Okakaarnakuoriaiset osasyy mäntyjen kuolemiseen lounaisrannikolla kesällä 2021
Lounaisrannikolla havaittiin viime kesän aikana mäntyjen punertumista ja kuolemia. Puiden kuolemien taustalla on useita tekijöitä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntijoiden mukaan kuolleet puut ovat olleet todennäköisesti männynjuurikäävän sekä poikkeuksellisen kuuman ja kuivan kesän heikentämiä ja tämän vuoksi vastustuskyvyttömiä okakaarnakuoriaiselle. Okakaarnakuoriainen iskeytyy yleensä heikentyneisiin puihin.
− Okakaarnakuoriainen on todennäköisesti ensin iskeytynyt puihin, joiden juuristo on ollut jo valmiiksi männynjuurikäävän ja/tai kuivuuden heikentämä. Männynjuurikääpä alentaa mäntyjen vedenottokykyä ja estää puiden pihkaan perustuvaa puolustautumista okakaarnakuoriaisia vastaan. Myöhemmin kuoriaiset ovat siirtyneet lähipuihin, mutta niiden ei odoteta aiheuttavan laajoja tuhoja perusterveissä männiköissä, kertoo tutkimusprofessori Jarkko Hantula Lukesta.
− Kesän 2021 aikana kokonaan kuolleet männyt eivät enää sisältäneet aikuisia kaarnakuoriaisia. Puista, joiden latva oli vasta osittain kuollut ja alaoksissa oli vihreitä neulasia, tavattiin okakaarnakuoriaisen aikuisia, toukkia ja koteloita, sanoo tutkija Tiina Ylioja Lukesta.
Kaikki punertuneet ja kuolleet männyt saaristossa ja rannikolla eivät ole okakaarnakuoriaisen valtaamia. Vedenpuutteesta kärsivän männyn kuolemaa voivat jouduttaa monet muutkin lajit kuin okakaarnakuoriainen. Puuston kuoleminen on luonnollista, ja yksittäisiä puita kuolee jatkuvasti.
Luken ja Suomen metsäkeskuksen metsätuhoasiantuntijat tutustuivat syyskuussa viiteen kasvupaikaltaan tai puustoltaan erilaiseen tuhokohteeseen Uudenkaupungin ja Taivassalon alueella. Tässä esitetty tuhonaiheuttajien tunnistus perustuu näiden viiden kohteen tutkimiseen.
Okakaarnakuoriaisia esiintyy lähes koko Suomen alueella
Okakaarnakuoriainen on noin 2-4 millimetrin pituinen, männyllä elävä kaarnakuoriainen, joka iskeytyy heikentyneiden mäntyjen latvaosissa oksiin ja hilsekaarnaiseen runkoon. Latvaosiin iskeytyessään okakaarnakuoriaiset tuovat mukanaan sinistäjäsienen, joka estää vedenkulun puussa. Voimakas sinistymä laskee myös puutavaran arvoa.
Puut, joihin okakaarnakuoriainen on iskeytynyt, alkavat kuivua latvasta alkaen ja kuolevat yleensä nopeasti. Okakaarnakuoriaisen esiintymisestä voi varmistua sen tekemän syömäjäljen perusteella (kuvat alla).
Kuva vasemmalla: Okakaarnakuoriaisten asuttaman männyn puuaines sinistyy voimakkaasti. Kuva oikealla: Okakaarnakuoriaisen puun pituussuunnassa uurtamat emokäytävät paljastuvat kuoren irrotessa puun kuoleman jälkeen. Kuvat: Tiina Ylioja, Luke.
Okakaarnakuoriaisen luontainen esiintymisalue kattaa lähes koko Suomen. Aikuiset kuoriutuvat heinäkuun lopulla ja aloittavat ravintosyöntinsä kuoren alla. Okakaarnakuoriaiset talvehtivat aikuisina joko kaarnan alla tai maassa. Lämpiminä kesinä ne aikuistuvat ja poistuvat rungoista ennen talvea. Lajilla voi olla kesän aikana päällekkäisiä sukupolvia. Tuolloin metsikössä voi olla puita, joista okakaarnakuoriaiset ovat jo aikuistuneet sekä puita, joihin on iskeydytty vasta myöhemmin kesällä.
Ilmoita tuhosta nettilomakkeella
Mäntyjen oireista pyydetään ilmoittamaan Luonnonvarakeskukseen tuhoilmoituslomakkeella: https://metsainfo.luke.fi/fi/metsatuholomakeTuhojen torjunnassa neuvoo Metsäkeskus.
Yläreunan kuva: Kuoren alla aikuisten naaraiden uurtamat emokäytävät ovat purun täyttämiä ja niiden laidalta alkavat harvakseltaan lyhyet toukkakäytävät. Kuva: Tiina Ylioja, Luke.
