Valkohäntäpeuran hirvitalousaluekohtaista kanta-arviota korjattu puutteellisen kolariaineiston vuoksi – korjaus ei vaikuta valtakunnallisen mallin tuottamaan arvioon

Valkohäntäpeuran hirvitalousaluekohtaiseen malliin (HTA-malli) perustuvassa vuoden 2023 kanta-arviossa (Aikio & Pusenius 2023) ilmeni valkohäntäpeurakolareiden lukumäärää koskevaa aineistovirhe, joka johti kannan koon aliarvioimiseen. Kolariaineiston lähteenä käytetystä Riistavahinkorekisteristä puuttui 25.11. –31.12.2022 väliseltä ajalta kaikki SRVA-tapahtumien tiedot. Näihin sisältyvä valkohäntäpeurakolareiden määrä on keskeinen kannan koon indikaattori ja virhe koski ajankohtaa, johon kolarit vuodenaikaisesti painottuvat.

─ Puutteelliset kolaritiedot eivät vaikuttaneet vanhalla koko maan mallilla tuotettuun kanta-arvioon, koska siinä käytetty vuoden 2022 valkohäntäpeurakolarien kokonaismäärä oli Riistavahinkorekisterin sijaan Tilastokeskuksen julkaisema tieto, kertoo erikoistutkija Sami Aikio Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Riistavahinkorekisterin korjaus lisäsi vuoden 2022 tiedossa olevaa valkohäntäpeurakolarien määrää 964 kpl:lla (+17,4 %). Aineistovirheen suuruuden vuoksi HTA-mallin kanta-arvio nähtiin tarpeelliseksi tehdä uudelleen. Samassa yhteydessä kehitettiin kanta-arvion aineistonhallintaa ja analyysiputken sujuvuutta.

HTA-mallin tuottama kanta-arvio korjattu

Korjatulla kolariaineistolla tehty HTA-mallin mukainen valkohäntäpeuran kanta-arvio metsästyskauden 2022–2023 päättyessä on 134 000 yksilöä (95 % todennäköisyysväli 125 000–142 000 yksilöä). Korjattu kanta-arvio on n. 14 000 yksilöä (11,2 %) 3.4.2023 julkaistua kanta-arviota suurempi. Korjatun arvion osoittama kannan koon muutos vuosien 2022 ja 2023 välillä (-3,0 %) on samansuuruinen vanhan kanta-arviomallin osoittaman muutoksen kanssa. Korjatun kanta-arvion tulokset on alla esitetty kuvissa 1 ja 2.

Valkohäntäpeurakanta on kasvanut jyrkästi vuoteen 2019 asti, minkä jälkeen kasvu on taittunut

Metsästettävän valkohäntäpeurakannan määrä mukailee kannan kehitystä

Valkohäntäpeuroja on eniten lounaisessa Suomessa. — Kuva 1. Valkohäntäpeuran HTA-mallin ja vanhan mallin perusteella arvioitu talvikannan koko ja saalis (A) sekä metsästettävä kanta (B) metsästysvuosittain. Arvioiden ympärille on kuvattu 95 % todennäköisyysväli. HTA-mallin arvio on hirvitalousaluekohtaisten talvikantojen yhteenlaskettu koko. Kartat esittävät valkohäntäpeuran viimeisimmän talvikannan tiheyden hirvitalousalueittain (C) uuden HTA-mallin ja (D) vanhan koko maan mallin alueellisen jyvityksen perusteella. HTA-mallissa levinneisyysalueen pohjois- ja itäreunalle sijoittuvat hirvitalousalueet (RP-PO 1, KS-PS, PS 3, ES 1 ja ES-KAS) on yhdistetty, jotta arvion perustana olisi riittävästi saalis- ja havaintotietoja. Saalistiedot ja hirvitalousalueiden rajat: Suomen riistakeskus. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Kuva: Luonnonvarakeskus.

Kuva 1. Valkohäntäpeuran HTA-mallin ja vanhan mallin perusteella arvioitu talvikannan koko ja saalis (A) sekä metsästettävä kanta (B) metsästysvuosittain. Arvioiden ympärille on kuvattu 95 % todennäköisyysväli. HTA-mallin arvio on hirvitalousaluekohtaisten talvikantojen yhteenlaskettu koko. Kartat esittävät valkohäntäpeuran viimeisimmän talvikannan tiheyden hirvitalousalueittain (C) uuden HTA-mallin ja (D) vanhan koko maan mallin alueellisen jyvityksen perusteella. HTA-mallissa levinneisyysalueen pohjois- ja itäreunalle sijoittuvat hirvitalousalueet (RP-PO 1, KS-PS, PS 3, ES 1 ja ES-KAS) on yhdistetty, jotta arvion perustana olisi riittävästi saalis- ja havaintotietoja. Saalistiedot ja hirvitalousalueiden rajat: Suomen riistakeskus. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Kuva: Luonnonvarakeskus.

Valkohäntäpeurakannan kehitys hirvitalousalueittain vuosina 2016–2023, useimmilla alueilla valkohäntäpeurakanta on kasvanut, mutta kasvu on tasaantunut tai kääntynyt laskuun viimeisenä vuotena — Kuva 2. Valkohäntäpeurakannan kehitys hirvitalousalueittain vuosina 2016–2023. Sininen viiva ja ympäröivä harmaa alue esittävät HTA-malliin perustuvan kanta-arvion ja 95 % toden-näköisyysvälin. Oranssi viiva esittää koko maan kanta-arvion HTA-kohtaisen jyvityksen ja musta viiva metsästäjien yhteen lasketut jäävän kannan ilmoitukset kultakin HTA:lta. YHD (Yhdistetyt HTA:t) sisältää hirvitalousalueiden (RP-PO 1, KS-PS, PS 3, ES 1 ja ES-KAS) yhteenlaskettuihin kannan koon indikaattoreihin perustuvan arvion, koska näiltä alueilta oli liian vähän tietoja erikseen mallinnettavaksi. Kuva: Luonnonvarakeskus.

Kuva 2. Valkohäntäpeurakannan kehitys hirvitalousalueittain vuosina 2016–2023. Sininen viiva ja ympäröivä harmaa alue esittävät HTA-malliin perustuvan kanta-arvion ja 95 % toden-näköisyysvälin. Oranssi viiva esittää koko maan kanta-arvion HTA-kohtaisen jyvityksen ja musta viiva metsästäjien yhteen lasketut jäävän kannan ilmoitukset kultakin HTA:lta. YHD (Yhdistetyt HTA:t) sisältää hirvitalousalueiden (RP-PO 1, KS-PS, PS 3, ES 1 ja ES-KAS) yhteenlaskettuihin kannan koon indikaattoreihin perustuvan arvion, koska näiltä alueilta oli liian vähän tietoja erikseen mallinnettavaksi. Kuva: Luonnonvarakeskus.

Lisätietoa

Kysymyksiä ja vastauksia uudesta ja vanhasta kanta-arviomenetelmästä

Aikio, S. & Pusenius, J. 2023. Valkohäntäpeurakanta talvella 2022–2023: Arvio Suomen valko-häntäpeurakannan koosta ja rakenteesta sekä kuvaus kanta-arvion laskentamenetelmistä (2. korjattu painos). Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2023. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 22 s. URL: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-692-4

Yhteystiedot

Sami Aikio

Erikoistutkija

+358295322148 sami.aikio@luke.fi

Valkohäntäpeuran hirvitalousaluekohtaista kanta-arviota korjattu puutteellisen kolariaineiston vuoksi – korjaus ei vaikuta valtakunnallisen mallin tuottamaan arvioon

HTA-mallin tuottama kanta-arvio korjattu

Lisätietoa

Yhteystiedot

Tutkimusohjelma

Suden DNA-näytekeräys käynnistyy lauantaina

Kansalaisten suurpetohavainnot kasvussa – yli 67 000 havaintoa tänä vuonna

Katso suden DNA-näytekeräyskoulutuksen tallenne ja tutustu materiaaleihin

Valkohäntäpeuran hirvitalousaluekohtaista kanta-arviota korjattu puutteellisen kolariaineiston vuoksi – korjaus ei vaikuta valtakunnallisen mallin tuottamaan arvioon

HTA-mallin tuottama kanta-arvio korjattu

Lisätietoa

Yhteystiedot

Tutkimusohjelma

Aiheeseen liittyvää

Suden DNA-näytekeräys käynnistyy lauantaina

Kansalaisten suurpetohavainnot kasvussa – yli 67 000 havaintoa tänä vuonna

Katso suden DNA-näytekeräyskoulutuksen tallenne ja tutustu materiaaleihin