Yli 50 000 kalayksilöä jo tallennettu - tutustu Omakalan tilastoihin

Omakala-palvelun julkaisemisesta on kulunut 3 vuotta. Kattavat vesistöjen syvyys- ja kalastusrajoitustiedot sekä päiväkirjaominaisuus ovat tehneet siitä suhteellisen suositun, vaikka kehitettävää on. Palvelulla on käyttäjiä yli 21 000, ja määrä kasvaa noin 200 käyttäjällä viikossa. 

Minkälaista tietoa tietokantaan on kertynyt?

Saalistietoja on yli 50 000 kalayksilöstä. Kustakin yksilöstä on tiedossa ainakin pyyntialue, ajankohta ja pyyntitapa. Valtaosasta myös pituus- ja painotietoja. 

Kalastustapahtumia on kirjattu yli 41 400, joista noin 8 700 oli saaliittomia. Yleisimmät pyyntitavat ovat heittokalastus (49 % kokonaissaaliista), uistelu (17 %), verkkokalastus (13 %) ja pilkintä (8 %). 

”Satunnaisotantaan perustuvaan kansalliseen kalastuskyselyyn verrattuna verkkokalastus ja onginta ovat Omakala-aineistossa aliedustettuina ja heittokalastus ja uistelu yliedustettuina. Käyttäjätietojen perusteella Omakalan käyttäjiä on eniten 25–44-vuotiaiden ikäryhmässä, mikä selittää aktiivisten pyyntimenetelmien korostumisen”, kertoo erikoistutkija Mikko Olin Luonnonvarakeskuksesta (Luke). 

Omakala-aineiston yleisimmät saalilajit ovat ahven (30 % kokonaissaaliista), hauki (23 %), kuha (21 %) ja taimen (7 %). Sama kolmen kärki on myös kansallisessa kalastuskyselyssä. Aktiivisten menetelmien suuri osuus näkyy lajijakaumassa taimenen ja kirjolohen suhteellisen suurena saaliina. Kaikkiaan saaliiksi on saatu 62 eri kalalajia.

Lajeittain tarkasteltuna ahvenia on saatu eniten heittokalastamalla (58 %), pilkkimällä (16 %), vetouistelemalla (9 %) ja verkoilla (8 %). Haukia pyydetään eniten heittokalastamalla (62 %), vetouistelemalla (25 %), verkoilla (7 %) ja pilkkimällä (2 %). 

Pituushavaintojen perusteella ahven pyydetään pääasiassa 20–30 cm pituisena. Pääosa pyydetyistä hauista on 40–60 cm. 

”Omakalaan on tallennettu paljon myös isoja yli yhden metrin haukia, mikä osaltaan kertoo aktiivikalastajien kiinnostuksesta sovellusta kohtaan", Olin kertoo.