Kestävämpiä kulutusvalintoja viljeltyjen kalojen genomiikan ja eläinjalostuksen avulla
Kalan kulutuksen lisäämistä suositellaan sekä terveydellisistä että ympäristösyistä. Vuosikymmeniä jatkunut kalan kulutuksen kasvu on ollut mahdollista kalankasvatuksen avulla. Globaalisti kalankasvatus onkin jo suurempaa kuin naudan lihan tuotanto. Maa- ja metsätalousministeriön tavoite on, että Suomen kalankasvatuksen tuotanto kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Luke tarjoaa ratkaisuja, joilla parannetaan ruoan tuotannon kannattavuutta, pienennetään sen ekologista jalanjälkeä ja tuetaan kuluttajien siirtymistä kohti yhä kestävämpää ruokavaliota.
Valintajalostuksen vaikuttavuus ja genomisen valinnan teho
Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon Luken ylläpitämä kirjolohen kansallinen valintaohjelma on parantanut kalan ominaisuuksia, jotka vaikuttavat elinkeinon kannattavuuteen, ekologiseen jalanjälkeen sekä kalaterveyteen. Kalojen DNA-profiiliin perustuva genominen valinta soveltuu erityisesti tautien vastustuskyvyn parantamiseen.
Lisäksi kehitettiin genomisen valinnan metodi, jolla voidaan parantaa kirjolohen vastustuskykyä elinkeinolle hankalaa kolumnaaritautia vastaan. Tauti esiintyy pienissä poikasissa erityisesti lämpimän veden aikaan, ja se voi lisääntyä ilmastonmuutoksen myötä.
Valintaohjelmasta miljoonahyödyt kirjolohituotannolle
90-luvulta alkaen on kerätty yli puolen miljoonan kirjolohiyksilön aineisto. Sen avulla arvioitiin, että valintaohjelmalla parannetulla kirjolohella on tehokkaampi rehun hyötysuhde sekä parempi elossasäilyvyys ja kasvu kuin kirjolohella, jota ei ole parannettu valinnalla. Tästä on vuosittain noin 4–5 milj. € kokonaishyöty Suomen rannikkoalueen kokoiselle kirjolohituotannolle.
Kun valintaohjelmaa täydennetään genomisella valinnalla, voidaan parantaa valinnan tehoa ja kirjolohen vastustuskykyä kolumnaaritautia vastaan. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Luken, Savon Taimen Oyn ja Roslin Instituten (UK) kanssa, ja se on osa Luken koordinoimaa AquaIMPACT EU-hanketta.
Kuluttajille tarjolla yhä kestävämmin kasvatettua kalaa
Isolla osalla Suomessa viljellystä kirjolohesta on juuret Luken VOAS-valintaohjelmassa, joten parannettu kirjolohi ja valintamenetelmät vaikuttavat suoraan elinkeinoon ja siten myös kuluttajiin. Parantunut rehukerroin vähentää myös kalakasvatuksen typpi- ja fosforipäästöjä.
Parempi vastustuskyky kolumnaaritautia vastaan nostaa kalaterveyttä sekä ehkäisee ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia kalankasvatukseen. Kehitettyä genomista valintaa on jo käytetty Luken yritysyhteistyössä. Luken erityisosaamista on valintaohjelmien kehittäminen, isojen sukupuuaineistojen tilastollinen hyödyntäminen sekä genominen arvostelu.
”Luken tekemä valintajalostuksen kehitystyö on hyvä esimerkki siitä, miten lakisääteinen VOAS-toiminta, kansainvälinen tutkimus ja yritysyhteistyö nivoutuvat luontaisesti yhteen parantaen suomalaisen kala-alan omavaraisuutta," AquaIMPACT EU-hankkeen koordinaattori Antti Kause kommentoi.
Perustuu julkaisuihin:
Fraslin C, Koskinen H, Nousianen A, Houston RD, Kause A. Genome-wide association and genomic prediction of resistance to Flavobacterium columnare in a farmed rainbow trout population. Submitted to Aquaculture.
Kause A, Nousiainen A, Koskinen H. Improvement in feed efficiency and reduction in nutrient loading from rainbow trout farms: The role of selective breeding. In revision, Journal of Animal Science.
