Edistysaskel lajinsuojelussa: Metsäpeuran sukusoluja pakkaseen
Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat saivat tallennettua metsäpeuran sukusoluja lajille perustettavaan geenipankkiin. Tämä edistää metsäpeuran perimän ja perinnöllisen monimuotoisuuden ylläpitoa, vaikka kanta romahtaisi esimerkiksi eläintautien leviämisen seurauksena.
Geenipankilla tarkoitetaan kokoelmaa, johon tallennetaan eläinten perimää, esimerkiksi sukusoluja tai alkioita. Tallennettava materiaali pakastetaan ja säilytetään nestetypessä, jossa solut voivat säilyä kymmeniä, mahdollisesti jopa satoja vuosia. Suomi on yksi ensimmäisistä maista, joka ryhtyi tallentamaan aktiivisesti kotieläinten perimää geenipankkiin. Nyt kertynyttä osaamista ryhdytään hyödyntämään alkuperäiseen lajistoomme kuuluvan villin metsäpeuran perimän suojelutyössä.
Ensimmäiset askeleet otettiin lokakuussa, kun Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat keräsivät munasoluja ja lisäkivessiittiöitä metsäpeuroilta. Lisäkivessiittiöitä voidaan kerätä lopetuksen yhteydessä villieläimiltä, joilta ei voi kerätä ejakuloitua siemennestettä kuten käsittelyyn tottuneilta kotieläimiltä. Sekä lisäkivessiittiöitä että siemennestettä voidaan käyttää uuden yksilön tuottamiseen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun lisäkivessiittiöitä on onnistuttu keräämään metsäpeuralta.
Sujuva yhteistyö keskipohjanmaalaisten metsästäjien kanssa mahdollisti kolmen villin hirvaan perimän talteenoton. ”Tieto jokaisesta ammutusta eläimestä tuli meille välittömästi kaadon jälkeen, ja metsästäjät tekivät näytekeruun esityöt ohjeidemme mukaisesti”, erikoistutkija Heli Lindeberg Lukesta kiittelee. "Lisäksi saimme kerättyä kolmelta eläintarhoissa lopetetulta metsäpeuravaatimelta yhteensä 38 munasolua”, Lindeberg jatkaa.
Metsäpeuravaatimet lopetettiin terveydellisistä syistä, ja hirvaat ammuttiin Suomen riistakeskuksen myöntämillä pyyntiluvilla. Riistakeskus myöntää vuosittain 15–20 metsäpeuran pyyntilupaa Suomenselän osakannan alueelle.
Geenipankki eläintarhakannan tukena
Geenipankkiin nyt tallennettuja sukusoluja on tarkoitus hyödyntää jo lähivuosina, kun Luke ryhtyy kehittämään metsäpeuran keinollisen lisääntymisen menetelmiä eli keinosiemennystä ja alkioiden laboratoriotuotantoa (IVF, ihmisten tapauksessa puhekielessä myös koeputkihedelmöitys) osana EU:n osarahoittamaa LIFEline4Fennicus-hanketta. Toimivia menetelmiä tarvitaan, jotta geenipankkiin tallennettu perinnöllinen materiaali saadaan palautettua takaisin metsäpeurakantaan.
Seuraava askel kehitystyössä on alkioiden tuottaminen laboratoriossa. ”Hedelmöitimme nyt kerätyt munasolut villiltä hirvaalta saaduilla lisäkivessiittiöillä, mutta harmillisesti elinkykyisiä alkioita ei vielä saatu”, kertoo johtava tutkija Jaana Peippo Lukesta. ”Jatkamme kehitystyötä, ja yritämme hedelmöitystä jatkossa uudelleen”, Peippo kertoo tulevaisuuden suunnitelmista.
Keinollisen lisääntymisen menetelmistä toivotaan työkalua ensisijaisesti metsäpeuran eläintarhakannan perinnöllisen monimuotoisuuden ylläpitämiseen. Perinnöllisesti monimuotoinen eläintarhakanta puolestaan on edellytys sille, että eläintarhoissa syntyneitä metsäpeuroja voidaan palauttaa luontoon.
Luonnonvarakeskus ylläpitää kansallisia geenivarakokoelmia sekä edistää geenivarojen monimuotoisuuden suojelua ja hyödyntämistä. Vuoden 2026 alussa alkavaa metsäpeuran suojelu- ja kannanhoitohanketta LIFEline4Fennicus koordinoi Metsähallitus Eräpalvelut. Hankekumppaneita ovat Luonnonvarakeskus, Lumimuutos Osuuskunta, Korkeasaaren eläintarha ja Ranuan Eläinpuisto. Työtä rahoittavat EU LIFE-ohjelman lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, European Wildlife Comeback Fund, Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö sekä hanketta toteuttavat organisaatiot. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 9,55 miljoonaa euroa. EU-rahoitus kattaa tästä 60 %. LIFE on Euroopan unionin rahoitusinstrumentti, joka tukee ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeita ja edistää näin EU:n ympäristöpolitiikan toteuttamista.
Lisätietoja:
Erikoistutkija, eläinlääkäri Heli Lindeberg, Luonnonvarakeskus, heli.lindeberg@luke.fi, +35829 532 6712 (metsäpeuran lisääntymisfysiologia ja keinollinen lisääntyminen)
Johtava tutkija Jaana Peippo, Luonnonvarakeskus, jaana.peippo@luke.fi, +358295326427 (metsäpeuran keinollinen lisääntyminen, kansallinen geenipankki)
Metsäpeura-asiantuntija Milla Niemi, Metsähallitus Eräpalvelut, milla.niemi@metsa.fi, 040 724 6267 (LIFEline4Fennicus-hanke)
