnitellessasi.

Pesäpaikkoja 

Haluaisitko uusia naapureita pihallesi, puutarhaasi tai jopa parvekkeellesi? Monet lintu-, hyönteis- ja nisäkäslajit hyötyvät niille tarjotuista pesäpaikoista. Esimerkiksi erilaiset pöntöt ovat apu koloissa pesiville linnuille, joilla on puutetta pesäpaikaksi sopivista lahopuista luonnossa. 

Linnut ovat tarkkoja kotipönttönsä mitoista, joten niihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos mielessä on tietty lintulaji, jonka toivoisi pönttöön muuttavan. Osalla lintulajeista on tätäkin tarkempia toivomuksia kotinsa arkkitehtuurista ja sisutuksesta. Esimerkiksi tervapääskyn pönttölautojen tulee olla erityisen karkeita ja pesästä on löydyttävä sahanpurua tai muuta pesätarviketta. Harmaasieppo suosii avomallista ja puukiipijä kolmiomaista pönttöä. Kattava lista linnunpönttöjen malleista ja mitoista löytyy BirdLifen verkkosivuilta.

Pöntön voi rakentaa myös monille muille eläimille. Lepakko on toivottu naapuri monella pihalla – yksi lepakko pystyy pyydystämään yhden yön aikana jopa 2700 hyönteistä, esimerkiksi hyttysiä. Lepakkopöntön rakentamiseen ja asentamiseen voi käyttää Luonnontieteellisen museon ohjeita. Siilin suoja- ja talvehtimispaikaksi sopii nikkaroitu pesälaatikko tai lehtikasa. 

Hyönteishotelli puolestaan auttaa pölyttäjiä ja petohyönteisiä, jotka auttavat kasvien pölytyksessä ja pitävät puutarhan tuholaiset kurissa. Hyönteishotellin voi tehdä helposti poraamalla reikiä puupölkkyyn tai latomalla esimerkiksi koiranputken ja järviruo’on onttoja varsia tiiviisti puukehikon tai vaikka maitopurkin sisään. Katso tästä Maa- ja kotitalousnaisten ohjeet hyönteishotellin valmistukseen. Suuremman hyönteishotellin voi tehdä rakentamalla pihamaalle risuaidan (lahopuuaita). Risuaita kootaan latomalla ohuita puunrunkoja, oksia ja risuja maahan iskettyjen aitatolppien väliin. Aita toimii samalla oivana näkö- ja tuulensuojana. 

Erityisen arvokkaita luonnolle ovat vanhat puut ja lahopuu, joita ei kannata poistaa turhaan. Puuvanhukset, kannot ja maapuuna lepäävät rungot ovat elintärkeitä elinympäristöjä lukuisille hyönteisille, linnuille, sienille ja sammalille. Säästämällä nämä luonnon omat kerrostalot lisäät pihasi monimuotoisuutta nyt ja tulevina vuosina.

Niittykukkia

Erilaiset niityt ja muut perinnebiotoopit ovat Suomen luontotyypeistä uhanalaisimpia. Monet lajit ovat niistä riippuvaisia. Harvinaistuneita niittylajeja voi auttaa jättämällä osan pihasta kehittymään niityksi. Parhaiten niittylajisto kehittyy aurinkoiseen paikkaan ja niukkaravinteiseen maahan. Niitto loppukesällä kukinnan jälkeen ja niitetyn kasvijätteen pois kerääminen säilyttävät olosuhteet niittykasveille sopivan vähäravinteisina.

Paahteisella ja niukkaravinteisella paikalla niittoa ei välttämättä tarvitse tehdä joka vuosi. Pystyyn jäävä kasvusto tarjoaa talvehtimispaikkoja monille hyönteisille. Muutoinkin niittyjen hoidossa voi huomioida hyönteisiä jättämällä esimerkiksi vuorovuosin osa kasvustosta niittämättä. Näin selkärangattomille niityn asukkaille on aina tarjolla sopivaa elinympäristöä.

Niittysiemeniä kylvämällä voi edistää niittykasvillisuuden muodostumista. Siementen olisi hyvä olla alkuperältään kotimaisia, mieluusti lähialueilta kerättyjä. Kylvökohdissa maaperää on usein tarpeen hieman paljastaa edesauttamaan siementen itämistä. Kylvö kannattaa tehdä syksyllä tai keväällä. 

Niittykasvien kanssa kilpailevat korkeakasvuiset lajit kuten koiranputki ja vieraslajit, muun muassa komealupiini, kannattaa kitkeä huolella pois. Niityn voi perustaa myös nurmikolle – tällöin maaperää täytyy yleensä muokata huolellisemmin niittykasveille sopivaksi. Käy katsomassa Marttojen mainiot niittyvinkit.

Vettä ja varjoa

Varjostava kasvillisuus, erilaiset vesiaiheet ja kosteat painanteet lisäävät pihan elinympäristöjen kirjoa sekä tarjoavat helteeseen helpotusta. Osa kasveista ja eläimistä on sopeutunut elämään tällaisissa ympäristöissä. Kosteikoilla viihtyviä kasveja ovat esimerkiksi keltakurjenmiekka, rantakukka ja useat saniaiset. Vesiympäristöt tarjoavat sopivaa elintilaa sammakoille ja monille hyönteisille kuten sudenkorennoille.

Sadepuutarhan perustaminen on yksi mahdollisuus toteuttaa kosteaa elinympäristöä. Periaatteena siinä on ohjata sadevesiä sopivaan kohtaan pihalla. Perustamisessa on huomioitava riittävä etäisyys rakennuksiin ja mahdolliset muut rajoitteet. Ideaa on avattu mukavasti YLE:n verkkosivuilla (Strömsö) ja tarkempaa tietoa löytyy esimerkiksi hulevesioppaista Tampereen ja Turun kaupungeilta.

Pieninkin teoin voi auttaa eläimiä kuivina kausina. Juoma- ja kylpypaikan voi toteuttaa yksinkertaisesti laittamalla vettä tarjolle matalareunaiseen astiaan, kurkkaa Suomen luonnonsuojeluliiton vinkit eläinten juoma- ja kylpypaikan perustamiseen. Sopiva paikka on hieman suojassa puiden tai pensaiden katveessa. Vesi on hyvä vaihtaa päivittäin ja puhdistaa astia säännöllisesti. Astiaan kannattaa laittaa kivi tai oksa, jolle ”merihätään” joutuneet pikkuvieraat pääsevät pelastautumaan. Vesitarjoilulle voivat tulla esimerkiksi linnut, oravat ja siilit – niiden touhuja on mukava seurailla!

Maaperän ja lahopuun hyvikset

Puutarha- ja keittiöjätteiden kompostointi tuottaa erinomaista maanparannusainetta puutarhaan. Kompostia voi levittää istutuksiin lannoittamaan ja lisäämään eloperäistä ainesta maahan. Näin maaperän pieneliöille riittää hajotettavaa, ravinteita vapautuu kasvien käyttöön ja maa säilyy kuohkeana ja hyvässä kunnossa. 

Nurmikolle karisseet lehdet voi hyvällä omallatunnolla jättää paikoilleen maanparannusaineeksi. Lehtien hajoamista voi nopeuttaa silppuamalle ne ruohonleikkurilla. Maatuva kasvijäte tarjoaa suojaa ja ravintoa maaperän lukuisille selkärangattomille eläimille ja mikrobeille lisäten maaperän monimuotoisuutta.

Lahopuutarhan myötä voi pihavieraiksi saada kiinnostavan joukon hyödyllisiä lajeja kuten erilaisia sieniä, kovakuoriaisia, pölyttäjiä ja maaperän pieneliöitä. Kaadettavasta puusta voi jättää korkean kannon ja rungon kappaleita voi asetella maapuuksi lahoamaan vaikkapa istutusten reunaan. Raivattuja puita ja oksia voi koota lahopuuaidaksi tai erilaisiksi kasoiksi. Lahopuun sijoituspaikka vaikuttaa lajistoon: varjossa ja kosteammassa viihtyvät eri lajit kuin aurinkoisessa paikassa. Vain mielikuvitus on rajana lahopuutarhaa rakentaessa!

Luonto myös tukee ihmisen hyvinvointia monin tavoin – tutustu Terveyttä luonnosta ohjelmaan.  Luonnon monimuotoisuuden terveysvaikutuksia on avattu Duodecim-lehden artikkelissa. Esimerkiksi maaperän mikrobien monimuotoisuus voi lisätä suoliston hyvinvointia ja immuunipuolustusta. Luontopihalla puuhailu on oivallista kuntoilua ja tuo hyvää mieltä!

Lisää vinkkejä luontopihalle:
LUMOAVA-hankkeen lumoavat teot (Maaseudun sivistysliitto, Suomen ympäristökeskus)

Luontoa pihaan (Suomen luonto)

Monimuotoinen piha (Marttaliitto ry)

Monimuotoinen puutarha (Luonnonvarakeskus)

Pölyttäjäkasviopas (Suomen luonnonsuojeluliitto)