Inarijärven kalatalousvelvoitteen vuosien 2021–2025 istutusjakso toteutuu täysimääräisesti – taimenkantojen luonnonlisääntyminen vakaata
Tänä vuonna on suunniteltu istutettavaksi noin 123 000 taimenen, 95 000 nieriän ja 584 000 pohjasiian kasvatettua poikasta. Siianpoikasia istutetaan puolet velvoitemäärästä, ja ero velvoitemäärään kompensoidaan järvitaimenilla. Luonnonvarakeskus (Luke) hoitaa Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoitteen poikasten kasvatukset, istutukset sekä tarkkailututkimukset.
─ Vuonna 2024 Inarijärven kalatalousvelvoite toteutui täysimääräisenä, kun otetaan huomioon siikojen osittainen kompensointi taimenilla. Nieriävelvoitteeseen istutettiin vain nieriää, ja istutusmäärät olivat edellisvuoden tapaan hyvällä tasolla. Myös hellekesästä 2024 huolimatta nieriän kasvatus sujui hyvin Inarin laitoksen viileävesitysjärjestelmän ansiosta, kertoo vesiviljelyasiantuntija Timo Rauhala Lukesta.
Vuosien 2021–2024 toteutuneet istutukset ja vuoden 2025 tarkennettu istutussuunnitelma:
| Vuosi | Siika 1-kesäinen | Nieriä 1-vuotias | Järvitaimen 1-2-vuotias | Järvitaimen 3-vuotias | Järvitaimen mäti ja vastakuoriutuneet poikaset |
| 2021 toteutunut | 681 780 | 96 710 | 124 560 | 111 599 | 2 089 490 |
| 2022 toteutunut | 676 840 | 42 680 | 93 350 | 128 629 | 1 926 020 |
| 2023 toteutunut | 639 900 | 191 320 | 116 790 | 114 189 | 70 000 |
| 2024 toteutunut | 521 540 | 202 950 | 22 680 | 106 854 | 40 000 |
| 2025 suunnitelma | 584 000 | 95 000 | 28 000 | 94 109 | 2 400 000 |
Veden aaltoileva pinta Inarijärvi toimii mallina säännösteltyjen vesialueiden kalatalousvelvoitteen hoidolle
Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoitetta toteutetaan sopeutuvan velvoitehoidon periaatteiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että istutusmääriä voidaan muuttaa kalatalousviranomaisen päätöksellä joustavasti istukkaiden menestymisen, kalakantojen tilan ja kalastuksen mukaan.
Inarijärven taimenkantojen kalastusta ohjattava valikoivampaan suuntaan
Inarijärven kalatalousvelvoitteen tarkkailussa järvitaimenen lisääntymismenestystä on seurattu keskeisimmillä lisääntymisalueilla systemaattisesti jo kaksikymmentä vuotta. Seurantojen perusteella taimenen lisääntymismenestys on vakaata, vaikka siinä voi olla runsastakin vaihtelua vuosien välillä.
Taimenen poikastiheydet ovat hyvällä tasolla verrattuna myös muihin vertailukelpoisiin vesistöihin. Poikastuotantopotentiaali on kuitenkin nykyistä suurempi. Säännöstelystä huolimatta Inarijärvessä elääkin Suomen viimeisimmät elinvoimaiset järvitaimenpopulaatiot. Ilmastonmuutoksen myötä pidentynyt kasvukausi näkyy muun muassa jokipoikasten nopeutuneena kasvuna.
Juutuanjokeen kudulle palaavista taimenista huomattava osuus on peräisin istutuksista. Kudulle nousevat, kasvatettua alkuperää olevat taimenet ovat yleensä myös nuorempia ja pienempiä kuin villit taimenet, ja näitä esiintyy etenkin joen alaosalla. Suositeltavaa olisikin kalastuksen valikoivuuden lisääminen siten, että pyynti kohdistuisi istukkaisiin, jolloin isompi osuus villeistä pääsisi jatkamaan sukua yläjuoksun kutualueille.
