Yhä suurempi osa maatalousmaasta on kasvipeitteistä talvikaudella

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan talvella 2022–2023 lähes 90 prosenttia maatalousmaasta oli kasvipeitteistä tai kevennetysti muokattua. Vain runsas 10 prosenttia maasta oli paljasta kynnettyä maata. Yli puolet käytössä olevasta maatalousmaasta oli talvella viljelykasvin peitossa. Kasvipeitteisyys vähentää maa-aineksen ja ravinteiden kulkeutumista vesistöihin.  

Maatalousmaan talviaikainen kasvipeitteisyys on lisääntynyt Suomessa. Noin 52 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta oli viljelykasvin peitossa talvella 2022–2023. Yhteensä 87 prosenttia maatalousmaasta oli kasvipeitteistä tai kevennetysti muokattua. Paljasta kynnettyä maata oli 13 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta. Paljaan maan osuus on vähentynyt lähes puolella verrattuna talveen 2015–16, jolloin tiedot kerättiin edellisen kerran. Viljelysmaan hoidosta ja kastelusta kerätään tietoa kaikissa EU-maissa 3–4 vuoden välein.

Nurmialan osuuden kasvu selittää osaltaan peitteisyyden muutosta. Nurmien pinta-ala on kymmenessä vuodessa lisääntynyt viidenneksen. Myös kerääjä- ja aluskasvien osuus peltoalasta on kaksinkertaistunut verrattuna vuoteen 2015–16 ja kahdeksankertaistunut verrattuna vuoteen 2009–10. Kerääjäkasvien alan kasvua selittää osin niistä maksettava ympäristökorvaus. 

”Kevennetty muokkaus oli yleisin ja syyskyntö toiseksi yleisin perusmuokkausmenetelmä. Kylvö tehtiin muokkaamattomaan maahan noin 12 prosentilla muokatusta ja/tai kylvetystä alasta”, kertoo yliaktuaari Pia Outa-Pulkkinen.

Vuonna 2023 kasteltiin noin 11 900 hehtaaria peltoviljelyn ja avomaan puutarhatuotannon alaa. Tämä on noin 2000 hehtaaria enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Kasteltavissa oleva ala on noin nelinkertainen kasteltuun alaan nähden, noin 49 000 hehtaaria. Kasteltavissa olevalla alalla tarkoitetaan peltoa tai puutarhaa, joka on mahdollista kastella tarvittaessa jollain kastelumenetelmällä. Vuonna 2023 kasteltavissa oleva ala oli puolittunut kymmenen vuoden takaisesta, kun taas kasteltu ala on puolestaan kasvanut. 

Kastellun alan osuus kasteltavissa olevasta alasta on kaksinkertaistunut vuoteen 2013 nähden. Kasteltavissa olevasta alasta kasteltiin vuonna 2023 noin 24 prosenttia.

Suurin osa kasteltavissa olevasta peltoalasta (10 820 hehtaaria) oli Varsinais-Suomessa ja kasteltavissa olevan alan osuus käytössä olevasta maatalousmaasta oli suurin Ahvenanmaalla (16 prosenttia). Tiloilla, joiden tuotantosuunta on avomaan puutarhatuotanto, kasteltavissa oli noin viidennes peltoalasta.

”Noin puolella viljelykasveja kastelevista tiloista käytetään säätökastelua, 40 prosentilla sadetusta, 23 prosentilla tippu- tai tihkukastelua ja 14 prosentilla pinta- tai valutuskastelua tai muuta kastelumenetelmää. Samalla alalla voi olla käytössä useita kastelumenetelmiä. Lähes kaikki kasteluvesi on pintavettä”, Outa-Pulkkinen jatkaa.

Tilaston taustaa

Tiedot maatalousmaan muokkauksesta, peitteisyydestä, ojituksesta ja kastelusta sekä monokulttuurialasta on kerätty maatalouden rakennetutkimus -tilastokyselyn yhteydessä talvella 2023–2024. Kyselyyn vastasi noin 13 000 tilaa. Tutkimus tehdään kolmen-neljän vuoden välein, mutta tietosisältö ei ole aina sama. Maatalouden rakennetutkimuksesta julkaistaan yhteensä viisi eri tilastoa kevään 2025 aikana.