NUTRIBUDGET-hanke kehittää ravinteiden käytön optimointia EU:ssa – uusi alusta auttaa ympäristövaikutusten vähentämisessä
NUTRIBUDGET-hankkeessa kehitetään malleja ravinteiden käytön optimointiin maatiloilla. Hankkeen tavoitteena on vähentää ravinteiden käytön kielteisiä ympäristövaikutuksia erilaisissa tuotantoympäristöissä EU:n alueella.
Typpi- ja fosforilannoitteilla on merkittävä rooli ruuantuotannossa. Optimaalinen ravinteiden käyttö on ensiarvoisen tärkeää maataloussektorin kestävyydelle EU:ssa. Arvioiden mukaan kaksi kolmasosaa vesistöihin päätyvästä typestä ja fosforista sekä puolet typen kaasumaisista päästöistä ovat peräisin lannoitteista. Nämä päästöt aiheuttavat ympäristön saastumista ja ilmaston lämpenemistä[1].
Lannoitteiden teollinen valmistaminen on energiaintensiivistä, ja se lisää EU:n riippuvuutta maakaasusta. Lisäksi fosfori on nostettu EU:n kriittisten materiaalien listalle. Ravinteiden aiheuttamien ympäristöhaittojen kustannuksiksi on arvoitu 70–320 miljardia euroa vuosittain[2]. Ravinteiden käytön optimointia tukee myös Euroopan komission Green Deal -ohjelma, jolla pyritään vähentämään ravinnehävikkejä 50 prosenttia ja lannoitteiden käyttöä 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä[3].
NUTRIBUDGET-hankkeen tavoitteena on lisätä maataloussektorin tehokkuutta ja pyrkiä ympäristön ja terveyden kannalta kestävään sekä riittävään ruuantuotantoon. Haasteena on saavuttaa tavoitteet vaarantamatta ruuantuotantoa. Luonnonvarakeskuksessa selvitetään lantaperäisen typen ja fosforin käytön optimointia kasvintuotannossa, mahdollisuuksia korvata tuontisoija sian- ja kananrehuissa sekä peltomaiden eroosion vähentämistä ja orgaanisen hiilen kerryttämistä.
Tavoitteena ravinteiden parempi hallinta
NUTRIBUDGET-hankkeessa kehitetään malleja, joilla voidaan hallita ravinnevirtoja ja -taseita erilaisissa tuotantoympäristöissä sekä samalla vähentää tuotannon ympäristövaikutuksia. Kehitystyössä otetaan huomioon EU:n eri alueiden tarpeet ja edellytykset.
Ensimmäiseksi kehitetään ravinteiden hallinnan Nutriplatform-alustan prototyyppi. Alusta on Euroopassa alueellisesti käytettävä päätöksenteon apuväline viljelijöille, neuvojille tai eri tason hallinnon työntekijöille.
Nutriplatform-alusta pohjautuu toimiville, hyväksi havaituille ja kehitettäville ympäristönsuojelutoimille, joita arvioidaan ja kehitetään mallinnusten sekä tarkan, standardoidun tiedonkeruun avulla.
NUTRIBUDGET testaa menetelmiä viidellä pilottialueella, joista neljällä ravinnetaseet ovat ylijäämäisiä ja yhdellä alueella alijäämäisiä. Pilotit sijaitsevat neljällä ilmastovyöhykkeellä EU:ssa. Yksi näistä alueista on Varsinais-Suomi, joka on merkittävä sekä Suomen ruuantuotannon että ravinnehävikkien kannalta.
Mallinnuksissa erilaisia toimenpiteitä tarkastellaan laboratoriotasolta peltomittakaavaan saakka, ja toimenpiteet hyödyntävät sekä teknologisia ratkaisuja että luonnonprosesseja. Oleellista on, että keinot ovat taloudellisesti kestäviä ja toteuttamiskelpoisia, ja että niillä päästään EU:n saasteettomuustoimintasuunnitelmassa (Zero Pollution Action Plan) ja Pellolta pöytään -strategiaan kirjattuihin tavoitteisiin.
Syyskuun 2022 alussa käynnistynyt NUTRIBUDGET ottaa huomioon kaikki sidosryhmät hankkeen aikana järjestettävissä työpajoissa. Hankkeeseen osallistuu 17 partneria yhdeksästä EU-maasta ja Sveitsistä. Projektia rahoittaa Euroopan Unionin Horizon Europe -tutkimus ja innovaatio-ohjelma (RIA) ja avustussopimuksen numero on 101060455.
[1] European Commission, “Call for evidence: Nutrients – action plan for better management”, Ref. Ares (2022)2306028 - 29/03/2022.
[2] The European Nitrogen Assessment Sources, Effects and Policy perspectives, Cambridge University Press, 2011.
[3] European Commission, EU Action Plan: 'Towards Zero Pollution for Air, Water and Soil', Brussels, 12.5.2021
Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan Unionin tai Euroopan komission näkemyksiä. Euroopan Unionia tai Euroopan komissiota ei voida pitää niistä vastuussa.
