Kansainvälinen tutkimus: Kierrätyslannoitteet ovat tehokkaita ja turvallisia kiertotalouden edistäjiä – käytettävyyttä on vielä parannettava

Markkinoilla olevat kierrätyslannoitteet vastaavat tehokkuudeltaan mineraalilannoitteita, eikä niiden käyttö aiheuta riskejä ruokaturvallisuudelle tai ihmisten terveydelle. Luonnonvarakeskuksen koordinoimaan kansainvälisen LEX4BIO-hankkeen mukaan kierrätyslannoitteet voivat parantaa Euroopan lannoiteomavaraisuutta ja ruokaturvallisuutta. 

Typpi ja fosfori ovat välttämättömiä kasvinravinteita ruuantuotannossa. Niiden valmistuksessa käytetään fossiilisia energianlähteitä ja uusiutumattomia ja kriittisiä raaka-aineita. Merkittävä osa käytetyistä mineraalilannoitteista voitaisiin korvata hyödyntämällä ruuantuotannon ravinnerikkaita sivuvirtoja nykyistä paremmin.

Euroopan tasolla fosforilannoitustarve pystyttäisiin lähes kokonaisuudessaan korvaamaan kierrätyslannoitteilla. Suomessa lannan, yhdyskuntien ja elintarviketeollisuuden erilaisten biomassojen sisältämä fosfori kattaisi potentiaalisesti noin 90 % kasvien fosforilannoitustarpeesta. ”Useat kierrätyslannoitteet vaativat kuitenkin vielä jatkokehittämistä niiden käytettävyyden parantamiseksi. Lisäksi tietoa kierrätyslannoitteiden turvallisuudesta on tuotava enemmän esille kuluttajien luottamuksen lisäämiseksi”, johtava tutkija Kari Ylivainio Lukesta sanoo. 

Ruokaturvallisuus tai ihmisten terveys ei ole uhattuna kierrätyslannoitteita käytettäessä 

Kaupallisista kierrätyslannoitteista tutkittujen orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet olivat alhaisempia kuin tiukimmat näille asetetut rajat missään EU:n jäsenvaltiossa. Tutkittuja orgaanisia haitta-aineita olivat per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS), polyklooratut bifenyylit (PCB), dioksiinit ja furaanit (PCDD/F) sekä polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH). Lisäksi kierrätyslannoitteiden pitkäaikaisen käytön ei todettu aiheuttavan riskiä haitta-aineiden kerääntymiseen maatalousmaihin.

”Kierrätyslannoitteilla tuotettujen viljatuotteiden syömisestä aiheutuva altistuminen haitta-aineille oli selvästi alle siedettävien päivittäisten saantimäärien alapuolella”, Ylivainio kertoo. 

Kierrätyslannoitteiden raskasmetallipitoisuudet olivat matalia, ja useiden lannoitteiden kadmiumpitoisuudet alittivat kaupallisten mineraalilannoitteiden vastaavat arvot. Tutkimuksen mukaan kierrätyslannoitteiden raskasmetallit eivät muodosta merkittävää riskiä ruokaturvallisuudelle. 

Kierrätyslannoitteista useimmiten löydetty lääkejäämä oli tulehduskipulääke ibuprofeeni. Senkin pitoisuudet olivat useimmissa kierrätyslannoitteissa alle määritysrajan. Enimmilläänkin tavanomaista hehtaarikohtaista fosforilisäysmäärää käytettäessä ibuprofeenilisä kierrätyslannoitteessa maatalousmaahan olisi enimmillään muutama sata milligrammaa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös kierrätyslannoitteiden mahdollista vaikutusta antibioottiresistenssin kasvuun viljelysmaassa eli sellaisten bakteerien lisääntymistä, jotka ovat vastustuskykyisiä antibiooteille. ”Lievää antibioottiresistenssin kasvua havaittiin välittömästi lannoitteiden levityksen jälkeen, mutta vaikutus oli palautunut lähtötasolle kuuden viikon kuluttua lannoitteiden lisäyksestä”, Ylivainio sanoo.

Kierrätyslannoitteet voivat korvata typpi- ja fosforilannoitteita 

Useimmat fosforipohjaiset kierrätyslannoitteet olivat lannoitusteholtaan mineraalilannoitteiden veroisia. Typpilannoitteiden kohdalla lannoitustehossa oli enemmän vaihtelua, mutta suurimmalla osalla typpipohjaisista oli yli 60 prosentin lannoitusteho suhteessa mineraalilannoitteeseen. Eri kierrätyslannoitteiden ravinnepitoisuuksissa ja niiden käyttömäärissä hehtaaria kohden on suuria eroja. Myös niiden ominaisuuksissa on suuria eroavaisuuksia toisin kuin mineraalilannoitteissa. 

Orgaanisilla kierrätyslannoitteilla on maan terveyteen positiivisia vaikutuksia, sillä yhtenä maaperän terveyden indikaattorina on maaperän hiilipitoisuus. ”Ravinnerikkaiden biomassojen käsittelyssä olisikin tarkoin mietittävä käytettävän teknologian vaikutus lopputuotteen hiilipitoisuuteen. Poltto esimerkiksi tuhoaa mahdolliset orgaaniset haitta-aineet, mutta lopputuotteen hiilipitoisuus on nolla.” 

Myös fosforin huuhtoutumista kierrätys- ja mineraalilannoitteista selvitettiin laboratoriomittakaavan sadesimulointikokeella. Suurimmat liukoisen ja kokonaisfosforin huuhtoumat aiheutti tavanomainen mineraalilannoitefosfori ja alhaisimmat niukkaliuokoiset fosforilähteet, kuten esimerkiksi lihaluujauhopohjainen lannoite. 

Ravinnerikkaista sivuvirroista valmistettujen kierrätyslannoitteiden tehokkuutta ja turvallisuutta tutkittiin Euroopan Unionin rahoittamassa LEX4BIO-hankkeessa, jossa oli mukana yhteensä 20 partneria, 14:sta Euroopan maasta. Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus ja Suomesta mukana olivat myös Ruokavirasto ja Helsingin yliopisto.