Suomeen tuotiin maataloustuotteita ja elintarvikkeita kolminkertaisesti vientiin nähden

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonnin arvo oli Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan vuonna 2021 kaikkiaan 5,5 miljardia euroa. Tuonnin arvo on kasvanut viime vuoden aikana yli 4 prosentilla. Viennin arvo puolestaan oli noin 1,8 miljardia euroa, mikä oli 3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.

Alankomaista tuonti vilkasta

Tuonnin kannalta Suomen tärkeimmät kauppakumppanit olivat Alankomaat, Saksa, Ruotsi ja Espanja. Alankomaista tuotiin maataloustuotteita ja elintarvikkeita kaikkiaan 857 miljoonalla eurolla. Tuonti koostui pääosin erilaisista teknisistä rasvoista ja öljyistä (243 milj. euroa). Maasta tuotiin myös paljon puutarhakasvien lisäysaineistoja (mm. siemenet ja taimet), eläinperäisiä rasvoja, makeisia, suklaata, rehuja sekä virvoitusjuomia.

Saksasta tuotiin maataloustuotteita ja elintarvikkeita 665 miljoonalla eurolla; enimmäkseen leipomotuotteita, rehuja ja juustoja. Ruotsista tuonti oli arvoltaan 595 miljoonaa euroa, ja koostui leipomotuotteiden ohessa muun muassa makeisista ja elintarvikejalosteista. Espanjasta tuotiin noin 330 miljoonalla eurolla, pääosin hedelmiä, vihanneksia sekä alkoholijuomia.

Venäjän tuonti painottui rehuihin ja rehuraaka-aineisiin

Venäjältä virtasi Suomeen maataloustuotteita ja elintarvikkeita vuonna 2021 noin 73 miljoonan euron arvosta. Tärkeimmät tuontituotteet olivat rehut ja rehuraaka-aineet, joita tuotiin Suomeen 56 miljoonan euron edestä. Venäjältä tuotiin lisäksi 8 miljoonan euron arvosta pakastettuja kasviksia, sieniä ja marjoja, noin 3,4 miljoonan euron arvosta alkoholijuomia, 1,7 miljoonan euron arvosta poronlihaa ja noin miljoonan euron arvosta maissia.

– Vuosien 2020 ja 2021 välillä Venäjän tuonnin arvo kasvoi 18 miljoonalla eurolla (+33 %). Kymmenen vuoden ajanjaksolla tuonnin arvo Venäjältä on lähes nelinkertaistunut, sanoo yliaktuaari Irene Rosokivi Luonnonvarakeskuksesta (Luke). 

Lohta kulki Suomen läpi

Merkittävä kauppakumppani oli myös Norja, josta tuotiin Suomeen tuoretta kokonaista lohta yhteensä 253 miljoonan euron arvosta. Tästä vajaa puolet (20,5 milj. kg) jäi Suomeen. Muualle Eurooppaan tuonnista meni 25,2 miljoonaa kiloa. Norjan lohen kauttakulkuviennin arvo oli 130 miljoonaa euroa vuonna 2021. Se oli 74 prosenttia kaikkien ihmisravinnoksi vietyjen kalatuotteiden arvosta.

– Tärkeimpiä lohen vientimaita tuotteiden arvon mukaan olivat Viro, Liettua, Ranska ja Puola, sanoo yliaktuaari Pentti Moilanen

Ruotsi yhä tärkein vientimaa

Maataloustuotteita ja elintarvikkeita vietiin eniten Ruotsiin, Viroon, Kiinaan, Saksaan ja Venäjälle. Ruotsiin vietiin kaikkiaan 371 miljoonan euron arvosta. Ruotsiin viennissä tärkeimmät tuotteet olivat makeiset, suklaa, leipomotuotteet, jugurtti ja voi. Viroon vietiin 152 miljoonalla eurolla, eniten alkoholijuomia, leipomotuotteita, makeisia ja elintarvikevalmisteita. Saksan viennissä tärkeä vientituote oli kaura, jota vietiin lähes 50 miljoonan euron arvosta. Lisäksi Saksaan vietiin muun muassa leipomotuotteita ja alkoholijuomia.

Venäjälle vietiin maataloustuotteita ja elintarvikkeita kaikkiaan 108 miljoonalla eurolla. Rehuja vietiin 31 miljoonan euron arvosta. Lisäksi Venäjälle vietiin erilaisia elintarvikevalmisteita, makeisia sekä leipomotuotteita. Venäjän viennin kasvua on hillinnyt tehokkaasti Venäjän vuonna 2014 EU:lle asettamat elintarvikkeiden tuontikiellot.

Kiinan vienti veti edelleen

Kiinan viennin arvo on viimeisten viiden vuoden aikana yli kolminkertaistunut. Se nousi vuoden 2017  43 miljoonasta eurosta lähes 150 miljoonaan euroon vuoteen 2021 mennessä. Voimakkainta kasvu oli vuosien 2019 ja 2020 välillä, jolloin vienti kasvoi yli 56 miljoonalla eurolla. Vuosien 2020 ja 2021 välillä Kiinan vienti kasvoi reilulla 4 miljoonalla eurolla (+3 %). Kiinan viennissä dominoivat maito- ja herajauheet sekä sianliha. Näiden osuus Kiinaan suuntautuvasta viennistä oli 95 prosenttia.

Alkoholijuomien vienti elpyi ensimmäisen koronavuoden kuopasta

Alkoholituotteiden viennin edistämiseen on panostettu Suomessa ja se on näkynyt myös vientiluvuissa viime vuosina. Alkoholin viennin arvo nousi ennen vuotta 2020 tasaisesti, mutta notkahti yli neljänneksellä alaspäin ensimmäisenä koronavuotena. Vuonna 2021 alkoholin viennin arvo elpyi kuitenkin 102 miljoonaan euroon, mikä oli noin 21 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.

Heikko sato hyydytti viljan viennin

Viljaa vietiin vuonna 2021 vain vajaan sadan miljoonan euron edestä, mikä oli noin 30 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020. Tämä oli pääosin seurausta kesän 2021 heikosta viljasadosta. Vehnän ja ohran vienti lähes pysähtyi syksyllä oltuaan vielä alkuvuoden normaalilla tasolla. Ainoastaan kauran vientimäärä pysyi edellisvuosien tasolla; 366 miljoonassa kilossa. Vehnää vietiin 36 miljoonaa kiloa, ja ohraa 71 miljoonaa kiloa.

Viljoja tuodaan Suomeen yleensä vain pieniä määriä, mutta vuonna 2021 jouduttiin tuomaan erityisesti rehuviljoja heikoksi jääneen kotimaisen sadon vuoksi. Ohraa ja maissia tuotiin kumpaakin 7 miljoonan euron arvosta.

Tilaston taustaa

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppa -tilasto perustuu Tullin ulkomaankauppatilastoon ja sen CN 1-24 -ryhmiin, joihin maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppa tilastoituu. Lisäksi tilastotietokantaan on otettu mukaan CN 1-24 -ryhmien ulkopuolelta myös tärkkelys- ja sokerituotteita, mutta ne eivät ole mukana tilastojulkistuksessa.

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankaupasta ilmestyy ennakollisena kuukausi- ja vuositilasto. Ennakollisen vuositilaston lisäksi syksyllä julkaistaan lopullinen vuositilasto. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppa -tilasto on tilattavissa sähköpostiin veloituksetta täältä https://stat.luke.fi/tilaa-tilastoja

Katso uutiseen liittyvät tilastodatat tilastojulkistuksista.