Teollisuuden sivuvirrat ja alihyödynnetyt biomassat hyötykäyttöön sieniviljelyssä ja leipäteollisuudessa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden Marta Cortina Escribanon ja Marina Fidelisin tuoreet väitöstutkimukset avaavat biokiertotalouden ratkaisujen mahdollisuuksia arvokkaiden erikoissienten viljelyssä ja leipäteollisuudessa.

Metsäteollisuuden puutähteet kestävän sieniviljelyn kasvualustoiksi? 

Luken tutkija Marta Cortina Escribanon väitöskirja ”Selective breeding and taxonomy of laccate Ganoderma species originating from Finland” tarkastettiin 13.12.2024 Itä-Suomen yliopistossa.  

Cortina Escribanon tutkimus keskittyi Ganoderma lucidum -sienen eli lakkakäävän viljelyyn ja suomalaisen metsäteollisuuden sivuvirtoina syntyviin puutähteisiin, jotka voisivat toimia lakkakäävän kasvualustoina. Lakkakääpä on lahottajasieni, joka tunnetaan bioaktiivisista ominaisuuksistaan ja se on yksi taloudellisesti merkittävimmistä erikoissienistä maailmassa.  

Tutkimus osoitti, että lakkakääpää voidaan viljellä menestyksekkäästi käyttämällä suomalaisia puutähteitä kasvualustana. Erityisesti haavan ja koivun puuhakkeesta valmistetut alustat paransivat merkittävästi sekä suomalaisten lakkakääpäsienikantojen itiöemien kasvua että niiden beetaglukaanipitoisuutta. Männyn puuaines ei osoittautunut ihanteelliseksi sieniviljelyyn, mutta lakkakäävällä havaittiin olevan kyky vähentää mäntyjakeiden lingniinipitoisuutta. Tulokset viittaavatkin sienen potentiaaliin biologisena esikäsittelymenetelmänä selluteollisuudessa. 

Cortina Escribanon väitöstutkimuksen tulokset esittävät kestävän ratkaisun arvokkaan erikoissienen viljelyyn Suomessa paikallisesti saatavilla olevia puutähteitä hyödyntäen. Tulokset voivat tukea paikallisen sienituotannon kehittämistä ja edistää kiertotalouden käytäntöjä maa- ja metsätaloudessa. 

Tieteelliselle yleisölle Cortina Escribanon väitöstyö tarjoaa myös tietoa lakkakäävän fenotyyppisestä vaihtelusta ja taksonomiasta Suomessa. 

Havunneulasuutteet leipien säilyvyyttä ja rakennetta parantamaan? 

Luken tutkija Marina Fidelisin väitöskirja ”Valorization of underutilized biomass for biorefinery and food applications: Exploring the processing, plant material composition, bioactivity, and fortified bread models” tarkastettiin puolestaan 16.12.2024 Turun yliopistossa. 

Fidelisin väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia alihyödynnettyjä kasvibiomassoja biojalostamoiden ja elintarvikejärjestelmien näkökulmasta, keskittyen ympäristöystävällisten ja teollisesti toteuttamiskelpoisiin prosesseihin.  

Tutkimus osoitti havupuiden vihreiden neulasten olevan kemiallisen koostumuksensa ja bioaktiivisuutensa suhteen lupaavimpia analysoiduista biomassoista, ja niiden käyttöä tarkasteltiin täysjyväleipäsovelluksessa.  

Neulasista ja oksankärjistä eristetyn uutteen käyttö leivissä paransi leipien säilyvyyttä ja toiminnallisia ominaisuuksia heikentämättä sen ravitsemuksellisia tai rakenneominaisuuksia. Uutetta sisältävät leivät myös arvioitiin miellyttäviksi ja ostohalukkuutta lisääviksi. 

Fidelisin väitöstutkimus tarjoaa tieteelliselle yleisölle myös paljon uutta tietoa alihyödynnettyjen kasvibiomassojen prosessointimenetelmistä sekä prosessoinnin vaikutuksesta biomassan ominaisuuksiin.