Vastuullisesti rakennetut kalantutkimus- ja kalankasvatustilat modernisoivat Laukaan tutkimusinfrastruktuurin

Laukaan uusien kalantutkimus- ja kalankasvatustilojen avajaisia vietettiin 14.6. Uudisrakentaminen on toteutettu vastuullisten periaatteiden mukaan – vanhoja altaita on kunnostettu ja halli saa jatkossa energiaa pelleteistä ja auringosta. Laukaalle on investoinnin myötä saatu kansainvälisesti kilpailukykyiset tutkimusinfrastruktuurit.

Laukaan kalanviljelylaitos on modernisoitunut rivakkaasti kuin varkain. Muutamassa vuodessa yksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) keskeisimmistä tutkimusinfrastruktuureista on lähes kokonaan uudistunut. Modernisointi saadaan päätökseen lokakuussa, kun uusi emokalahallien poistovesien puhdistusjärjestelmä valmistuu. Kesäkuun 14. päivä vietettiin kalantutkimus- ja kalankasvatustilojen avajaisia Laukaan kesäauringon suodessa lempeää lämpöään. Paikalla oli niin rakentamisesta vastanneen Senaatti-kiinteistöjen, kunnan kuin yrityspuolen edustajia.

Avajaisissa vierailleen Laukaan kunnanjohtajan Linda Leinosen mielestä miljoonainvestointi osoittaa osaltaan Laukaan olevan hyvä yhteistyökumppani Luken kaltaiselle tutkimusorganisaatiolle. “Laukaan kalanviljelylaitos on vaikuttava paikka. Tekee hyvää Laukaan brändille, että meillä on tällainen kehityksen kärjessä oleva, kansainvälisestikin merkittävä kalanviljely- ja kalantutkimuslaitos. Isot investoinnit luovat aina elinvoimaa ja turvaa työpaikoille”, Leinonen toteaa.

Vastuullisesti uudistettu tutkimusinfrastruktuuri

Kuten Luken pääjohtaja Johanna Buchert lausui avajaispuheessaan, Senaatti-kiinteistöjen kuuden miljoonan euron investoinneilla on rakennettu vastuullisesti modernit infrastruktuurit. Vesiviljelytutkimus ja kalojen valintajalostusohjelma ovat saaneet käyttöönsä nykyaikaiset kalankasvatushallit kiertotaloutta unohtamatta.

Uudessa hallissa on 240 perhekasvatusallasta, 20 jatkokasvatusallasta ja neljä emokala-allasta. Vanhat 30-vuotiaat kasvatusaltaat on kunnostettu kestämään seuraavat 30 vuotta. Luken johtavan asiantuntijan Petri Heinimaan mukaan kiertotalousaspektin lisäksi painoi sekin seikka, että uusia lasikuitualtaita on näinä aikoina vaikeahkoa saada nopeasti ja kohtuullisin kustannuksin. 

Modernit robottiruokintajärjestelmät sekä lämmitys-, jäähdytys- ja puhdistusjärjestelmät tuovat infrastruktuurin tähän päivään. Jätevesien osalta on siirrytty nykyaikaan, kun kaikki hallit on kytketty kunnalliseen jätevesijärjestelmään. Lämmityksessä polttoöljy on vaihtunut pelletteihin ja aurinkopaneelit asennetaan lähiaikoina katolle.

Tulevaisuudessa siintää syyskutua ja kansainvälistä tutkimusta

“Kalankasvatustilojen osalta odotetaan vielä muun muassa hautomon sisustamista. Kun uudet tilat saadaan pyörimään täydellä höngällä, yritetään esimerkiksi kirjolohta saada kutemaan syksyisin”, Heinimaa kertoo. Syyskutu helpottaisi kalanviljelylaitoksen tuotantokiertoa ja myös kesälomien viettoa, koska nykyisin kesään ajoittuvat varhaiset kasvatusvaiheet vaativat paljon manuaalista työtä.

Laukaalla on oma merkityksensä Luken tavoitteelle kasvattaa tutkimusinfrastruktuuriensa kansainvälistä painoarvoa – onhan Laukaassa nyt maailman toiseksi vanhin kirjolohen ja ainut siian valintajalostusohjelma. Uudistuksen jälkeen Laukaalla on kilpailukykyiset infrastruktuurit, joihin kansainvälisten tutkijoiden toivotaan löytävän. Lisäksi uudistus antaa oman painonsa, kun Luke tähtää eurooppalaiselle tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle.

Pilkuistaan päässyt kirjolohi

Laukaan infrastruktuuriuudistuksen taustalla on Tervon toimipaikan sulkeminen vuonna 2017 ja sen toiminnan siirtäminen Laukaalle ja Enonkoskelle. Valintajalostuksen paluu juurilleen loi kehitystarpeen infrastruktuurille. Vuosien varrella kirjolohen pilkut ovat vähentyneet ja päät pienenneet jalostuksen myötä. Nyt modernin kalankasvatusteknologian keskellä, 30-vuotiaissa altaissa parveilevat kalat, joiden geneettinen perimä tunnetaan yhtä kauas ajassa taaksepäin, vuoteen 1992 asti.