Lajistoseurannat tuottavat tietoa ennallistamisen vaikutuksista
Massiivisessa Priodiversity LIFE -hankkeessa tehdään 2024–2031 monenlaisia ennallistamiseen liittyviä töitä: käytännön toimia eri ympäristöissä, tiedotustyötä sekä tieteellisten aineistojen keruuta, analyysiä ja mallinnuksia.
Projekti on lähtökohtaisesti moninäkökulmainen ja -tavoitteinen, mikä tarkoittaa ennallistamisen tarkastelemista lajiston ja luontotyyppien vasteiden sekä sosiaalisten ja taloudellisten vaikutuksien näkökulmista. Lukelaisia osallistuu kaikkiin tieteellisiin tarkasteluihin ja analyyseihin. Lisäksi, kuten EU-projekteihin kuuluu, myös raportointia, kokouksia sekä täyteltäviä lomakkeita on paljon.
Tavoitteena tuottaa lajistoaikasarjoja 10–20 vuotta toimenpiteestä
Kuvailen seuraavassa Priodiversity LIFE -projektin lajistoseurantoja, joiden koordinointivastuu on Lukessa. Ensimmäisiä tuloksia voidaan tosin odottaa vasta 2026. Tämä johtuu siitä, että maastoaineistojen keruuta seuraavat lajinmääritys, tallentaminen ja tarkistukset vievät paljon aikaa. Toisaalta näytteenotot jakautuvat varsin pitkälle ajalle, 2024–2030, joten yksittäisiltä vuosilta on loppujen lopuksi suhteellisen vähän kerrottavaa.
Lajistoseurantojen päätavoite on tuottaa lajistoaikasarjoja vähintään 10–20 vuotta toimenpiteestä, etupäässä inventoimalla erilaisia ympäristömuuttujia, puustoa ja kasvi-, sieni- ja eläinlajistoa erilaisissa ympäristöissä.
Kuten nykytiedemaailmaan kuuluu, rahoittajat ovat usein innoissaan hienosta koeasetelmasta muutamat ensimmäiset vuodet, mutta asetelmat tuppaavat sitten hautautumaan uuden ja innovatiivisen alle. Priodiversityssä tällaisista vanhoista kokeista puhalletaan pölyt pois. Kaikki inventoinnit tehdään vähintään vuosikymmen aikaisemmin perustetuissa sellaisissa koeasetelmissa, joissa on aikoinaan kerätty lajistoaineistoja ja joista on jäljellä riittävän monta toistoa mielekkäitä analyysejä ajatellen. Näytepisteet ja keruumenetelmät ovat samat kuin aikaisemmissa näytteenotoissakin.
Tutkittavia ympäristöjä ovat lintukosteikot ja maaseudun perinneympäristöt (toimijana Syke), suot (toimijoina Metsähallitus ja Luke) sekä virtavedet ja talousmetsät (toimijana Luke). Näissä kaikissa on kokeiden alkuvaiheessa tehty sellaisia ympäristön kunnostustoimia, jotka voidaan tulkita ennallistamiseksi sanan laajassa merkityksessä.
Näytteenottoja nyt neljällä eri tutkimusalueella
Priodiversityn kahtena ensimmäisenä vuotena (2024–2025) lajistoseurannoissa toistetaan neljän koeasetelman näytteenottoja. Ensiksi, Esa Huhdan Rovaniemen seudulla vuonna 2005 käynnistämä neidonkenkäprojekti (CALYPSO) selvittää talousmetsissä, millaiset metsänkäsittely- ja ennallistamismenetelmät mahdollistavat tämän kasvilajin säilymisen kohteilla.
Toiseksi, vuonna 1997 Tornatorin maille, Heinäveden ja Savonrannan alueelle, perustetussa RETREE-projektissa tutkitaan eri kokoisten (0,01-0,6 ha) säästöpuuryhmien kykyä säilyttää kuusimetsän eliölajistoa. Kesän 2024 puustomittauksissa todettiin mm., että melko pientenkin säästöpuuryhmien kuuset olivat alkushokista selvittyään säilyneet yllättävänkin hyvin pystyssä ja hengissä. Samana kesänä kerättyjen sammal- ja jäkälänäytteiden määritys on tätä kirjoitettaessa kesken.
Kolmanneksi, Evon metsäopiston lähelle 2001 perustetussa EVO-projektissa tarkastellaan polton ja lahopuulisäyksen lajistovaikutuksia 24 kuusivaltaisessa metsikössä, joissa kaikissa on pienialainen korpipainanne. Tämän piirteen ansiosta päästään kiinni esimerkiksi siihen, vaikuttaako ennallistaminen eri tavoin märkien ja kuivempien ympäristöjen lajistoihin. Syksyllä 2024 EVO-metsiköissä kuitenkin tehtiin jotakin uutta, eli kerättiin maaperänäytteitä, joista selvitetään DNA-menetelmin sieni- ja bakteeriyhteisön koostumuksen vaihtelua.
Neljänneksi, kesällä 2025 kerätään kovakuoriais- ja kasvillisuusaineistoja vuonna 2005 GreenBelt LIFE -projektin puitteissa perustetussa ennallistamispolttokokeessa. Koe on perustettu maamme itärajan havupuuvaltaisiin metsiin ja käsittää eri tavoin tuotetun lahopuun ja polton yhteisvaikutuksia EVO-projektin tapaan.
Ennallistamisen pitkäaikaiset lajistovasteet tietoon
Seuraavina vuosina (2026-2030) näytteenotot kattavat metsien ohella muitakin ympäristöjä, ja erilaisia koeasetelmia ja näytteenottoja toteuttavat vastaavasti useat tahot. Tuotettavia aineistoja käytetään mm. Priodiversityssä laadittavien sosioekonomisten mallien tausta-aineistoina, niistä saadaan tietoa Priodiversityn uusien käytännön ennallistamistoimien odotettavissa olevista pitkäaikaisista lajistohyödyistä (ja myös -haitoista), ja niitä hyödynnetään projektiraporteissa ja tieteellisissä julkaisuissa.
