Kestävä biotalous porolaitumilla

KEBIPORO

Alkamispäivä

01.05.2018

Päättymispäivä

31.12.2019

Tiivistelmä

1.Hankkeen tavoitteet

Kestävän biotalouden toteuttaminen poronhoitoalueella edellyttää laaja-alaista toimintakokonaisuutta, jossa laidunympäristöjen kestävää käyttöä tarkastellaan, arvioidaan ja toteutetaan porotalouden ja muiden maankäyttömuotojen osalta monipuolisesti. Hankkeen tavoitteena on tuottaa analyysi- ja synteesitietoa sekä kehittämisehdotuksia siitä, miten poronhoitoa ja poronhoitoalueen maankäyttöä voidaan kehittää ja ohjata ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämmäksi. Samalla hanke tuottaa tietoa ja toimintamalleja, joilla voidaan sovittaa yhteen erilaisia intressejä ja lieventää poronhoitoon, maankäyttöön ja eri elinkeinoihin liittyviä ristiriitoja.

2.Hankkeen toteutus

Hanke toteutetaan vuosina 2018 – 2019 yhteistyössä Luken, Arktisen keskuksen, Syken ja Helsingin yliopiston kanssa ja se toimii vuorovaikutuksessa MMM:n nimeämän porolukutyöryhmän ja Paliskuntain yhdistyksen porotalouteen liittyvän selvitystyön kanssa. Hanke koostuu seuraavista hankeosioista.

1)Ekologinen, tuotannollinen ja taloudellinen kestävyys poronhoidossa

Tavoitteet
Luken vetämän hankeosion tavoitteita ovat seuraavat kokonaisuudet: 1) Selvitetään eri tekijöiden vaikutuksia porolaidunten määriin, kuntoon ja käytettävyyteen eri osissa poronhoitoaluetta. 2) Analysoidaan erilaisten poromäärien, laidunkiertomenetelmien ja metsänkäsittelyvaihtoehtojen vaikutuksia jäkälä- ja luppolaidunten kuntoon, elpymisnopeuteen ja määriin sekä poronhoidon tuottavuuteen ja kannattavuuteen eri osissa poronhoitoaluetta, 3) Selvitetään poronhoidon tulojen ja menojen eroja, niiden syitä sekä porotalouden kannattavuutta poronhoitoalueen eri osissa, 4) Arvioidaan erilaisten tukijärjestelmien vaikutuksia ja kehittämismahdollisuuksia poronhoidossa.

Aineisto ja menetelmät
Luken laiduninventointien ja muiden tausta-aineistojen avulla analysoidaan, miten mm. poromäärät, laidunkierto, metsätalous ja maankäyttö ovat vaikuttaneet jäkälälaidunten jäkälämäärien muutoksiin sekä erilaisten talvilaidunten määriin ja käytettävyyteen viime vuosikymmeninä. Poronhoidon bioekonomisen systeemimallin avulla analysoidaan, millä edellytyksillä erilaisissa paliskunnissa nykyisessä laidunympäristössä voitaisiin elvyttää jäkälälaitumia poromääriä säätelemällä, laidunkiertoa kehittämällä ja metsänkäsittelyä muuttamalla. Samalla selvitetään jäkälälaidunten elvyttämiseksi mahdollisesti tarvittavien toimenpiteiden voimakkuutta, laajuutta ja kestoa sekä niiden tuotannollisia ja taloudellisia vaikutuksia poronhoitoon. Poronhoidon kannattavuuskirjanpidon, porotalouden talousennustejärjestelmän ja muiden aineistojen avulla selvitetään porotalouden tulojen, menojen ja kannattavuuden eroja eri osissa poronhoitoaluetta ja syitä näihin eroihin. Myös erilaisten tukijärjestelmien vaihtoehtomalleja ja mahdollisia vaikutuksia porotalouden ohjaus- ja tukikeinoina selvitetään.

2)Porolaidunten ekologinen tila ja hiilitase

Tavoitteet
Lapin yliopiston Arktisen keskuksen vetämässä hankeosiossa arvioidaan tieteellisen tiedon perusteella porojen laidunnuksen, metsätalouden, muun maankäytön ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia laidunten ekologiseen tilaan ja hiilinieluun eri osissa poronhoitoaluetta. Tietojen perusteella arvioidaan nykymuotoisen porotalouden suurimmat ympäristöriskit. Hankeosiossa vastataan seuraaviin kysymyksiin: 1) Mitkä ovat porotalouden aiheuttamat vaikutukset maaperän ravinne- ja hiilivarastoihin?, 2) Millä tavoin jäkälämäärien kasvattaminen erilaisissa skenaarioissa tulisi vaikuttamaan ekosysteemien diversiteettiin, luonnontilaan ja maaperän ravinne- ja hiilivarastoihin?, 3) Miten ilmastonmuutos vaikuttaa laidunvaroihin ja poronhoitoon?

Aineisto ja menetelmät
Kysymysten 1 ja 2 vastaamiseksi hyödynnetään edellisen vuosikymmenien aikana julkaistua tietoa lukuisista aitauskokeista niin puuttomalla tundralla kuin boreaalisissa havumetsissä. Yhdistämällä olemassa oleva tieto voidaan arvioida sekä poro- että metsätalouden nykyistä merkitystä maaperään ja ekosysteemien hiilinieluun. Mm. eri-ikäisten aitauskokeiden avulla arvioidaan, miten jäkälämäärien kasvattaminen vaikuttaisi luonnontilaan ja minkälaisia vaikutuksia sillä olisi kasvillisuuden diversiteettiin ja ekosysteemin hiilivarastoihin. Kysymykseen 3 vastataan yhdistämällä tuore tutkimustieto sekä poronhoitajien paikallinen tieto ja havainnot säistä ja ilmastonmuutoksesta hyödyntämällä kahta vuosina 2016-2017 kerättyä kyselyaineistoa.

3)Sosiaalinen kestävyys ja konfliktit poronhoidossa ja maankäytössä

Tavoitteet
Syken vetämässä osahankkeessa kartoitetaan poronhoidon ja muiden maankäyttömuotojen välisten ristiriitatilanteiden ja konfliktien syitä ja syntymekanismeja. Analyysit kattavat porotalouden ja metsätalouden, kaivostoiminnan ja luonnonsuojelun väliset ristiriidat, jotka syntyvät elinkeinojen ja maankäyttömuotojen erilaisista tarpeista, intresseistä ja vaikutuksista luonnonvarojen hyödyntämisessä. Analyysien pohjalta laaditaan ehdotuksia siitä, miten erilaisia tavoitteita olisi mahdollista sovittaa yhteen poronhoitoalueen eri osissa ja miten kiistojen kärjistymistä olisi tulevaisuudessa mahdollista ehkäistä. Lisäksi arvioidaan porotalouden sosiaalisia ja kulttuurisia merkitystä ja kestävyyttä erilaisissa ristipaineissa sekä minkälaisia sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia tietyillä politiikka- ja maankäyttöratkaisuilla on porotalouteen.

Aineisto ja menetelmät
Kartoitetaan keskeinen tutkimustieto, dokumentit ja kirjallisuus sekä meneillään olevat tutkimushankkeet liittyen porotalouden ja muiden maankäyttömuotojen ristipaineisiin. Laaditaan synteesi konfliktien syistä ja syntymekanismeista eri osissa poronhoitoaluetta. Kootaan yhteenveto erilaisten ympäristön ja yhteiskunnan asettamien toimintaedellytysten vaikutuksista poronhoidon sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Vuoden 2018 lopussa järjestetään työpaja MMM:n edustajien ja keskeisten poronhoidon toimijatahojen kanssa. Konfliktien sosiaalisten ja kulttuuristen ulottuvuuksien analyysiä syvennetään fokusryhmähaastatteluilla keskeisen paikallisen toimijatahon kanssa. Syksyllä 2019 järjestetään aloitustyöpajaan osallistuneiden tahojen kanssa toinen työpaja, jossa kerätään ”kentän palautetta” hankkeen tuloksista ja toimenpidesuosituksista. Keskeisiä kysymyksiä ovat seuraavat: Miten eri tahot suhtautuva toimenpide-ehdotuksiin, minkälaisia seurausvaikutuksia niihin heidän näkökulmistaan liittyy, kuinka toteuttamiskelpoisina ja hyväksyttävinä he kokevat toimenpidesuositukset?

4)Poronhoidon tulevaisuuden skenaariot ja toimenpidesuositukset

Tavoitteet
Luken vetämän ja kaikkien yhdessä toteuttaman hankeosan tavoitteena on 1) laatia eri osiin poronhoitoaluetta mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita ja arvioida, mitkä tekijät ja mekanismit ohjaavat poronhoitoa näissä skenaarioissa, 2) arvioida eri skenaarioissa poronhoidon ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä, 3) laatia erilaisia toimenpidesuosituksia eri alueilla toimivan poronhoidon kehittämiseksi ja edistämiseksi ekologisesti, tuotannollisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti entistä kestävämmäksi.

Aineisto ja menetelmät
Eri hankeosissa kootun ja tuotetun tiedon perusteella laaditaan erilaisia vaihtoehtoskenaarioita porotalouden mahdollisista kehityssuunnista eri alueilla. Samalla selvennetään sitä, miten ja mihin suuntaan erilaiset mekanismit, tekijät ja toimenpiteet ohjaavat poronhoitoa sekä laidunten tilaa eri alueilla. Lopuksi laaditaan erilaisia toimenpidesuosituksia, joilla voidaan kehittää eri alueilla toimivaa poronhoitoa ekologisesti, tuotannollisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti entistä kestävämmäksi.

3.Hankkeen toteuttajat ja yleinen työnjako

Jouko Kumpula Lukesta johtaa hanketta ja vastaa hankeosan 1 vetämisestä, jonka toteuttamiseen osallistuvat Antti-Juhani Pekkarinen, Mika Kurkilahti ja Jukka Tauriainen Lukesta sekä Olli Tahvonen Helsingin yliopistosta. Hankeosaa 2 vetää Arktisessa keskuksessa Sari Stark ja siihen osallistuvat Minna Turunen ja Sirpa Rasmus Arktisesta keskuksesta ja Jouko Kumpula Lukesta. Hankeosaa 3 vetää Sykessä Heli Saarikoski ja siihen osallistuvat Kari Oinonen Sykestä, Mikko Jokinen Lukesta ja Mia Landauer Arktisesta keskuksesta. Luke vetää hankeosaa 4 ja siihen osallistuvat kaikki.

4.Hankkeen tulosten julkaiseminen ja hyödyntäminen

Vuoden 2019 lopussa hankkeen tuloksista kootaan tutkimusraportti, jossa esitellään hankkeessa koottu ja tuotettu tutkimustieto sekä laaditut vaihtoehtoskenaariot ja toimenpidesuositukset poronhoidon ja laidunympäristöjen käytön edistämiseksi. Hanke tuottaa myös erillisiä tieteellisiä julkaisuja ja artikkeleita. Erityisesti MMM tarvitsee tutkimustietoa poronhoitoa koskevan ohjauksen ja päätöksenteon. Myös poronhoidon muussa hallinnossa (ELY-keskus ja AVI), neuvonnassa (Paliskuntain yhdistys) ja käytännön poronhoidossa (paliskunnat) voidaan hyödyntää hankkeen tuloksia.

Tavoitteet, vaikuttavuus ja hyödyt

Hankkeen tavoitteena on tuottaa analyysi- ja synteesitietoa sekä kehittämisehdotuksia siitä, miten poronhoitoa ja poronhoitoalueen maankäyttöä voidaan kehittää ja ohjata ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämmäksi. Samalla hanke tuottaa tietoa ja toimintamalleja, joilla voidaan sovittaa yhteen erilaisia intressejä ja lieventää poronhoitoon, maankäyttöön ja eri elinkeinoihin liittyviä ristiriitoja.

Hankkeessa laaditaan erilaisia vaihtoehtoskenaarioita porotalouden mahdollisista kehityssuunnista eri alueilla. Samalla selvennetään, miten ja mihin suuntaan erilaiset mekanismit, tekijät ja toimenpiteet ohjaavat poronhoitoa sekä laidunten tilaa eri alueilla. Lopuksi laaditaan erilaisia toimenpidesuosituksia, joilla voidaan kehittää eri alueilla toimivaa poronhoitoa ekologisesti, tuotannollisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti entistä kestävävämmäksi.