Luke.fi- ja stat.luke.fi-sivustot ovat uudistuneet. Lue lisää
Siirry pääsisältöön

Vuoden pelargoni 2022 on Viipurin Evakko

Uutinen
|
1.4.2022
Viipurin Evakko -pelargoni. Kuva: Anne-Marie Siltala.

Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen Pelargoniyhdistys ja Kotipuutarha -lehti ovat valinneet Vuoden pelargoniksi Viipurin Evakon. Tämän ruusunnuppupelargonin juuret ulottuvat ainakin 1940-luvun Viipuriin. Valinta on tehty Luken pelargonihankkeissa tutkittavien lähes sadan vanhan kotipelargonin joukosta. Vuoden pelargoni julkistettiin Turun Piha- ja puutarhamessuilla perjantaina 1.4.

Vanhojen kotipelargonien säilyttäminen osana suomalaista puutarhakulttuuria on tärkeää, ja siihen osallistuu runsaasti eri tahoja: tutkijoita, harrastajia, yhdistyksiä, museoita sekä puutarha-alan ammattilaisia.

Luke, Suomen Pelargoniyhdistys ja Kotipuutarha-lehti ovat suunnitelleet Vuoden pelargoni -konseptin tarkoituksenaan tehdä tunnetuksi suomalaisia vanhoja kotipelargoneja. Nyt Vuoden pelargoniksi valittua Viipurin Evakkoa juhlittiin jo viime vuonna Kotipuutarha -lehden 80-vuotisjuhlavuoden nimikkokasvina.

Silloin pelargonista saatiin rajoitettu erä taimia, joiden omistajiksi pääsi lehden tekemän arvonnan kautta. Nyt muutamat erikoispelargoneihin erikoistuneet kauppapuutarhat ovat lisänneet taimia vähän isomman määrän, joista riittää myytäväksi asti, Luken tutkija Maarit Heinonen kertoo.

– Vuoden pelargoni -konseptia ja Viipurin Evakkoa esitellään Kotipuutarhan numerossa 4/2022 sekä lehden digitaalisilla alustoilla. Lisäksi lehdessä julkaistaan vuoden aikana tietoa suomalaisista kotipelargoneista, ja kannustetaan vaalimaan kasviperintöä, kertoo Minna Siltala Kotipuutarha-lehdestä.

Puutarhamessujen perinnekasvinäyttelyalueella voi tutustua kymmeneen kukkivaan kotipelargoniin, myös pieni erä Viipurin Evakkoa on joka päivä myynnissä. 

Viipurin Evakko on hehkeä ruusunnuppupelargoni

Viipurin Evakkoon liittyvät muistot vievät ainakin 1940-luvulle Viipuriin, jolloin sotaa pakoon lähti muuan Lempi Kaasalainen, pelargoni mukanaan.  

Lempi toi kukan mukanaan Satakuntaan, silloiseen Kauvatsan kuntaan. Pelargoni herätti kiinnostusta kauneudellaan, ja siitä levisi pistokkaita naapurustoon. Yksi pistokkaan saaneista oli Satu Tallgren, joka toi kukan Etelä-Pohjanmaalle Kauhajoelle, kertoo Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon maakunta-amanuenssi Risto Känsälä.

Känsälä sai Kauhavan museonhoitaja Sari Tallgrenilta pari pientä pelargonin alkua ja ne kotiutuivat hyvin Seinäjoelle. Känsälä on kutsunut pelargonia viipurilaiseksi evakoksi sen kulkureitin takia. Viimeistään nimi vakiintui muutamia vuosia sitten, kun kukka päätyi vanhoja pelargoneja etsivälle Suomen Pelargoniyhdistykselle. Viipurin Evakko on hehkeimmässä kukassaan elokuussa ja kukkii pitkälle syksyyn. Parhaimmillaan se on Känsälän hoivissa kasvattanut lähes sata kukkaa.

Luken muuta messutarjontaa: Aleksanteri-omena ja ukkomansikka

Messujen perinnekasvinäyttelyn alueella esitellään myös perinneomenalajike ’Aleksanteri’. Se on todennäköisesti kotoisin Turkista, josta se levisi 1700-luvulla Aport-nimisenä ensin Etelä-Venäjälle ja myöhemmin Saksan kautta ympäri Eurooppaa, aina Pohjois-Amerikkaan asti. Saksassa se nimettiin Venäjän keisarin mukaan Aleksanteriksi. Edelleen siitä käytetään myös Aport-nimeä.

Aleksanterilla on Suomessakin pitkä viljelyhistoria ainakin 1830-luvulta lähtien, ehkä jo varhemminkin. Aleksanteria etsittiin vuosikausia, ja aitouden varmistamiseksi pyydettiin vertailunäyte Virosta DNA-sormenjälkeä varten. 

– Saimme pari vuotta sitten tietää, että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Maarian pappilan puutarhassa voisi kasvaa Aleksanteri-niminen puu. Saimme myös toisen vihjeen Aleksanterista Kuralan lähistöltä vanhasta kotipuutarhasta. Vertasimme näitä näytteitä virolaisten kollegoilta saatuun Aport-näytteeseen – ja bingo, ne olivat samaa lajiketta! Samalla totesimme, että olimme jo vuosia sitten törmänneet Aleksanteriin, silloin Turun Omena -nimellä, Heinonen kertoo.

Maarian pappilan puutarhan Aleksanteri-puusta on otettu jaloversoja, joista kasvatetaan Luken Piikkiön puutarhatutkimuksen koetoimipaikassa taimia. Taimet istutetaan parin vuoden kuluttua pitkäaikaissäilytykseen kansallisen omenapuiden keskuskokoelmaan Luken Jokioisten toimipaikkaan.

– Aleksanterin löytäminen osoittaa kuinka on tärkeää säilyttää vanhoja puutarhoja myös kaupungeissa. Julkisten toimijoiden ja yhdistysten, kuten seurakuntien ja siirtolapuutarhojen, ylläpitämät vanhat puutarhat tarjoavat elinympäristöjä viljelykasvien monimuotoisuudelle ja ovat kaikkien saavutettavissa, toisin kuin kansalliset säilytyskokoelmat, Heinonen pohtii.

Messujen perinnekasvinäyttelyssä esitellään myös Suomen kansallisen kasvigeenivaraohjelman keskuskokoelmaan talletettuja ukkomansikoita. Näitä mansikan sukuun kuuluvia ukkomansikoita on viljelty Suomen puutarhoissa 1700-luvulla. Ukkomansikan erikoisuus on, että yhden yksilön kukissa on vain heteitä tai vain emejä, joskus harvoin se voi muodostaa molempia samaan kukkaan. Näyttelyssä voi yrittää tunnistaa marjoja tuottavat emikukat hedekukista.

Pehr Kalmin 1700-luvun koetilalta Sipsalosta on otettu talteen ukkomansikkaa Suomen kansallisen kasvigeenivaraohjelman keskuskokoelmaan. Kuva: Hilma Kinnanen.

Lukessa tutkitaan vanhojen kotipelargonien tuntomerkkejä ja viljelyhistoriaa

Vuoden pelargoniksi valitaan kasveja Luken Perinnepelargoneista hehkua puutarhaviljelyyn -tutkimushankkeessa ja Varsin hyvät vanhat pelakuut -tiedonvälityshankkeessa aineistona olevien lähes sadan Suomessa pitkään viljeltyjen kotipelargonin kannoista. Kasvit on saatu pelargoniharrastajilta ja niistä suurin osa on saatu Tiina Hiltusen ja Suomen Pelargoniyhdistyksen kautta.

Hanketyön tuloksena julkaistaan pelargonikuvasto joulukuussa.

Lisäksi kotipelargonien monimuotoisuutta esitellään erilaisissa tapahtumissa:

Tutkimuspelargoneja on esillä useissa yleisölle avoinna olevissa kohteissa. Näyttelyihin pääsee kesällä 2022 tutustumaan Varsinais-Suomessa Nautelan museolla Liedossa, Naantalin museolla, Yläneen kotiseutumuseolla, Kuusiston Taidekartanolla, Taiteilijakoti Casa Haartmanilla, Sauvon kotiseutumuseolla, Kupittaan siirtolapuutarhan keskusmajalla ja Pelargonitaivaassa.

Uudellamaalla näyttelyitä on Lohjan museolla ja Saarelman Puutarhalla ja Etelä-Pohjanmaalla Sairaalamuseolla.

Tutkimuspelargoneja esitellään lisäksi Kartanopuiston maalaismarkkinoilla Louhisaaressa Maskussa 29.5., Seurasaaren kasvimarkkinoilla Helsingissä 5.6., Pioni & Pelargoni-illassa Annalassa Helsingissä 14.6. ja Yläneen kotiseutumuseon pelargonipäivässä Pöytyällä 14.8.

Poimintoja ohjelmasta Turun Piha- ja puutarhamessuilta 

 

Luken ohjelma messujen päälavalla A-lavalla (A-halli)

  • Vuoden pelargoni 2022 julkistus (Luke, Suomen Pelargoniyhdistys, Kotipuutarha) 1.4. klo 11.30
  • 1700-luvun perinneomena Aleksanteri (Maarit Heinonen) 2.4. klo 13:30

Ohjelmaa Perinnekasvinäyttelyalueella (B-halli, osasto 70)

  • Viipurin Evakko pelargoni (Luke, Risto Känsälä, Suomen Pelargoniyhdistys), 1.4. klo 14
  • Ukkomansikat (Luke, Pehr Kalm -seura, Terttu Lempiäinen), 2.4. klo 12
  • 1700-luvun perinneomena Aleksanteri (Maarit Heinonen), 2.4. klo 13
  • Maarian pappilan omenapuut (Luke, Pehr Kalm -seura, Hilma Kinnanen) 2.4. klo 14

Lisätietoja:

  • Vuoden pelargoni 2022: Maarit Heinonen, Minna Siltala ja Tiina Hiltunen
  • Viipurin Evakko Seinäjoella: Risto Känsälä
  • Aleksanteri-omena: Maarit Heinonen
  • Ukkomansikka: Hilma Kinnanen
  • Maarian pappilan puutarha: Eeva-Kaisa Ahlamo