Luonnonvarakeskus vastaa geenivarojen suojelun kokonaisuudesta. Metsäpuiden geenivarojen suojelun tarkoitus on säilyttää lajien ja paikallisten esiintymien perinnöllinen monimuotoisuus pitkälle tulevaisuuteen. Monimuotoisuuden avulla puulajit pystyvät sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin kuten ilmastonmuutokseen.

Metsäpuiden geenivarojen suojelussa pääpaino ei ole yksittäisten genotyyppien säilyttämisessä vaan geneettisen monimuotoisuuden ja sitä ylläpitävien prosessien suojelussa. Tämä tapahtuu toisaalta alkuperäisellä kasvupaikalla geenireservimetsissä ja toisaalta monimuotoisuuden säilyttämistä varten perustetuissa elävien puiden kokoelmissa.

Suomessa on 44 geenireservimetsää ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 7 200 hehtaaria. Verkostoon kuuluu männyn, kuusen, rauduskoivun, hieskoivun ja muutamia jalojen lehtipuiden geenireservimetsiä. Metsiköt sijaitsevat eri ilmastovyöhykkeillä. Näin suojelun piiriin saadaan kattavasti erilaisia sopeutumisominaisuuksia.

Luke vastaa geenireservimetsistä ja geenivarakokoelmista

Luonnonvarakeskus etsii ja valitsee geenireservimetsät ja laatii niille hoitosuunnitelmat yhdessä maanomistajien kanssa. Se myös varmistaa, että metsänkäsittely edistää uudistumista ja ylläpitää geneettistä monimuotoisuutta. Luke huolehtii myös geenireservimetsien siemenkeruista.

Lisäksi Luke on kartoittanut harvinaisten puulajien luontaiset esiintymät ja kerännyt niistä siemeniä tai varteoksia. Siemenistä tai varteoksista kasvatetut taimet istutetaan geenivarakokoelmiin, joissa puut aikanaan risteytyvät ja tuottavat monimuotoisen uuden puusukupolven.

Koska puulajeilla on yleensä laaja levinneisyysalue ja niiden geneettinen koostumus on monilta osin ilmaston muokkaamaa, Euroopan maat tekevät kiinteää yhteistyötä puiden geenivarojen suojelussa. Luke osallistuu aktiivisesti eurooppalaiseen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Kotimaassa tärkeä yhteistyökumppani on valtion metsiä hallinnoiva Metsähallitus, mutta myös useat yksityissektorin metsäyhtiöt ovat lähteneet mukaan geenivarojen suojeluun.

Työtä tulevaisuutta varten

Geneettinen monimuotoisuus on avaintekijä lajin sopeutumiskyvylle ja selviytymiselle ympäristön muuttuessa. Metsäpuiden sopeutumiskyky ilmastonmuutoksessa on edellytys sekä kestävälle metsätaloudelle että metsäympäristön muulle monikäytölle.

Yläreunan kuva: Erkki Oksanen, Luke

Katso myös