Itämeren lohitilanteessa elpymisen merkkejä
Kahden heikon vuoden jälkeen Tornionjokeen nousseiden lohien määrä noin kaksinkertaistui viime kesänä. Positiivista käännettä selittää erityisesti yhden merivuoden lohien määrän kasvu. Lisäksi Tornionjoesta lähti mereen mittaushistorian suurin määrä vaelluspoikasia. Simojoen nousulohien ja vaelluspoikasten määrä pysyi suunnilleen samana kuin kahtena edellisenä vuotena.
Tornionjoen kaikuluotauspaikan ohitti 22.5.–9.9.2025 Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan 15 000 yhden merivuoden lohta eli kossia ja 31 000 useamman merivuoden lohta. Simojoen luotauspaikan ohi nousi arviolta 360 kossia ja 1 800 usean merivuoden lohta.
Kossien osuus kaikista Tornionjokeen nousseista lohista oli harvinaisen suuri. Niitä oli viime kesänä jokeen nousseista lohista noin kolmannes (32 %). Lukema on suurin Luken vuodesta 2009 lähtien tekemien seurantojen aikana. Myös Simojoella yhden merivuoden lohien määrä parani edellisvuosista.
– Yhden merivuoden lohien runsaus herättää odotuksia runsaammasta kutuvaelluksesta myös ensi vuonna, koska kossien määrä ennakoi melko hyvin seuraavana vuonna jokeen nousevien kahden merivuoden lohien määrää, kertoo erityisasiantuntija Ville Vähä Lukesta.
Vuonna 2024 Luke arvioi Tornionjoen kossien määräksi 2 700 ja useamman merivuoden lohien määräksi 21 900. Vastaavasti Simojoen luotauspaikan ohi nousi 230 kossia ja 1700 usean merivuoden lohta.
Tornionjoella ennätysmäärä lohen vaelluspoikasia
Tutkimuspyynnin perusteella Tornionjoesta lähti alkukesän 2025 aikana merelle ennätykselliset yli kolme miljoonaa lohen vaelluspoikasta eli smolttia. Arvio on alustava ja voi pienentyä jatkoanalyyseissä. Joka tapauksessa vuoden 2025 smolttimäärä on vuonna 1991 alkaneen seurannan koko historian suurin.
Seurannan alkuvuosina lohismoltteja oli enintään pari sataa tuhatta. Niiden määrä on vuosien saatossa kasvanut, ja miljoonan smoltin raja ylittyi vuonna 2006. Kymmenen viime vuoden aikana smolttimäärät ovat vaihdelleet 1,5–2 miljoonan välillä.
Luke arvioi Simojoen smolttien määrän olevan tavanomainen eli noin 30 000. Suurin osa Simojoen ja Tornionjoen smolteista on kasvanut joessa kolme vuotta ennen vaellustaan mereen. Tornionjoella myös nelivuotiaita smoltteja on paljon. Niitä on joen kaikista smolteista noin kolmasosa. Simojoen smolteissa kaksivuotiaiden osuus on puolestaan suurempi kuin nelivuotiaiden.
– Runsas smolttivaellus Tornionjoella on hyvä merkki, mutta vasta parin vuoden aikajänne kertoo, johtaako runsas smolttimäärä runsaisiin palaavien lohien määrään. Suurin osa jokeen nousevista lohista on viettänyt merellä kaksi vuotta. Vuoden 2025 smoltit voisivat siis näkyä positiivisesti nousulohien määrässä etenkin kesällä 2027, mikäli niiden meriselviytyminen ei heikkene merkittävästi, kertoo erikoistutkija Jenni Prokkola Lukesta.
