Uutiset Ilmasto, Maatalous, Ympäristö

EU:n maatalouspolitiikkauudistus edellyttää ilmastotoimien vahvistamista myös Suomen maataloudessa. Seitsemän tutkimushankkeen yhteinen politiikkasuositus kannustaa ottamaan käyttöön päästövähennys- ja hiilensidontatoimenpiteet niin turve- kuin kivennäismailla.

Suomessa ruuan alkutuotannon kasvihuonekaasupäästöistä noin puolet syntyy turvemaiden viljelystä. Siksi myös suurimmat ja nopeimmat päästövähennykset on mahdollista saavuttaa turvemaiden käytön muutoksilla.

Tutkijat suosittelevat, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) Suomen strategiasuunnitelmaan sisällytetään riittävät kannustimet turvepeltojen viljelystä luopumiseen tai ennallistamiseen erityisesti silloin, kun pellot eivät tuota ruokaa tai rehua ja niillä on vähäinen merkitys luonnon monimuotoisuudelle.

CAP-strategiasuunnitelman pitää kannustaa viljelijöitä pellon hyvän kasvukunnon ylläpitämiseen ja hiilensidonnan edistämiseen myös kivennäismailla, joita on 89 prosenttia Suomen peltopinta-alasta.

Turvemaita varten on tarjottava toimenpidevalikoima, josta erilaiset tilat voivat löytää itselleen sopivia, turvekerroksen säilymisen turvaavia vaihtoehtoja. Jotta siirtymä ilmastoviisaaseen maankäyttöön olisi reilu ja viljelijöiden hyväksymä, on tärkeää tunnistaa myös ilmastotoimien tulovaikutukset maatalouteen eri alueilla ja tuotantosuunnissa.

Ilmastotoimet pitää kohdentaa tehokkaimpiin ja hyväksyttävimpiin kohteisiin

Tutkijoiden mukaan ilmastotoimet kannattaa aloittaa kohdistamalla kannustimia tehokkaisiin ja viljelijöiden kannalta hyväksyttävimpiin kohteisiin ja keinoihin, kuten tuotantokykynsä menettäneisiin peltoihin.

Suomessa on yhteensä 13 000 hehtaaria turvemaapeltoa, jolla ei ole viimeiseen 10 vuoteen tuotettu ruokaa tai rehua. Lisäksi Suomessa on vajaat 70 000 hehtaaria hylättyjä ja maataloustuotannosta poistuneita turvemaapeltoja, jotka edelleen tuottavat päästöjä. Nämä ovat päästövähennystoimien ensisijaisia kohteita.

Ratkaisut ovat viljelijän käsissä

Osa hiiltä maahan sitovista tai kasvihuonekaasupäästöjä vähentävistä toimista voidaan sisällyttää CAP:n kansalliseen strategiasuunnitelmaan, osa vaatii markkinoilta tulevaa ohjausta, uudenlaisia kannustimia tai muutoksia totutuissa tavoissa. Uudet menetelmät voivat vaatia viljelijöiltä myös ajatustavan muutosta ja epävarmuuden sietämistä, sillä maan kasvukunnon parantamiseen voi kulua alussa enemmän panoksia kuin niistä tulee tuottoa.

Viljelijät pääasiassa haluavat tukea maatalouden ilmastopäästöjen hillintätoimia. Suhtautumisessa on kuitenkin eroja maantieteellisesti, mikä johtuu muun muassa turvemaapeltojen osuudesta.

Tutkimusten mukaan viljelijät toivovat käytännönläheistä tietoa sekä opastusta viljelytapojen muuttamiseen hiiltä sitoviksi tai päästöjä vähentäviksi. Lisäksi tarvitaan taloudellista tukea uusien viljelymenetelmien kokeilemiseen ja korvauksia ilmastotoimista aiheutuviin tulonmenetyksiin.

Maaperä osana ilmastoratkaisua – maatalouspolitiikkauudistus edistämään ilmastoviisasta maataloutta -politiikkasuosituksen ovat tehneet hankkeet:

  • SOMPA – Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät – avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään 
  • Reilu Ruokamurros – Eriarvoisuuksien tunnistaminen ja ratkaiseminen matkalla kestävään, terveelliseen ja ilmastoviisaaseen ruokajärjestelmään (JUST FOOD) 
  • MULTA – Maanviljelyn monihyötyiset ratkaisut ilmastokestävään ruokajärjestelmään 
  • RATU – Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn
  • OPAL-Life  – Maatalousmaankäytön optimointi ilmastonmuutoksen hillintäkeinona 
  • CANEMURE – Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia
  • Turvepäästö – Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen 

Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus SYKE, Baltic Sea Action Group BSAG, E2 Tutkimus, Tyrsky-konsultointi, Jyväskylän yliopisto