Siirry pääsisältöön

Turvemaapeltojen viljelyn ja suometsien hoidon muutoksilla tuetaan ilmastolain tavoitteiden toteutumista

Suomen ilmastolain tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius eli tilanne, jossa kasvihuonekaasujen päästöt ovat enintään yhtä suuret kuin poistumat viimeistään vuonna 2035. Turvemaiden käsittelyä muuttamalla ja vesitaloutta säätämällä voitaisiin saavuttaa päästövähennyksiä kustannustehokkaasti vaarantamatta puuntuotantoa ja ruokaturvaa.

Maankäyttösektori on kääntynyt nielusta päästölähteeksi, mikä tekee ilmastolain tavoitteen saavuttamisesta aiempaa vaikeampaa. Turvemaapelloilla ja -metsissä on mahdollista saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä.

Vuonna 2023 julkaistussa politiikkasuosituksessa tutkijat esittävät ohjauskeinoihin kolmea muutosta, joilla voitaisiin saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä:

1. Maksetaan viljelijöille turvemaapeltojen vettämiseen tähtäävistä investoinneista ja tuetaan kosteikkoviljelyä samalla tavalla/periaatteella kuin muutakin peltojen käyttöä. Poistetaan tuet turvemaapelloilta, joilta ei korjata satoa.

2. Tuetaan kosteikkoviljelytuotteiden markkinoiden kehittymistä. Tämä vaatii tukea koko arvoketjun kattavaan tuotekehitykseen ja tuotteiden markkinoille pääsyyn.

3. Muutetaan metsätalouden tukijärjestelmää riippumattomaksi metsänkasvatusmenetelmästä, sekä koulutetaan metsäurakoitsijoita ja lisätään informaatio-ohjausta metsänomistajille koskien jatkuvapeitteistä metsänhoitoa. 

Uuden tukikauden toimilla vain pieniä päästöjä vähentäviä vaikutuksia

Kosteikkoviljelyn edellytykset paranivat vuonna 2023 hieman, sillä kuluvalla maatalouden tukikaudella viljelijä ei menetä tukia pellon liiallisen märkyyden vuoksi. Lisäksi uudella tukikaudella otettiin käyttöön kaksi uutta toimenpidettä: turvepeltojen ilmastokosteikko, joka tarkoittaa kosteikonhoitotuen maksamista maataloustukien sijasta, sekä turvepeltojen nurmet -toimenpide, joka on osa ympäristökorvausjärjestelmää. Käytettävissä olevat varat toimiin ovat kuitenkin vähäisiä, joten niistä voidaan odottaa vain pieniä päästövähennyksiä. 

Erityisesti vettämiseen, kosteikkoviljelyyn tai siihen liittyvään tuotekehitykseen kohdennettua rahoitusta ei edelleenkään ole saatavilla, vaikka tarjouskilpailun avulla toteutetut päästövähennykset on arvioitu erittäin kustannustehokkaiksi. Tukijärjestelmä ei myöskään uusiutunut hehtaariperusteisten tukien osalta, eli noin 10 % maatiloista saa tukia tuottamatta ruokaa.

Metsätalouden uuteen vuonna 2024 käyttöönotettuun kannustejärjestelmään ei ole sisällytetty jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen suunnattuja tukia. Samaan aikaan kiertoaikametsätalouden tukimuodot ovat säilyneet, joten uusikin kannustejärjestelmä ohjaa soveltamaan kiertoaikametsätaloutta. Uudistuksen jälkeen suometsien hoitoon voi saada tukia, mutta kunnostusojitusta ei enää tueta. Tämä voi lisätä metsänomistajien kiinnostusta jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen, koska se onnistuu yleensä ilman kunnostusojituksia. 

Ennallistamisasetus voi johtaa merkittäviin muutoksiin turvepeltojen käytössä

Parhaiten turvepeltojen käytön muutokset ilmastomyönteiseen suuntaan edistyisivät, jos päästöjä vähentävistä toimista voitaisiin maksaa aiheutuvan päästövähennyksen arvon verran. Tällöin erityisesti heikkotuottoiset turvepellot voisivat poistua viljelystä ja maataloustukien piiristä, jos se on viljelijän harkinnan mukaan edullista. Samalla yhteiskunnan varojen käyttö tehostuisi, eikä osin heikkotuottoisia turvemaita pidettäisi maataloustukien piirissä ja suurina päästölähteinä.

Maataloustukijärjestelmässä on useita erilaisia ehtoja ja ohjauksia, joilla pyritään pitämään pellot tuotantokäytössä ja estämään niiden tuotantokyvyn heikkeneminen ja vähentämään ympäristökuormitusta. Turvepeltojen ja niiden vesistö- ja ilmastopäästöjen osalta nämä ehdot eivät ole olleet oikeanlaisia ja riittäviä. Turvepeltojen vettäminen ja muu ennallistaminen tuottaa ilmasto- ja vesistöhyötyjen lisäksi biodiversiteettihyötyjä. 

EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpano Suomessa voisi johtaa seuraavina vuosikymmeninä merkittäviin muutoksiin ainakin osan turvepeltojen käytössä. Tämä tulisi asetuksen mukaan toteutua myönteisten kannustimien kautta kuitenkin niin, että kukaan ei joudu muutosten vuoksi kärsimään tai kohtuuttomaan tilanteeseen.