Siirry pääsisältöön

Punkaharjun tutkimusmetsä

Punkaharjun tutkimusmetsät (750 ha) sijaitsevat pääasiassa Savonlinnan Punkaharjulla. Tutkimusmetsän ydinalue on Laukansaaressa sijaitseva Tutkimuspuisto (336 ha). Siellä on suurin osa tutkimuksen koetoiminnasta ja alueen retkeilyreitit. Metsissä tehtävä monipuolinen tutkimus liittyy mm. metsänjalostukseen, metsäpuiden perinnölliseen monimuotoisuuteen, ulkomaisten puulajien kasvatukseen, puiden sopeutumiseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sekä metsänhoidon menetelmiin. 

Punkaharjun tutkimusmetsä on perustettu vuonna 1924. Alueen vanhimmat metsänviljelykokeilut ovat 1840- ja 1870-luvuilta. Tutkimusmetsäalueella sijaitsee myös Suomen ensimmäinen geenireservimetsä (mänty, perustettu 1992) sekä myöhemmin perustetut lehmuksen ja vaahteran geenireservimetsät.

Punkaharjun Tutkimus- ja Virtuaalipuisto

Punkaharjun Tutkimuspuisto sijaitsee Punkaharjulla, Savonlinnassa. Tutkimuspuisto on osa Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsiä ja sen intensiivisen koetoiminnan keskittymä. Kohde on rikkaan ympäristönsä, yli satavuotisen koetoiminnan ja saavutettavuutensa johdosta Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen näyteikkuna. 

Alueella voit tutustua ajankohtaisiin metsäteemoihin opastetuilla havaintokohteilla tai virtuaalisesti siitä tehdyn Luonnonvarakeskuksen Virtuaalipuiston kautta.

Tutkimuspuiston suosituimmat käyntikohteet

Tutkimuspuisto on erittäin suosittu käyntikohde alueen matkailuinfran ja saavutettavuutensa ansiosta. Suosituimpia käyntikohteita ovat olleet Suomen pisin puu, arboretum (8 ha puulajipuisto), Karjalankallion taukopaikka ja reitistöt. 

Viimeaikoina metsäteemoitetut havaintokohteet ovat olleet myös suosittuja myös opastettujen retkien kohteina, opastuksia voi tiedustella Tutkimuspuiston välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta Metsämuseo Lustosta. Tutkimuspuisto on ympärivuotisesti avoin ja maksuton vierailukohde.

Arboretum

Puulajipuisto perustettiin 1930-luvulla noin viiden hehtaarin näytealaksi, jossa ulkomaisten puulajien viljelystä kiinnostuneet saattoivat tutustua puulajien ominaisuuksiin ja niiden menestymiseen Suomen oloissa. Puistoon istutettiin vuoteen 1938 mennessä 72 puulajia, suurin osa havupuita. Saman suvun eri puulajit on istutettu vieri viereen, jotta niitä voi helposti vertailla. Monet puulajipuistoon istutetut puulajit kasvavat laajempina metsäviljelminä muualla tutkimuspuistossa.

Puulajipuistoa alettiin kunnostaa ja uudistaa 1990-luvun alussa. Aikaisemmin istutetuista puista oli tuolloin jäljellä 48 lajia. Sen jälkeen puistoon on istutettu uusia havupuulajeja 16 ja lehtipuulajeja 33. Lisäksi puistossa on monia kotimaisten metsäpuiden erikoismuotoja kuten kulta-, tuulenpesä- ja käärmekuusia sekä liuskalehtisiä koivuja ja leppiä ja visakoivuja. Puistossa kasvaa nykyisin yli 100 puulajia ja sen lisäksi joidenkin lajien alalajeja, muunnoksia ja muotoja sekä lajien välisiä risteymiä. Kunnostusten ja laajennusten jälkeen Puulajipuiston pinta-ala on seitsemän hehtaaria.

Elämyksellisiä reittejä

Kokonharjun reitti kulkee luonnonkauniin Kokonharjun laella ja sen varrella kasvavat monista puulajeista Suomen suurimmat puut. Reitin varrelta löytyy 140 vuotta sitten istutettu lehtikuusikko, jossa puiden keskipituus on suurempi kuin yhdessäkään toisessa maamme metsikössä. Luontoreitti alkaa vanhan koulun parkkipaikalta. Reitin pituus on kolme kilometriä.

Puulajireitillä voi tutustua yli 30 puulajiin. Reitin varrella sijaitsee vuonna 1877 istutettu Montellin lehtikuusikko. Reitin pituus on reilut viisi kilometriä.

Hakinkierroksella voi hyvällä onnella tavata myös reitin nimikkolinnun, pähkinähakin. Reitin pituus on vajaat kahdeksan kilometriä.

Tutustu reitteihin Metsäbiotalous.fi sivustolla.

Metsäalan ammattiryhmät voivat tiedustella ohjattua vierailua Punkaharjulle Luonnonvarakeskuksen Savonlinnan toimipaikasta (toimipaikkojen yhteystiedot).