Uudet työkalut mahdollistavat satotason ennakoinnin jo kasvukaudella 

Peltokasviviljelyssä ilmastoriskit aiheuttavat sadonmenetyksiä joko suoraan tai välillisesti esimerkiksi tautien ja tuhoeläinten kautta. Ilmastoriskit ovat yleistyneet ja tulleet entistä voimakkaammiksi, koska sään ääri-ilmiöt kuten kuivuus ovat yleistyneet. Toteuttamamme karttapalvelu tarjoaa viljelijöille jatkuvasti päivittyviä, säätietoihin perustuvia ennusteita satotasosta ja satopotentiaalista. 

Viljelijöillä ei usein ole käsitystä oman tilansa satotasosta (kg/ha) suhteessa alueen muihin tiloihin, jolloin sato-odotukset ja tuotantopanosten käyttö voivat olla väärin mitoitettuja. Erilaisia keskisatojen ennusteita on ollut käytössä jo vuosia, mutta niiden toimivuuden kanssa on ollut ongelmia. 

Kehitimme viljelijöiden avuksi päivittäisiä säätietoja hyödyntävän karttapalvelun, jolla voidaan ennustaa sekä alueellista keskisatoa että alueellista satopotentiaalia. Palvelussa on valittavissa useita viljelyalaltaan merkittäviä kevätmuotoisia vilja- ja öljykasveja. Palvelu tuottaa päivittäin tarkentuvan ennusteen käyttäjän valitsemien kasvien viljelyalueelle. 

Palvelussa hyödynnettiin vuosien 1999–2023 laajaa peltokoeaineistoa, josta saatiin tietoa satoon vaikuttavista säätekijöistä. Aineistojen perusteella luotiin malleja, joissa huomioitiin säätekijöiden vaikutus kunkin peltokasvin kehitysvaiheisiin. Satoennustetta voidaan päivittää joka yö huomioimalla vain viimeisimmän vuorokauden säätiedot ja edellisen päivän satoennuste. 

Realistinen kuva oman tilan sadoista 

Palvelussa on huomioitu myös satopotentiaali, eli saman alueen parhaiden tilojen satotaso. Satopotentiaalin avulla tila voi laskea satokuilun, joka on hyvä mittari yksittäisen lohkon eri vuosien satojen vertailuun, vaikka säätekijät ja viljelykasvi vaihtuisivat vuodesta toiseen. 

”Kun viljelijä tietää oman tilan satotason lisäksi muiden saman alueen tilojen keskimääräisen satotason ja parhaiden tilojen satotason eli satopotentiaalin, tilalla on realistisempi kuva omasta toiminnasta ja siitä paljonko satotaso voisi muuttua viljelyä kestävästi tehostamalla. Eikä varmasti ole pahitteeksi saada ennuste siitä, millainen keskisatotaso sekä huippusato on omalla alueella saavutettavissa kyseisenä kasvukautena”, kiteyttää erikoistutkija Lauri Jauhiainen.  

Uuden karttapalvelun lisäksi satopotentiaali lisättiin myös Luken satotilastoihin. Tiedot ovat saatavissa maakuntatasolla sekä tavanomaiselle että luomuviljelylle vuodesta 2023 lähtien.  

”Lisäys paransi satotilaston hyödynnettävyyttä sekä viljelijän, vilja-alan toimijan, hallinnollisen päätöksentekijän että tutkimuksen tekijän kannalta”, kiteyttää satotilastoista vastaava yliaktuaari Anneli Partala.    

Palvelu vastaa erityisesti tavoitteeseen monipuolistaa viljelyä ja viljelykiertoja sekä edistää maatalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen. Se auttaa yksittäisiä viljelijöitä arvioimaan satotappioiden suuruutta. Myös vilja- ja öljykasveja käyttävä teollisuus hyötyy palveluista, sillä ennusteiden perusteella voidaan ennakoida kotimaisen tuotannon volyymiä. Jos sato uhkaa jäädä alhaiseksi, varmuusvarastojen avaaminen voi tulla ajankohtaiseksi tai voidaan varautua ajoissa hankkimaan raaka-ainetta ulkomailta. 

Karttapalvelu on vapaasti käytettävissä Luonnonvaratieto.fi-sivustolla. Palvelun käyttö ei edellytä kirjautumista. Satotilastoon sisältyvä satopotentiaali on saatavilla vuodesta 2023 lähtien tilastotietokannasta. Tiedot valmistuvat kunkin vuoden lopullisen tilaston valmistuessa seuraavan vuoden helmi-maaliskuussa.