Metsänhoito- ja metsänparannustöihin kului 233 miljoonaa euroa vuonna 2022
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastotietojen mukaan metsänhoito- ja metsänparannustöihin kului vuonna 2022 kaikkiaan 233 miljoonaa euroa. Summasta meni metsänhoitoon 191 miljoonaa euroa ja metsänparannustöihin 42 miljoonaa euroa.
Nimellisesti kustannukset vähenivät edellisvuodesta yhden prosentin, mutta korkean inflaation myötä reaalisesti kustannukset supistuivat jopa 18 prosentilla (deflatointi: tukkuhintaindeksi, 1949=100).
– Yksi suurimmista muutoksista tapahtui kasvatuslannoituksen pinta-alassa, joka oli yli puolet pienempi kuin vuotta aiemmin. Muutosta selittää Ukrainan sodan myötä nousseet kemiallisten lannoitteiden hinnat, kertoo yliaktuaari Tuomas Niinistö Lukesta.
Osan metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannuksista kattoivat valtion myöntämät puuntuotantoon kohdennetut Kemera-tuet, joita käytettiin vuonna 2022 kaikkiaan 37 miljoonaa euroa.
Metsänviljelyalasta puolet kuusta
Vuonna 2022 metsänviljelyala väheni edellisvuodesta kolmella prosentilla päätyen 94 000 hehtaariin. Tästä noin kolme neljäsosaa istutettiin ja loppu kylvettiin. Istutuspinta-alasta (70 000 hehtaaria) uudistettiin kuuselle 67 prosenttia ja männylle 28 prosenttia. Koivun osuus istutuksista jäi neljään prosenttiin.
– Kuusikoiden kasvattamiseen liittyvät huolet ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvistä metsätuhoista eivät ainakaan vielä näy metsänviljelyn määrissä, sillä kuusen osuus istutuspinta-alasta pysyi lähes ennallaan, Niinistö kertoo.
Metsän istutus oli lähes aina käsityötä. Kylväen uudistetaan yleensä männylle, ja kylvö tehdään useimmiten koneellisesti.
Sekä luontaisen että viljellen perustettavan taimikon kasvuolosuhteita voidaan parantaa maan muokkauksella.
– Vuonna 2022 käytetyin muokkausmenetelmä oli mätästys, jota tehtiin 72 000 hehtaaria. Kaikkiaan vuonna 2022 muokattu metsäpinta-ala ylsi 100 000 hehtaariin eli kuusi prosenttia suuremmaksi kuin vuotta aiemmin, Niinistö jatkaa.
Yritysten tekemän taimikonhoidon määrä vähentynyt
Energiapuumarkkinoiden kuumentuminen ja kiinnostus pienpuun keruuseen ei ainakaan toistaiseksi näy nuoren metsän kunnostuksen työmäärissä. Vuonna 2022 sitä tehtiin 35 000 hehtaaria eli seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Lähes täysin metsurityönä tehtävän taimikon varhaishoidon ja taimikonhoidon yhteenlaskettu pinta-ala puolestaan supistui edellisvuodesta 14 prosenttia 113 000 hehtaariin.
– Luvut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta taimikonhoidon määristä, sillä kyse on yhdestä yleisimmistä metsänomistajien itse suorittamista työlajeista. Metsänomistajan täysin omatoimisesti suorittamat työt eivät sisälly Luken tilastoon, Niinistö muistuttaa.
Hakkuupinta-ala pieneni edellisvuodesta
Metsänkäyttöilmoitusten perusteella metsien hakkuupinta-alaksi arvioitiin 704 000 hehtaaria, joka oli viisi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sellaisten hakkuiden, joissa harvennetaan puustoa tai poistetaan ylispuita, osuus hakkuupinta-alasta oli 75 prosenttia. Niihin lukeutuu myös metsän jatkuvaan kasvatukseen tähtäävät hakkuut, joita tehtiin 22 000 hehtaaria. Uudistamishakkuiden pinta-ala puolestaan oli 161 000 hehtaaria, josta valtaosa eli 139 000 hehtaaria oli avohakkuita.
Tietoa tilastosta
Luken metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilasto sisältää yksityisten, yhtiöiden ja valtion metsissä tehdyt työt. Poikkeuksena aiempiin vuosiin, tilasto ei sisällä tietoja juurikäävän torjunnasta ja sen kustannuksista. Tiedot hakkuupinta-aloista perustuvat metsänkäyttöilmoitusten perusteella Suomen metsäkeskuksen tuottamiin tietoihin.
