Kolmannes biotalouden arvonlisästä tulee metsäsektorilta
Vuonna 2022 biotalouden osuus Suomen kansantalouden arvonlisäyksestä oli 13 prosenttia ja työllisten määrästä 11 prosenttia. Suomen biotalous perustuu edelleen vahvasti metsäsektoriin, jonka osuus oli 36 prosenttia koko biotalouden arvonlisäyksestä.
Ennakkotietojen mukaan biotalouden käypähintainen arvonlisäys oli vuonna 2022 seurantahistorian suurin, 29,4 miljardia euroa. Kun huomioidaan rahanarvon aleneminen*, jäi biotalouden arvonlisäys kahdeksan prosenttia edellisvuotta pienemmäksi. Reaalihinnoin tarkasteltuna biotalouden arvonlisäys laski lähes kaikilla sektoreilla poikkeuksena energiasektori ja biotalouden palvelut.
Energiasektori menestyjä
Energiasektorin arvonlisä kasvoi reaalihinnoin tarkasteltuna edellisvuodesta 12 prosenttia. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan nosti energian hinnat ennätyslukemiin.
– Energian kallistuminen siivitti energiasektoria eteenpäin, vaikka biopohjaisilla raaka-aineilla tuotetun energian määrä laski, toteaa yliaktuaari Tiina Sauvula-Seppälä Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Biotalouden palvelut toipumassa koronavuosista
Biotalouden palvelut ovat toipuneet koronan aiheuttamasta matalapaineesta vuoden 2022 aikana. Biotalouden palveluiden käypähintainen arvonlisä oli 1,8 miljardia euroa, mikä vastasi kuutta prosenttia koko biotalouden arvonlisästä. Alan työllisten määrä kasvoi 3 600 henkilöllä ja palasi koronapandemiaa edeltävälle tasolle.
Metsäsektori suurin biotalouden toimiala
Metsäsektorin osuus biotalouden arvonlisäyksestä oli 36 prosenttia eli 10,5 miljardia euroa. Se säilyi biotalouden merkittävimpänä toimialana, vaikka metsäteollisuuden tuotantomäärät laskivatkin kaikkien päätuoteryhmien osalta. Massa- ja paperiteollisuudessa tuotantomääriin vaikutti alkuvuodesta 112 päivää kestänyt työtaistelu. Edellisvuoteen verrattuna arvonlisäys pieneni 11 prosenttia. Metsäsektori työllisti viidesosan biotalouden työllisistä.
Elintarvikesektorilla voimakasta laskua
Pääasiassa maataloudesta ja elintarviketeollisuudesta muodostuvan elintarvikesektorin osuus biotalouden arvonlisäyksestä oli 16 prosenttia. Koko elintarvikesektorin arvonlisäys pieneni edellisestä vuodesta reaalisesti 14 prosenttia. Maatalouden arvonlisäys väheni kuusi prosenttia, mikä oli kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin monella muulla toimialalla.
Biotalouden työllisten määrän kasvu hitaampaa kuin koko kansantaloudessa
Biotalouden toimialat työllistivät viime vuonna 299 300 henkilöä, eli 11 prosenttia kaikista työllisistä. Biotalouden työllisten määrä kasvoi edellisvuodesta 3 800 henkilöllä, mutta kasvuvauhti jäi hitaammaksi kuin koko kansantaloudessa. 2010-luvun alkuun verrattuna biotalouden työllisten määrä on vähentynyt 17 400 henkilöllä.
*Rahanarvon muutos on tehty tukkuhintaindeksillä. Vuonna 2022 tukkuhinnat nousivat edelliseen vuoteen verrattuna keskimäärin noin 20 prosenttia.
Keskeiset termit
- Tuotos perushintaan koostuu kalenterivuoden aikana valmistetuista tuotteista. Tuotos eritellään kolmeen tyyppiin: markkinatuotos, tuotos omaan loppukäyttöön ja muu markkinaton tuotos. Biotalouslaskelmissa ei arvioida markkinatonta tuotosta.
- Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvien yksiköiden synnyttämää kokonaisarvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut).
- Työllisiksi luetaan kansantalouden tilinpidossa kaikki ne palkansaajat ja itsenäiset yrittäjät, jotka osallistuvat kansantalouden tuotantotoimintaan. Tilastoinnin kattavuus on laajempi kuin työvoimatutkimuksessa, sillä tilinpidon työllisissä ei ole määritelty työllisten ikärajoja ja muun muassa varusmiehet/-naiset lasketaan kuuluviksi työllisiin.
