Suomen maa- ja metsätalouden kansallisen eläingeenivaraohjelman päätavoite on turvata meillä perinteisesti kasvatettujen kotieläinlajien perinnöllinen monimuotoisuus.

Tavoitteeseen päästään, kun paikallisesti sopeutuneille alkuperäisille kotieläinroduille perustetaan erityisiä säilytyskarjoja, pakastetussa geenipankissa uinuu nestetypen kylmyydessä siemennestettä, munasoluja ja alkioita ja noudatettavat eläinrotujen jalostusohjelmat huolehtivat niin tuotannon, terveyden kuin hedelmällisyydenkin tasapuolisesta kehittämisestä.

Tutkimuksella ja viestinnällä edistetään näiden tavoitteiden toteutumista.

Eläingeenivaraohjelma vaalii kotieläinten geenivarantoa

Kotieläinten geenivarat muodostuvat eri lajien, lajien eri rotujen ja rotujen sisällä yksilöiden välisten perinnöllisten erojen kirjosta, jolla on taloudellista, tieteellistä, kulttuurista, yhteiskunnallista tai ekologista merkitystä. Tarkemmin ilmaistuna kysymyksessä ovat erot geenien erilaisten geenimuotojen ja geeniyhdistelmien yleisyyksissä, joita ilmenee saman lajin eri eläinrotujen välillä.

Ympäristö- ja tuotanto-olosuhteet vaihtelevat maantieteellisesti ja ajallisesti. Tämän vuoksi on tärkeää ylläpitää mahdollisimman perinnöllisesti rikasta kotieläinten geenivarantoa.

Kansallisessa eläingeenivaraohjelmassa huomioitavat eläinlajit ovat hevonen, kana, koira, lammas, mehiläinen, nauta, poro, sika ja vuohi. Näiden lajien roduista geenivaraohjelma koskee niitä eläinrotuja, joiden jalostushistoria maassamme on kestänyt vähintään kymmeniä sukupolvia. Tällaisia rotuja ovat suomalaiset alkuperäisrodut, kuten itäsuomenkarja, maatiaiskana tai suomenhevonen, ja meille vakiintuneet tuontirodut, kuten ayrshire-karja, maatiaissika ja texel-lammas. Sitä vastoin viimeisten vuosikymmenien aikana maahamme tuodut ulkomaiset rodut, joiden jalostus perustuu pitkälti uuden geeniaineksen jatkuvaan tuontiin, on rajattu ohjelmasta pois. Tällaisia eläinrotuja ovat holstein-karja, munijakanahybrdit ja lukuisat ulkomaiset hevosrodut.

Kuva: Arto Mäkeläinen
Kuva: Arto Mäkeläinen

Eläingeenivaraohjelman viisi tavoitetta

Eläingeenivaraohjelmalla on viisi keskeistä tavoitetta:

  1. alkuperäisrotumme eivät kuole sukupuuttoon
  2. alkuperäisrotuja ylläpidetään taloudellisesti kestävällä tavalla
  3. geneettinen vaihtelu säilyy kotieläinroduissa mahdollisimman laajana
  4. kotieläinten tuotantokyvyn ja kestävyyden tasapainoinen kehittäminen on huomioitu jalostusohjelmissa
  5. kotieläingenetiikkaan, jalostukseen ja kotieläingeenivaroihin liittyvää osaamista ja tietoutta ylläpidetään ja vahvistetaan

Kotieläinten tuotantokyvyn ja kestävyyden tasapainoinen kehittäminen on pääosin eri kotieläinjalostusorganisaatioiden ja niiden tekemien jalostuspäätösten varassa. Itse eläingeenivaraohjelmalla sekä ohjelmaan kiinteästi liittyvällä tutkimustyöllä voidaan vaikuttaa muihin tavoitteisiin.

Eläingeenivaraohjelman puitteissa järjestetään seminaareja, kokouksia ja työpajoja, mikä edistää niin ikään eläingeenivarojen suojelutyötä.

Luke koordinoi ohjelmaa

Luonnonvarakeskus koordinoi ja toteuttaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa Suomen maa- ja metsätalouden kansallista eläingeenivaraohjelmaa. Luke on aloitteen tekijänä, mitä geneettistä materiaalia ja mistä eläinroduista pakastetaan geenivarojen pitkäaikaissäilytystä varten, ja on tärkeänä toimijana erillisten säilytyskarjojen eli elävien geenipankkien kehittämis- ja jalostustoiminnassa.

Lisäksi kansallisiin tehtäviin kuuluvat viestintä ja geenivarojen karakterisointia, suojelua ja kestävää käyttöä edistävä tutkimus. Luke edustaa Suomea alan kansainvälisissä yhteyksissä, Pohjoismaiden Geenivarakeskuksen (NordGen) Eläingeenivaraneuvostossa ja projektityöryhmissä, Euroopan eläingeenivarakoordinaattoreiden verkostossa (ERFP) ja YK:n Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn työpajoissa.

Eläingeenivaraohjelman asiakkaita ovat hallintoviranomaiset, alkuperäisrotujen säilyttäjät, kotieläinrotujen jalostusorganisaatiot, luonnonvara-alan oppilaitosten opettajat, muu henkilökunta ja opiskelijat, luonnonvara-alan ja muiden alojen tutkijat ja toimittajat. Lisäksi Luke toimittaa tarvittavaa tietoa Suomen kansallisista eläingeenivaroista kansainvälisissä organisaatioissa työskenteleville alan toimijoille.

Yläreunan kuva: Arto Mäkeläinen