Kainuun metsäpeurojen vasatuotto laski jyrkästi
Syksyn 2024 seurantojen perusteella Kainuun metsäpeurojen vasatuotto on vain 11 %, kun se vuosi sitten oli 36 %. Yhtä jyrkkää laskua ei ole havaittu vuonna 1996 alkaneen laskentahistorian aikana.
Viitenä edellisenä syksynä vasatuotto on ollut yli pitkäaikaisen keskiarvon, joka on noin 33 %.
Edellisen kerran yhtä alhainen vasatuotto oli vuonna 2010, jolloin noin 15 % vaatimista oli vasa mukana. Nähtäväksi jää, riittääkö vasatuotto ylläpitämään nykyistä peurakantaa, joka kevättalvella 2023 oli noin 900 yksilöä.
− Viime talvi oli peuroille vaikea, joka on voinut osaltaan vaikuttaa kannan kokoon ja vasojen viime kesän selviytymiseen, vaikka nykyiset pantapeurat vasoivat alkukesästä normaalisti, kertoo erikoistutkija Antti Paasivaara Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Kainuun peurojen pantaseurannassa on havaittu, että aikuiset metsäpeurat ja vasat ovat kaikkien suurpetojen normaalia saalista. Näissä seurannoissa karhu on havaittu merkittävimmäksi vasojen saalistajaksi. Suden saalistusvaikutus metsäpeurakantaan tulee sekä vasatuoton heikkenemisen että aikuiskuolleisuuden lisääntymisen kautta. Suden saalistus on aikuisten vaadinten merkittävin yksittäinen kuolinsyy.
− Kainuun metsäpeurakannan tärkeimmät vasomisalueet ovat nykyisin suppeat, joten saalistus voi aiheuttaa nopeita vasatuoton vaihteluita, Paasivaara kertoo.
Kainuun metsäpeurat ovat hajallaan Kuhmon taajaman ja Ristijärven Hiisijärven välisellä alueella. Peurat ovat liikkeellä idästä länteen Ristijärven suuntaan viimetalvisille laidunalueille. Erityistä varovaisuutta tulisi noudattaa tiellä 888 välillä Sotkamo-Ristijärvi. Myös tien 904 (välillä Hietaperä - Härmänkylä) itäpuolella on vielä metsäpeuroja liikkeessä länteen.
Miten seuranta tehtiin?
Luke seurasi syksyllä 2024 metsäpeurojen vasatuottoa eri puolilla Kainuuta yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Seuranta oli tänä syksynä haastavaa, koska peurat olivat hajallaan ja usein pieninä laumoina.
Syyslaumojen havainnointia tehtiin lokakuun alkupuolelta marraskuun puoleen väliin asti. Peuralamoista määritettiin laumakoon lisäksi hirvaat, vaatimet ja vasat.
Laumarakennehavainnoinnissa käytettiin hyväksi pantavaatimien antamaa paikkatietoa, tietoja peurojen vuosittaisista esiintymispaikoista, sekä kaikista muista Luken ja Metsähallituksen saamista havainnoista. Syysseurantojen havainnoissa saatiin määritettyä yhteensä 246 metsäpeuraa, joista 168 oli vaatimia 31 laumassa.
