Historiallinen läpimurto alkuperäisrotujen suojelussa: kyyttövasikat saivat alkunsa teurastetun sonnin lisäkivessiittiöistä
Luonnonvarakeskus (Luke) ja Kainuun ammattiopisto ovat saavuttaneet kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävän virstanpylvään alkuperäisrotujen säilytystyössä. Ensimmäistä kertaa Suomessa ja Pohjoismaissa on syntynyt vasikoita, jotka ovat saaneet alkunsa keinosiementämällä lehmiä teurastetun sonnin lisäkivessiittiöillä. Kaksi itäsuomenkarjan sonnivasikkaa syntyivät syys-lokakuussa Kainuun ammattiopiston karjassa Kajaanissa. Karja toimii harvinaisen itäsuomenkarjan elävänä geenipankkina.
Viiru-sonnin perintö jatkuu
Läpimurto perustuu Luonnonvarakeskuksen (Luke) hiomaan menetelmään, jossa siittiöitä kerätään sonnin lisäkiveksistä teurastuksen jälkeen. Ensimmäinen rekisteröity laboratoriotila tätä varten perustettiin Luken Jokioisten kampukselle vuonna 2024. Ja ensimmäinen sonni, jolta lisäkivessiittiöitä kerättiin ja pakastettiin, oli Viiru (ISK S 16309), itäsuomenkarjan edustaja Ahlmanin ammattiopistosta Tampereelta.
Image
”Tämä on oman uranikin kannalta erittäin merkittävä keinollisen lisääntymisteknologian saavutus. Tuloksena ovat ihka ensimmäiset vasikat, jotka ovat saaneet alkunsa käyttäen lisäkivessiittiöitä keinosiemennyksessä. Nyt menetelmän toimivuus on osoitettu käytännössä,” iloitsee Luken erikoistutkija, eläinlääkäri Heli Lindeberg historiallisesta onnistumisesta.
Pakastettujen lisäkivessiittiöiden käyttökelpoisuus todettiin myös Luken keinollisen lisääntymisteknologian laboratoriossa.
”Viirun lisäkivessiittiöitä on käytetty menestyksekkäästi itäsuomenkarjarodun alkioiden laboratoriotuotannossa, mikä entisestään korostaa lisäkivessiittiöiden hedelmöittämiskykyä,” kertoo johtava tutkija Jaana Peippo Lukesta.
Geneettinen harvinaisuus Euroopan mittakaavassa
Kainuun ammattiopiston karja Kajaanissa on keskeinen osa itäsuomenkarjan säilytystyötä.
”Karjamme toimii elävänä geenipankkina, jossa harvinaista rotua kasvatetaan ja suojellaan. Nyt syntyneet sonnivasikat ovat tärkeä lisä tähän työhön ja osoitus siitä, miten innovatiiviset menetelmät voivat turvata uhanalaisten eläinrotujen tulevaisuutta,” kertoo koulutuspäällikkö Renne Sänisalmi Kainuun ammattiopistosta.
”Nämä sonnivasikat ovat ensimmäiset laatuaan Suomessa ja Pohjoismaissa. Euroopan tasollakin ne ovat todellisia harvinaisuuksia,” kuvaa tutkimusprofessori Juha Kantanen Lukesta syntyneiden sonnivasikoiden ainutkertaisuutta.
Siemennesteen keruu eläviltä sonneilta on ollut perinteinen tapa pakastaa geneettistä materiaalia, mutta pienissä alkuperäiskarjapopulaatioissa menetelmällä on rajoitteensa.
”Lisäkivessiittiöiden keruu tarjoaa uuden, edullisen tavan laajentaa sonnivalikoimaa, hallita sukulaistumista ja turvata geneettistä monimuotoisuutta,” Kantanen jatkaa.
Pakastegeenipankki – vakuutus tulevaisuuden varalle
Elävän säilytyksen rinnalla alkuperäisrotujen perimää tallennetaan kansalliseen pakastegeenipankkiin siemennesteannoksin, alkioin ja nyt myös lisäkivessiittiöin. Suomi on ollut edelläkävijä kotieläinten geeniperimän tallentamisessa. Työ alkoi yli 40 vuotta sitten.
Pakastettu geenipankki turvaa kymmeniä, jopa satoja vuosia kotieläinlajien perinnöllistä monimuotoisuutta. Se toimii vakuutuksena tulevaisuuden varalle – erityisen tärkeänä tilanteissa, joissa yksilöitä menetetään esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamien tautiepidemioiden tai muiden katastrofien vuoksi.
Lisätietoja:
Koulutuspäällikkö Renne Sänisalmi, Kainuun ammattiopisto, renne.sanisalmi@kao.fi, +35844 7974512 (Kainuun ammattiopiston itäsuomenkarjan säilytystyö)
Erikoistutkija, eläinlääkäri Heli Lindeberg, Luonnonvarakeskus, heli.lindeberg@luke.fi, +358295326712 (lisäkivessiittiöiden keruu ja pakastus)
Johtava tutkija Jaana Peippo, Luonnonvarakeskus, jaana.peippo@luke.fi, +358295326427 (lisäkivessiittiöiden keruu ja pakastus, alkioiden laboratoriotuotanto ja pakastus)
Tutkimusprofessori Juha Kantanen, Luonnonvarakeskus, juha.kantanen@luke.fi, +358295326210 (Kansallinen geenivaraohjelma, alkuperäisrotujen säilytys)
