Uutiset Ilmasto, Monimuotoisuus, Talous, Ympäristö

Juuri käynnistyneessä, laajassa SysteemiHiili-hankkeessa tunnistetaan ja kehitetään ilmastoviisaita ja kokonaisvaltaisesti kestäviä toimenpiteitä maankäyttösektorille. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueisiin syventyvässä työpaketissa rakennetaan menetelmiä, joiden avulla käytöstä poistetulle turvetuotantoalueelle löydetään kestävimmät jatkokäyttötavat.

SysteemiHiili-hankkeen turvetuotantoalueiden jatkokäyttötapojen kokonaiskestävyyttä tarkastelevassa osassa vertaillaan vaihtoehtoisia maankäyttötapoja ja selvitetään niitä edistävien ohjauskeinojen hyväksyttävyyttä.

– Pyrimme selvityksen avulla tukemaan maanomistajia ja viranomaisia ilmastoviisaiden ja ympäristöystävällisten ratkaisujen valinnassa, kertoo turvetuotanto-kokonaisuuden vetäjä Oili Tarvainen Lukesta.

Turvetuotannon nopean vähentämisen vuoksi tarvitaan pikaisesti uutta tietoa siitä, mitkä maankäyttötavat soveltuvat parhaiten erityyppisiin suokohteisiin.

– Turvetuotantoalueiden jatkokäyttötapoja on lukuisia, kuten metsittäminen, vettäminen kosteikoksi ja alueen hyödyntäminen tuulivoiman tuotannossa. Eri käyttötapojen soveltuvuus ja vaikutukset riippuvat alueen ja sen lähiympäristön ominaispiirteistä, tutkijat painottavat.

Tunnistetaan eri alueille parhaiten sopivat keinot

Jatkokäyttötapojen vertailuun ja kokonaiskestävyyden arviointiin ei ole vielä kattavaa kriteeristöä eikä ohjeistusta. SysteemiHiili-hankkeessa muodostetaan ensimmäistä kertaa kokonaiskuva turvetuotantoalueiden jatkokäyttötapojen vesistö-, monimuotoisuus- ja ilmastovaikutuksista, taloudellisista mahdollisuuksista sekä sosiaalisesta hyväksyttävyydestä.

Kehitteillä olevien menetelmien avulla voidaan järjestelmällisesti vertailla eri jatkokäyttötapoja ja tunnistaa tietylle alueelle parhaiten sopiva jatkokäyttötapojen yhdistelmä.

Hankkeessa koottua tietoa viedään käytäntöön pilottialueilla, jolloin voidaan tarkastella kriteerien ja ohjauskeinojen soveltuvuutta sekä paikallisessa että valtakunnallisessa ilmasto- ja ympäristötyössä. Yhdeksi pilotiksi on valittu Iijoen valuma-alue, jossa yhteistyökumppanina on Iin Micropolis. Myös Haapaveden-Siikalatvan alueen liittämistä mukaan pilottialueeksi selvitetään parhaillaan.

Hankkeen konsortioon kuuluu tutkijoita ja asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE), Luonnonvarakeskuksesta (Luke), Itä-Suomen yliopistosta (UEF) sekä Savonia ammattikorkeakoulusta. Hankkeen keskiössä on tiivis yhteiskehittäminen ja vuorovaikutus eri osapuolten ja sidosryhmien kanssa. Hankkeen pilottialueet sijaitsevat Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. 

Ilmastotoimenpiteiden kokonaisvaltainen arviointi valuma-alueilla – Systeemianalyysillä kohti hiilineutraalia maankäyttöä (SysteemiHiili) -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Hankkeen toiminta-aika on vuosina 2021–2023.

Kuva: Oili Tarvainen