Luke kehittää uutta kasvihuoneinnovaatiota – kotimaista tuorevadelmaa vuoden ympäri
Luonnonvarakeskuksen (Luke) Piikkiön toimipaikan kasvihuoneissa Kaarinassa tutkitaan, miten vadelmaa voitaisiin tuottaa laadukkaasti kasvihuoneissa myös keskitalvella.
Tuoremarjojen kysyntä on viime vuosina kasvanut merkittävästi Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Talvisin tuorevadelmia tuodaan Suomeen Marokosta, Portugalista ja Espanjasta. Tulevaisuudessa ne voivat saada kotimaisen haastajan.
Asiantuntija, väitöskirjatutkija Tuomo Laineen johdolla kehitetään parhaillaan vadelmien ympärivuotiseen viljelyyn sopivaa menetelmää, jolla vadelmia viljellään Suomessa myös talvella.
”Esitän väitöskirjassani yhden tavan, jolla vadelman viljely keskitalvellakin varmasti onnistuu. Kauden jatkaminen kotimaisesti kiinnostaa, koska tuoremarjojen kysyntä on ollut suurta”, Laine kertoo.
Keskitalven kasvihuonevadelmista lupaavia tuloksia
Viime talvena tehdyn esikokeen tulokset olivat erittäin lupaavia. Keskitalvella kasvihuoneessa viljellyt vadelmat olivat suuria ja laadukkaita: yksittäiset vadelmat olivat jopa kolme kertaa suurempia kuin tuontivadelmat.
Tänä talvena Luke Piikkiössä on toteutettu toinen väitöskirjatyöhön liittyvä koe, jossa vadelmasatoa on kerätty jouluviikosta helmikuun alkupuolelle.
Tuloksena kansainvälisesti merkittävää tietoa
Jo nyt vaikuttaa siltä, että Suomen kasvihuoneissa voidaan tuottaa tomaatin ja kurkun tapaan laadukasta vadelmaa myös talvella.
”Satopotentiaali ja marjan laatu, kuten maku ja kauppakestävyys, ovat olleet yhtä hyviä tai jopa parempia kuin Suomessa kesällä viljeltäessä”, Laine kertoo.
Uuden viljelymenetelmän osoittautuessa kannattavaksi on kyseessä merkittävä kansainvälinen uusi kasvihuoneinnovaatio. Ympärivuotinen vadelmanviljely pohjoisissa olosuhteissa ei ole aiemmin onnistunut, koska vadelma on kasvina haastavampi kuin mansikka tai karhunvadelma.
”Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa selvitän marjan laatuun liittyviä tekijöitä sekä vadelmakasvien sopeutumista keinovalo-olosuhteisiin”, Laine kertoo.
Seuraavaksi on tärkeää arvioida talvivadelmien satopotentiaalia ja kannattavuutta myös viljelijän näkökulmasta. Lajikekokeilla pyritään löytämään kasvihuoneviljelyyn sopivat lajikkeet.
”Lajikekokeilua tehdään usein yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Ympärivuotisessa viljelyssä toiset aloittavat kauden aiemmin ja toiset lopettavat myöhemmin, jolloin saatavuus kesäkauden ulkopuolella paranee”, Laine jatkaa.
Marjojen talviviljely yleistyy
Laine arvioi, että marjojen tuottaminen kasvihuoneissa ympärivuotisesti yleistyy tulevaisuudessa myös Suomessa.
”Todennäköisesti kotimaista kasvihuonemansikkaa näkyy kaupoissa ensin ja muita marjoja myöhemmin, kun tutkimus ja kokeilunhalu lisääntyvät”, hän kertoo.
Kasvihuonealan johtavassa maassa Hollannissa on jo selvitetty, miten mansikkaa ja karhunvadelmaa pystytään viljelemään ympärivuotisesti myös pohjoisissa olosuhteissa.
Lisätietoja väitöskirjasta
Väitöskirjaprojektia rahoittaa Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiö, ja se on osa laajempaa tutkimusrypästä. Yhteistyö EU:n osarahoittaman Ravinnehyöty-hankkeen kanssa lisää tietoa vadelmantuotannon ravinteiden käytön ja niiden mahdollisen kierrätyksen kehittämiseksi. Business Finlandin rahoittama Luken ja VTT:n yhteinen Varttivalo-hanke kerää projektin yhteydessä energian kulutukseen liittyvää tietoa. Lisäksi yhteistyötä tehdään kasvien yhteyttämiseen liittyvien kuvantamismenetelmien kehittämisessä.
Väitöskirjatyötä ohjaavat professori Timo Hytönen ja vanhempi yliopistonlehtori Pauliina Palonen Helsingin yliopistosta sekä erikoistutkija Alexey Shapiguzov Luonnonvarakeskuksesta.
