Siirry pääsisältöön

Usein kysyttyä tutkimusmetsistä

Mikä on tutkimusmetsä?

Tutkimusmetsät ovat valtion omistamia metsiä, joiden päätehtävänä on palvella metsissä tapahtuvan kokeellisen tutkimustoiminnan tarpeita. Tutkimustoiminnan ohella tutkimusmetsät ovat suosittuja retkeily- ja tutustumiskohteita.

Kuinka suuri osuus Suomen metsistä on tutkimusmetsiä?

Suomen metsäpinta-alasta tutkimusmetsät muodostavat noin 0,7 promillea, 18 000 hehtaaria. Tutkimusmetsiä on kaikkiaan 11 eri puolilla Suomea. Luke arvioi, että ne kattavat riittävän hyvin Suomen metsien kasvupaikkojen ja ilmastollisen vaihtelun, jota kokeellinen tutkimustoiminta tarvitsee.

Miksi tutkimusmetsiä tarvitaan?

Tutkimusmetsiä tarvitaan metsissä tapahtuvaa kokeellista tutkimustoimintaa varten. Metsäntutkimuksen kokeet ja niiden tuottamat aikasarjat ovat pitkiä, jopa 100 vuotta. Erityisesti pitkäaikaisille ja hyvin intensiivisesti seurattaville kokeille tutkimusmetsät ja kenttäkoehenkilöstön läheisyys ovat välttämättömiä. Keskittämällä koetoimintaa tutkimusmetsiin saadaan kustannussäästöjä.

Mitkä tahot toimivat tutkimusmetsissä?

Tutkimusmetsissä on kaksi päätoimijaa:

Luonnonvarakeskus (Luke) suunnittelee ja perustaa tutkimusmetsiin erilaisia kokeita, tekee mittauksia ja ottaa näytteitä sekä laskee, analysoi ja julkaisee tuloksia.

Metsähallitus valtion maaomaisuuden haltijana hoitaa tutkimusmetsiä Luken ohjauksen mukaisesti. Lisäksi Metsähallitus toteuttaa metsänhoitoon, puunkorjuuseen, kuljetukseen ja kauppaan sekä kiinteistöjen hallintaan liittyvät tehtävät.

Päättääkö Luke yksin tutkimusmetsiin perustettavista kokeista?

Luke päättää tutkimusmetsiin perustettavista kokeista. Luken lisäksi myös muut organisaatiot voivat perustaa tutkimusmetsiin kokeita, esimerkiksi muodostamalla Luken kanssa tutkimusyhteistyöryhmiä.

Kuinka paljon tutkimusmetsissä on kokeita?

Tutkimusmetsistä on muodostunut monipuolisten ja pitkäaikaisten kokeiden keskittymiä. Alkuvuodesta 2024 tutkimusmetsissä oli käynnissä 1450 koetta.

Mitä konkreettista hyötyä tutkimusmetsissä tehtävissä kokeista on saatu?

Tutkimusmetsien avulla voimme tehdä laadukasta metsäntutkimusta yhteiskunnan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin. Kokeisiin perustuvia tuloksia käytetään niin kansallisessa metsästrategiassa, ilmastotyössä, monimuotoisuustyössä kuin metsänhoitosuosituksissa. Pitkäaikaiset kokeet ovat myös erittäin tärkeitä kansallisen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön näkökulmasta.

Konkreettisena esimerkkinä metsän kehityksen kasvuennustemallit on tehty tutkimusmetsissä tehtyjen kokeiden pohjalta. Malleja käytetään esimerkiksi MOTTI-simulaattorissa. Harvennusmallit, lannoituksen vaikutus kasvuun, maanmuokkauksen vaikutus uudistamiseen sekä taimien syntyminen ja kehitys jatkuvassa kasvatuksessa ovat muita esimerkkejä tutkimustuloksista, jotka pohjautuvat tutkimusmetsien kokeisiin.

Maksaako Luke tutkimusmetsien käytöstä?

Kyllä. Luke maksaa käytöstä korvauksen Metsähallitukselle. Korvauksen määräytymisen perusteena on Metsähallituslain 7 §:n (234/2016) mukaiset Metsähallituksen velvoitteet ja Luken toiminnasta aiheutuneet tuoton menetykset sekä normaalia kalliimpi metsien hoito ja puunkorjuu sekä muualla kuin tutkimusmetsissä sijaitsevat koealat.

Ovatko tutkimusmetsät sataprosenttisesti tutkimuskäytössä?

Kyllä, tutkimusmetsät palvelevat sekä nykyisiä että tulevia tutkimustarpeita. Tutkimusmetsissä on käynnissä olevia kokeita ja kokeista vapaita alueita. Kokeista vapaat alueet on tarkoitettu tulevia kokeita varten ja niitä hoidetaan sen mukaisesti.

Saako tutkimusmetsissä liikkua vapaasti?

Pääsääntöisesti tutkimusmetsissä liikkumista ei ole rajoitettu. Muutamat tutkimusmetsät ovatkin suosittuja ulkoilu- ja virkistysalueita.

Koska tutkimusmetsät on perustettu?

Ensimmäiset nykyisen Suomen alueella sijaitsevat tutkimusmetsät perustettiin Padasjoen Vesijaolle ja Vilppulaan vuonna 1922. Tutkimusmetsät ovat perustamisestaan lähtien olleet aktiivisen hoidon piirissä. Suurimmillaan tutkimusmetsien pinta-ala oli 1930-luvulla, 106 000 hehtaaria.

Vuoden 2008 alussa tutkimusmetsien maan haltijaksi tuli Metsähallitus, ja tutkimusmetsien käytön pohjana on Metsähallituksen kanssa tehty käyttöoikeussopimus. Samalla tutkimusmetsien pinta-ala pieneni 75 000 hehtaarista 32 000 hehtaariin. Nykyisin tutkimusmetsiä on noin 18 000 hehtaaria.