Mikä on tutkimusmetsä?

Tutkimusmetsät ovat valtion omistamia metsiä, joiden päätehtävänä on palvella metsissä tapahtuvan kokeellisen tutkimustoiminnan tarpeita. Tutkimustoiminnan ohella tutkimusmetsät ovat suosittuja retkeily- ja tutustumiskohteita.

Kuinka suuri osuus Suomen metsistä on tutkimusmetsiä?

Suomen metsäpinta-alasta tutkimusmetsät muodostavat yhden promillen, lähes 25 000 hehtaaria. Tutkimusmetsiä on kaikkiaan 13 eri puolilla Suomea, ja niiden arvioidaan kattavan riittävän hyvin kokeellisen tutkimustoiminnan tarvitseman Suomen metsien kasvupaikkojen ja ilmastollisen vaihtelun.

Miksi tutkimusmetsiä tarvitaan?

Tutkimusmetsiä tarvitaan metsissä tapahtuvaa kokeellista tutkimustoimintaa varten. Erityisesti pitkäaikaisille ja hyvin intensiivisesti seurattaville kokeille tutkimusmetsät ja kenttäkoehenkilöstön läheisyys ovat välttämättömiä. Keskittämällä koetoimintaa tutkimusmetsiin saadaan kustannussäästöjä.

Mitkä tahot toimivat tutkimusmetsissä?

Tutkimusmetsissä on kaksi päätoimijaa:

Luonnonvarakeskus (Luke) suunnittelee ja perustaa tutkimusmetsiin erilaisia kokeita, tekee mittauksia ja ottaa näytteitä sekä laskee, analysoi ja julkaisee tuloksia.

Metsähallitus valtion maaomaisuuden haltijana hoitaa tutkimusmetsiä Luken ohjauksen mukaisesti. Lisäksi Metsähallitus toteuttaa metsänhoitoon, puunkorjuuseen, kuljetukseen ja kauppaan sekä kiinteistöjen hallintaan liittyvät tehtävät.

Päättääkö Luke yksin tutkimusmetsiin perustettavista kokeista?

Luke päättää tutkimusmetsiin perustettavista kokeista. Luken lisäksi myös muut organisaatiot voivat perustaa tutkimusmetsiin kokeita, esimerkiksi muodostamalla Luken kanssa tutkimusyhteistyöryhmiä.

Kuinka paljon tutkimusmetsissä on kokeita?

Tutkimusmetsistä on muodostunut monipuolisten ja pitkäaikaisten kokeiden keskittymiä, joissa sijaitsee noin 1700  voimassa olevaa koemetsikköä.

Mitä konkreettista hyötyä tutkimusmetsissä tehtävissä kokeista on saatu?

Esimerkiksi metsän kehityksen kasvuennustemallit on tehty tutkimusmetsissä tehtyjen kokeiden pohjalta. Malleja käytetään esimerkiksi MOTTI-simulaattorissa. Harvennusmallit, lannoituksen vaikutus kasvuun, maanmuokkauksen vaikutus uudistamiseen sekä taimien syntyminen ja kehitys jatkuvassa kasvatuksessa ovat muita esimerkkejä tutkimustuloksista, jotka pohjautuvat tutkimusmetsien kokeisiin.

Maksaako Luke tutkimusmetsien käytöstä?

Kyllä. Luke maksaa käytöstä korvauksen Metsähallitukselle. Korvauksen määräytymisen perusteena on Metsähallituslain 7 §:n (234/2016) mukaiset Metsähallituksen velvoitteet ja Luken toiminnasta aiheutuneet tuoton menetykset sekä normaalia kalliimpi metsien hoito ja puunkorjuu sekä muualla kuin tutkimusmetsissä sijaitsevat koealat.

Ovatko tutkimusmetsät sataprosenttisesti tutkimuskäytössä?

Kyllä. Tutkimusmetsissä on sekä käynnissä olevia kokeita että kokeista vapaita alueita. Kokeista vapaat alueet on tarkoitettu tulevia kokeita varten ja niitä hoidetaan sen mukaisesti.

Saako tutkimusmetsissä liikkua vapaasti?

Pääsääntöisesti tutkimusmetsissä liikkumista ei ole rajoitettu. Muutamat tutkimusmetsät ovatkin suosittuja ulkoilu- ja virkistysalueita.

Koska tutkimusmetsät on perustettu?

Ensimmäiset nykyisen Suomen alueella sijaitsevat tutkimusmetsät perustettiin Padasjoen Vesijaolle ja Vilppulaan vuonna 1922. Tutkimusmetsät ovat perustamisestaan lähtien olleet aktiivisen hoidon piirissä. Suurimmillaan tutkimusmetsien pinta-ala oli 1930-luvulla, 106 000 hehtaaria.

Vuoden 2008 alussa tutkimusmetsien maan haltijaksi tuli Metsähallitus, ja tutkimusmetsien käytön pohjana on Metsähallituksen kanssa tehty käyttöoikeussopimus. Samalla tutkimusmetsien pinta-ala pieneni 75 000 hehtaarista 32 000 hehtaariin. Nykyisin tutkimusmetsiä on noin 25 000 hehtaaria.

Yläreunan kuva (Luke/Erkki Oksanen): Kaskenpolttoala Padasjoella Vesijaon tutkimusmetsässä vuonna 2018. Kaski poltettiin Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi.