Karhujen ulostenäytekeräys DNA-analyysejä varten jatkuu
Karhukannan arvioinnissa kokeillaan DNA-analyysejä pentuehavaintojen rinnalla. Käynnissä on kaksivuotisen kokeiluhankkeen toinen ja samalla viimeinen näytekeräyskausi.
− DNA-aineistolla on mahdollista saada yksiselitteisin kuva karhukannan yksilömäärästä ja tuottaa vertailukohta muilla aineistoilla, kuten pentuehavainnoilla, tuotetulle kanta-arviolle, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Ilpo Kojola.
Kojolan mukaan menetelmää kokeillaan ja jatkosta päätetään tulosten pohjalta.
Karhukannan hoidon linjaukset ja muun muassa metsästysverotuksen suunnittelu edellyttävät luotettavaa ja ajantasaista tietoa karhukannasta.
Yksitoista keräysaluetta eri puolilla Suomea – vapaaehtoisia kerääjiä tarvitaan
Näytekeräyksen tavoitteena on saada yhdeltätoista alueelta (luonnonvaratieto.luke.fi) DNA-pohjainen aineisto, jota verrataan pentuehavaintoihin perustuviin kanta-arvioihin samoilta alueilta.
− Karhujen ulostenäytteiden keruualueet on etukäteen valittu. Alueet ovat sellaisia, joista on kattavasti myös pentuehavaintoja. Hankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää saada näytteitä kattavasti eri keräysalueilta, kertoo erityisasiantuntija Sanna Kokko-Timonen Lukesta.
Kullakin alueella on nimetty keräysvastaava. Häneltä saa näytekeräyksessä tarvittavat välineet ja hänelle voi tuoda näytteet säilytykseen jatkokuljetusta varten.
─ Näytekeräyksen onnistumisen kannalta vapaaehtoisten kerääjien apu ja yhteistyö on todella tärkeää, Kokko-Timonen painottaa.
Myös Luken maastohenkilöstö osallistuu aineiston keruuseen. Suomen riistakeskus tukee keräyksen käytännön järjestelyjä, ja aluetoimistot jakavat tietoa keräyksestä ja kannustavat vapaaehtoisia keräykseen.
Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö ja Luke.
