Suometsien kestävä käyttö vaatii tietoa, taitoa ja yhteistyötä

Suometsät 2035 – Tiedolla ja taidolla -tilaisuus järjestettiin 3. lokakuuta 2023 Pikku-Finlandiassa. Luonnonvarakeskuksen, Suomen Metsäkeskuksen, Tapio Oy:n ja Itä-Suomen yliopiston järjestämässä tilaisuudessa käsiteltiin suometsien kestävän käytön reseptejä ja yhteiskunnallisia muutoksia, jotka vaikuttavat metsien hoitoon.

Tapahtuman avasi maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Niina Riissanen, joka valotti suometsiin vaikuttavaa kansallista ja Euroopan Unionin (EU) päätöksentekoa. Riissasen mukaan nykyinen hallitus haluaa pitää suomalaisiin metsiin vaikuttavat päätökset kansallisella tasolla, mutta myös EU-tason ilmasto- ja monimuotoisuusaloitteet tuovat uuden ulottuvuuden metsiin liittyvään päätöksentekoon.

Suometsien kestävä käyttö vaatii olemassa olevan tiedon tarjoilua oikeille toimijoille

Tilaisuuden ensimmäisellä puoliskolla keskityttiin suometsien kestävän käytön resepteihin. Helsingin yliopiston suometsätieteen professori Annamari Laurén käsitteli suometsien tulevaisuutta kokkausmetaforan kautta. Laurén painotti kommunikoinnin ja asiantuntijuuden merkitystä: paikkatiedot, ymmärrys ekosysteemiprosesseista ja työkalut ja mallit ovat kunnossa, mutta kokkia eli osaamista ja tiedon tarjoilua tarvitaan entistä enemmän. Asiantuntijoiden tulee uskaltaa ottaa asiantuntijoiden rooli keskustelussa, jotta modernissa suometsien hoidossa voidaan onnistua.

Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Hanna Halmeenpää toi keskusteluun ilmasto-, vesistö- ja luontovaikutusten näkökulman. Halmeenpää korosti, että suometsien kestävä hoito on mahdollista niitä ennallistamalla. Kaikilla muilla tavoilla syntyy sekä ilmasto-, vesistö- että luontovaikutuksia.

Esko Välimäki, Tapio Oy:n metsäpalveluiden päällikkö kommentoi Laurénin ja Halmeenpään puheenvuoroa maanomistajan näkökulmasta. Välimäen mukaan suometsien hoidossa  ensisijaisen tärkeää on metsänomistajien tavoitteiden tunnistaminen ja niitä tukevien vaihtoehtojen tarjoaminen metsien käsittelyssä. Lisäksi talouden näkökulmasta on tärkeää huomioida myös riskit ja epävarmuudet, sillä moni työkalu ja laskentamalli ei ota huomioon luonnon toimintaan liittyviä muuttujia ja häiriöitä.

Teknologia ja toimintamallit tukevat suometsien hoidon muutosta

Itä-Suomen yliopiston metsäteknologian professori Kalle Kärhä puhui puolestaan metsäteknologian kehityksestä: pysyykö teknologia ilmastonmuutoksen kyydissä? Kärhän johtopäätös oli, että ilmastonmuutos muuttaa suometsissä toimimista, mutta yhteistyön ja riittävien resurssien avulla teknologian kehitys pysyy mukana muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa.

Ensimmäisen puoliskon viimeisenä puhujana Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Hannu Hökkä avasi, kuinka SUO-hanke pyrkii ratkaisemaan suometsien käytön kestävyyttä. Hankkeessa tuotettiin metsänomistajien päätöksenteon tueksi valuma-alueperustainen, paikkatietopohjainen käytännön toimintamalli, jonka avulla turvemaita voidaan hoitaa kestävästi. Hökkä kannusti puheenvuorossaan metsänomistajia, neuvojia, suunnittelijoita ja metsäalan yrittäjiä huomioimaan vaihtoehtojen monipuolisuus suometsien käytössä ja tunnistamaan oma, keskeinen asemansa siinä.

Millaista tukea tarvitaan?

Tapahtuman jälkimmäisen puoliskon teemana oli suometsät ja yhteiskunnan muutokset. Suomen metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkolan mukaan uusi METKA tukee suometsien hoitosuunnitelman tekemistä ja hyväksytyn suunnittelualueen vesiensuojelurakenteiden sekä toimenpiteiden toteutusta ja piennarteiden rakentamista. Muutosten tavoitteena on suunnitella suometsien hoitotoimenpiteet niin, että puuntuotannon, vesiensuojelun, ilmastonmuutoksen hillinnän ja monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteet sovitetaan yhteen.

Esa-Jussi Viitala, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, tarjoili katsauksen verrokkimaa Ruotsin tilanteeseen, jossa metsätalous on voinut hyvin ilman suoria puuntuotannon tukiakin. Ruotsissa valtiontuet on ohjattu luonnon- ja ympäristönhoitoon, jalopuumetsiin sekä koulutukseen ja neuvontaan puuntuotannon sijaan. Myös yleisöstä heräsi kiinnostusta tällaiseen tukimalliin, kun yli puolet osallistujista kannatti tukia suoraan luonnon- ja vesistönhoitoon.

Metsänomistajat ovat avainasemassa

Päivän viimeisenä puheenvuorona Heikki Ala-aho käsitteli edeltävien puheenvuorojen teemoja metsänomistajan näkökulmasta. Ala-ahon mukaan tietoa ja tutkimusta suometsistä on olemassa jo laajasti, mutta siitä tulee viestiä ymmärrettävästi ja johdonmukaisesti suoraan metsänomistajille. 

Tilaisuuden päätti paneeli suometsien hoidon kestävyyden varmistamiseksi tarvittavasta tiedosta ja työkaluista. Paneelissa yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä tilaisuuden puhujille, ja puheenaiheeksi nousivat tutkimustiedon tarve monimuotoisuusvaikutuksista, metsien merkitys metsänomistajille elinkeinona ja mahdollinen lainsäädäntö ympäristöhaittoja aiheuttavan toiminnan rajoittamiseksi. Paneelin keskustelu ja tilaisuus osoittivat, että vaikka näkemykset suometsistä ovat moninaisia, niistä voidaan keskustella kunnioittavasti ja kiihkottomasti.