Yhteispohjoismainen kirja jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta

Pohjoismaisten tutkimuslaitosten yhteistyössä toteuttama kirja Continuous Cover Forestry in Boreal Nordic Countries täytti tietotarvetta jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuuksista ja pullonkauloista sekä soveltamisesta boreaalisissa metsissä. Vuosi julkaisun jälkeen joulukuussa 2025 kirjaa oli ladattu huikeat 70 000 kertaa.

Tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus on ollut vallitseva menetelmä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Viime vuosina kiinnostus jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen (CCF, Continuous Cover Forestry) on kuitenkin Pohjoismaissa kasvanut. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on yleisempää muualla Euroopassa, ja EU-komissio on ehdottanut sen ottamista pääasialliseksi metsänhoitomenetelmäksi. Tämä kehitys heijastaa siirtymää puuntuotannosta kohti monikäyttöisempää metsien hyödyntämistä.

Luke kokosi pohjoismaisen tutkimusverkoston, jonka tavoitteena oli tuottaa synteesi siitä mitä jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta tiedetään – tuloksena oli englanninkielinen kirja Continuous Cover Forestry in Boreal Nordic Countries. Kirja kokoaa yhteen nykyisen tiedon ja tunnistaa keskeiset tietopuutteet. Lisäksi tuotettiin politiikkasuositus tukemaan kestävää ja monikäyttöistä metsänhoitoa.

Pohjoismaisen yhteistyön tuloksena syntynyt kirja tarjoaa perustan CCF:n kehittämiselle ja soveltamiselle boreaalisissa metsissä. Joulukuussa 2024 julkaistu kirja on vapaasti ladattavissa kustantajan sivulta, josta sitä oli joulukuussa 2025 käyty lataamassa jo 70 000 kertaa.

Pohjoismaiden metsät ja metsäpohjainen biotalous ovat keskeisiä hyvinvoinnin lähteitä. Metsät tarjoavat monipuolisia ekosysteemipalveluja, muun muassa raaka-aineita, hiilensidontaa, monimuotoisuutta ja virkistysmahdollisuuksia. Ympäristön ja yhteiskunnan muutokset – kuten ilmastonmuutos ja metsänomistajien arvojen monipuolistuminen – haastavat perinteisiä metsänhoitokäytäntöjä ja vaativat uusia ratkaisuja metsien käsittelyyn.

CCF:n on esitetty tarjoavan mahdollisuuksia yhdistää eri tavoitteita, kuten maisema-arvot, hiilensidonta, monimuotoisuus ja taloudellinen kannattavuus. Samalla on tärkeää tunnistaa menetelmän rajoitteet ja epävarmuudet. Esimerkiksi vaikutukset metsänkasvuun, uudistumiseen, tuhoriskeihin ja taloudelliseen tuottoon ovat vielä osin epäselviä, erityisesti pohjoisissa metsissä.

Koska käytännön metsätalous ja tutkimus ovat pitkälti keskittyneet tasaikäiskasvatukseen, CCF:stä on saatavilla vain vähän hajanaista tutkimustietoa. Metsänomistajat tarvitsevat perusteltua ja kohteeseen sovitettua neuvontaa siitä, missä CCF:ää kannattaa soveltaa ja missä perinteinen jaksollinen kasvatus on toimivampi vaihtoehto. Suomen Akatemian rahoittama UNITE-lippulaiva palkitsi yhteispohjoismaisen kirjan metsätieteen vuoden vaikuttavimpana tekona.

”On tärkeää ymmärtää jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuudet ja haasteet. Tietoa eri menetelmien vaikutuksista tarvitaan kiireellisesti. Moniin tietoaukkoihin on saatava vastauksia,” perustelee Juha Hakkarainen Finsilvasta.

On tärkeää ymmärtää jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuudet ja haasteet. Tietoa eri menetelmien vaikutuksista tarvitaan kiireellisesti

Pohjoismaisilta metsiltä odotetaan samanaikaisesti monia ekosysteemipalveluja: muun muassa raaka-aineiden tuotantoa, hiilensidontaa, monimuotoisuuden suojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Nämä tavoitteet voivat olla keskenään ristiriidassa, ja niiden yhteensovittaminen edellyttää monipuolisia metsänhoidon menetelmiä. CCF ei ole ratkaisu kaikkiin haasteisiin, mutta se voi täydentää tasaikäiskasvatusta erityisesti alueilla, joilla metsätaloudella on useita tavoitteita.

Menetelmien soveltuvuus riippuu metsän ominaisuuksista, kuten puulajista, kasvupaikasta ja käsittelyhistoriasta. Esimerkiksi kuusi varjopuuna vaatii eri menetelmiä kuin valoa vaativa mänty. Monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää rakenteiden, kuten suurten elävien ja kuolleiden puiden, säilyttämistä menetelmästä riippumatta.

Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen vaikutuksia on tutkittava lisää. Pitkän aikavälin seuranta ja tutkimus ovat välttämättömiä, jotta voidaan ymmärtää menetelmän ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. 

Kirjaa on tehty osin Suomen Akatemian lippulaivan UNITE:n rahoituksella. UNITEssa tutkitaan ja kehitetään metsien, ihmisten ja koneiden vuorovaikutusta. UNITE-osaamiskeskittymään kuuluu tutkimusryhmiä Itä-Suomen yliopistosta, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta, Tampereen yliopistosta ja Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sekä laaja kehittäjäkumppanien verkosto.