Merihyljekantojen 2021 tulokset

Vuonna 2021 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa vajaat 42 000 harmaahyljettä eli hallia. Näistä Suomen merialueella oli runsaat 18 000. Perämeren jäillä laskenta-aikaan olleiden norppien määräksi arvioitiin noin 11 500 yksilöä.

Laskennoissa nähtyjen Itämeren hallien määrä on kasvanut keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa 2003 lähtien. Valtaosa halleista tavataan keväisin karvanvaihtoaikaisen levinneisyyden ydinalueella Lounais-Suomen, Keski-Ruotsin ja Viron merialueilla. Suomen merialueen halleista runsaat 85 prosenttia oli laskentahetkellä lounaisessa ulkosaaristossamme. Täällä laskentakannan kasvu on myös ollut kannan keskimääräistä kasvua suurempaa viimeisen 10 vuoden aikana, noin seitsemän prosentin luokkaa.  Myös eteläisellä Itämerellä kasvu on ollut samaa tasoa.

Hallit kuvataan lentolaskennoissa ulkoluodoilta karvanvaihdon aikaan touko-kesäkuun vaihteessa, ja yksilömäärät lasketaan kuvista. Laskentatulos edustaa hallien minimimäärää, ja vaihteleva osa yksilöistä on aina laskennan tavoittamattomissa. Yksittäisten vuosien väliset erot laskentatuloksessa eivät siksi kerro suoraan kannan koon muutoksista. Kannankoon muutoksia onkin syytä tarkastella useiden vuosien laskentatulosten trendiä. Muina vuodenaikoina hallien sijoittuminen eri merialueille voi myös poiketa merkittävästi kevään laskentatilanteesta.

Jääolosuhteet vaikuttavat norppien laskentatulokseen

Norppien laskentatulos on vaihdellut vuosina 2013−2021 voimakkaasti. Vaihtelun taustalla ovat huhtikuun jääolosuhteet. Mikäli jäiden rikkoutuminen on alkanut jo ennen laskenta-ajankohtaa, laskennoissa nähdään suuria norpparyhmiä, jotka nostavat laskentatuloksen poikkeuksellisen korkealle.

Kevään 2021 tulos, noin 11 500 norppaa Perämerellä, on alempi kuin edellisenä vuonna (noin 14 600). Yksittäiset laskentatulosten vaihtelut eivät kuitenkaan kerro norppakannan äkillisistä muutoksista, vaan muutoksista laskentaolosuhteissa. Vuosien välinen vaihtelu on moninkertaistunut, eikä viime vuosien poikkeavia tuloksia ole voinut enää käyttää kannankehityksen arvioinnissa. 2010-luvun alkupuoliskolle asti Perämeren norppakannan kasvu oli keskimäärin vajaat viisi prosenttia vuodessa.

Norppien laskenta perustuu otantaan. Tasavälein lennetyillä laskentalinjoilla havaitut norpat muodostavat otannan, joka monistetaan koko jääalan laskentakannaksi (jäällä laskenta-aikaan olevien norppien määrä). Kevään 2021 laskennoissa laskentalinjoilla katettiin noin 21,6 prosenttia jääalasta ja nähtiin vajaat 2500 norppaa.

Suomen merialueen hallilaskennat tekee Luke. Perämeren norppalaskennoista vastaa Ruotsin luonnonhistoriallinen museo.