Siirry pääsisältöön

Järeä puu ohjautuu teollisuuteen, pienpuu menee energiaksi

Blogi 25.10.2021 Tuomas Niinistö

Huoli ilmastosta sävyttää nykyisin energiakeskustelua. Se näkyy myös EU:n tavoitteissa siirtyä fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvaa energiaa, joka Suomessa on tarkoittanut puun energiakäytön kasvua.

Metsäenergian Suomi

Suomessa bioenergiainnostus johti viime vuosikymmenellä puun polttamisen tukiin ja energialaitosinvestointejakin on tehty. Puuta alkoi palaa entistä enemmän, mikä näkyi myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista. Kansallisesti tavoiteltiin jopa, että metsähakkeen käyttö nousisi yli 13 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Kasvu on kuitenkin ollut odotettua hitaampaa: Viime vuonna lämpö- ja voimalaitokset käyttivät metsästä energiaksi korjattua puuta 7,6 miljoonaa kiintokuutiometriä. Yhdessä pientaloissa poltetun metsähakkeen kanssa kokonaiskäyttö ylsi 8,2 miljoonaan kuutiometriin.

Metsähake ei ole ainoa lämpö- ja voimalaitosten käyttämä kiinteä puupolttoaine. Metsäteollisuustuotteita valmistettaessa raaka-aineena käytettävästä tukki- ja kuitupuusta syntyy kuorta ja tähdepuuta eli metsäteollisuuden sivutuotteita. Osaa sivutuotteista metsäteollisuus hyödyntää tuotantonsa raaka-aineena, ja loppu päätyy energiaksi. Sivutuotepuuta palaa lämpö- ja voimalaitoksissa metsähaketta enemmän.

[infogram id="5d05b03d-865e-48a4-b2ce-9cbd6ad41f2e"  title="Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa"]

Millaisesta puusta metsähaketta valmistetaan?

Puun energiakäytön ympäristöystävällisyys on viime aikoina kyseenalaistettu ja Euroopan Komissio kitkee tuoreessa ilmastopaketissa metsäteollisuusuustuotteiden raaka-aineeksi kelpaavan puun sekä kantojen polttamista. Myös metsäenergian korjuun vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen on keskusteltu. Kysymys kuuluu: Riittääkö metsästä kerätty puu, ja millaista puuta kannattaa polttaa? Metsätilastoista löytyy tietoa näihinkin kysymyksiin.

Suomen lämpö- ja voimalaitoksissa suoraan metsästä hankittu puu poltetaan metsähakkeena. Suurin osa siitä on valmistettu pienpuusta eli pääosin karsitusta ja karsimattomasta rangasta. Lisäksi metsähaketta tehdään myös hakkuutähteistä, joita syntyy tukki- ja kuitupuun hakkuiden yhteydessä. Myös kantoja ja järeää runkopuuta poltetaan, mutta niiden osuus metsähakkeesta oli vuonna 2020 vain 11 prosenttia.

Järeä runkopuu

Puun energiakäytön tilastoinnissa järeä runkopuu tarkoittaa metsästä kerättyä viallista tai pystykuivaa tukkikokoista puupölkkyä. Pääosa poltetusta järeästä runkopuusta on tukkipuiden lahoja tyviä, jotka eivät kelpaa metsäteollisuustuotteiden raaka-aineeksi. Tällaisen energiaksi menneen järeän runkopuun määrä on pysynyt lähes samana viimeiset kymmenen vuotta vuosikohtaisia vaihteluita lukuun ottamatta. Samassa ajassa kantojen poltto on pudonnut noin neljännekseen. Kun tämä puu ei kelpaa metsäteollisuuden raaka-aineeksi, sillä ei ole energian lisäksi vaihtoehtoista käyttöä.

Kaikki laitoksissa poltettu puu ei kuitenkaan ole peräisin metsätaloudesta: kantoja nostetaan myös rakennusten ja liikenneväylien tieltä. Hieman järeää runkopuuta tulee myös puisto- ja pihapuista.

Markkinat ja metsäteollisuus ohjaavat puun energiakäyttöä

Jo puoli vuosisataa puun polttamisesta on keskusteltu: pitäisikö puuta käyttää ensisijaisesti metsäteollisuudessa vai riittääkö sitä uuniinkin. Teollisuuden raaka-aineeksi korjattua järeää puuta ei näytä tilastojen valossa päätyvän juurikaan suoraan lämpö- ja voimalaitoksiin. Markkinat ehkäisevät sitä tehokkaasti: Metsänomistajalle tukin ja kuitupuun hinta on merkittävästi korkeampi energiapuuhun verrattuna. Metsäteollisuus puolestaan haluaa puusta mahdollisimman korkean jalostusarvon, joka ehkäisee puun polttamista energiaksi.

Kuitupuun mitat täyttävää puuta korjataan energiaksi lähinnä vain silloin, kun puustoa ei ole järkevää taloudellisesti korjata metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Metsistämme hakatun tukki- ja kuitupuun puun määrät ovat käytännössä samat kuin metsäteollisuuden tuotannossaan jalostaman kotimaisen puun määrät. Vuositasolla keskinäistä eroa näissä määrissä toki on, mutta pidemmällä aikavälillä ne vastaavat toisiaan.

Kestävää vai ei

Metsien monimuotoisuuskato ja ilmastokriisi ovat todellisia uhkia ihmiskunnalle, ja osa ratkaisuista voi löytyä puun energiakäytöstä. Tilastojen valossa EU:n tavoittelema teollisuuden raaka-aineeksi kelpaavan puun polton välttäminen ei kuitenkaan näyttäisi Suomessa edellyttävän nykyisten käytäntöjen muuttamista – ainakaan järeänä runkopuuna lämpö- ja voimalaitoksissa ei juuri pala puuainesta, jonka olisi voinut jalostaa metsäteollisuudessa.

Yläreunan kuva: Luke, Erkki Oksanen.