Viljatase-tilaston laatuseloste
Tällä sivulla
Tuottaja: Luonnonvarakeskus 1.1.2015 lähtien. Aikaisemmin tilaston tuotannosta on vastannut Tike.
Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).
Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Luonnonvarakeskuksen varoista.
1. Tilastotietojen relevanssi
1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus
Tilaston päätarkoitus on kertoa, ovatko tuotanto ja käyttö tasapainossa. Tilasto sisältää viljan tuotanto-, käyttö-, varasto- sekä vienti- ja tuontimäärät Suomessa satovuoden aikana. Tasetiedot esitetään erikseen kaikista tärkeimmistä viljalajeistamme eli vehnästä, rukiista, ohrasta ja kaurasta. Tilaston tiedot perustuvat useisiin eri tilastoihin ja tietolähteisiin. Tilasto on koko maan kattava.
Tilastossa on jokaisesta viljalajista tiedot satovuonna käytettävissä olevasta määrästä sekä käyttö jaoteltuna viiteen eri käyttökohteeseen: siemeneksi, ruokakäyttöön, rehuksi, energiaksi maatiloilla ja teolliseen käyttöön. Tilasto pyrkii kattamaan kaikki viljan käyttökohteet. Tilasto ottaa huomioon myös viljan ulkomaankauppamäärät ja kotimaisissa viljavarastoissa olevan viljamäärän. Tasetta ei ole tasapainotettu eli ali-/ylijäämä –luku kertoo onko taseluvuissa virheellisyyttä.
Tilastoa käytetään sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tärkeimpiä kansallisia käyttäjätahoja ovat tutkimus, hallinto, maatalous- ja elintarvikealan yritykset, maanviljelijät, etujärjestöt, neuvonta ja tiedotusvälineet.
1.2. Käsitteet ja luokitukset
Satovuosi alkaa 1.7. ja päättyy seuraavana vuonna 30.6.
Käytettävissä yhteensä on viljamäärä, joka on satovuonna saatavilla Suomessa eri käyttökohteisiin. Se sisältää viljan kotimaisen tuotannon, varastoissa satovuoden alussa olevan viljan ja satovuoden aikana tuodun viljan, mutta siitä on vähennetty satovuoden aikana viety viljamäärä.
Kotimainen käyttö on viljamäärä, joka on summa viljan käytöstä eri käyttökohteisiin satovuonna.
Energiakäyttö maatiloilla on viljamäärä, joka on poltettu energiaksi maatiloilla satovuoden aikana.
Teollinen käyttö on viljamäärä, josta on jalostettu teollisuudessa muuta kuin ruokaa tai rehua. Viljan teollista käyttöä on mm. etanolin ja tärkkelyksen sekä maltaan valmistus.
Ali-/Ylijäämä on laskennallinen luku, joka kuvaa taseen tasapainoisuutta (oikeellisuutta). Mitä enemmän luku poikkeaa 0:sta, sitä enemmän tase on epätasapainossa eli jokin tai jotkut taseen luvuista ovat epätarkkoja. Luku saadaan vähentämällä käytettävissä yhteensä -määrästä kotimainen käyttö ja loppuvarasto. Alijäämä on negatiivinen luku ja ylijäämä positiivinen luku.
Alueluokitusta ei käytetä. Tiedot ovat koko maan tasolla.
1.3. Tutkimuskohde ja tiedonantajat
Tilasto kertoo viljan käyttömäärät eri kohteisiin Suomessa satovuoden aikana tärkeimpien viljalajien osalta. Tiedot on koottu tasemuotoon, joka käytön ja tuotannon lisäksi huomioi viljan varasto- ja ulkomaankauppamäärät. Taseessa tuotannon vajetta tasapainottaa tuonti ja varaston väheneminen. Tuotannon ylijäämää taas tasapainottaa vienti ja varaston lisäys. Tilastossa viljamäärät on ilmoitettu jalostamattomana raakaviljana, joten se ei kuvaa käyttökohteiden valmiiden tuotteiden määrää. Tilasto pyrkii kattamaan kaiken Suomessa oleva viljan satovuonna.
Tilasto hyödyntää useiden muiden Luken tilastojen, kuten satotilaston, maatilojen sadonkäyttötilaston sekä teollisuuden ja kaupan viljan osto-, käyttö- ja varastotilaston tietoja. Näissä tilastoissa tiedot on kerätty maatiloilta sekä viljaa ostavilta, käyttäviltä ja varastoivilta yrityksiltä. Tuonti- ja vientitiedot perustuvat Tullihallituksen ulkomaankauppatietoihin. Lisäksi on erikseen tilastoa varten kerätty muutamilta yrityksiltä viljan varastotietoja.
1.4. Käyttäjien näkökulmien huomiointi
Tilaston käyttäjiltä kerätään aktiivisesti palautetta tilastouudistuksia käsittelevien seminaarien ja kokousten, kirjallisten ja kommentointipyyntöjen muodossa. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina.
Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä. Tilaston sisältöä ja sen tietojen käytettävyyttä arvioidaan muun muassa Vilja-alan yhteistyöryhmän markkinatyöryhmän järjestämissä palavereissa.
2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilaston tietolähteiksi on valittu tarkimmat aihealuetta kuvaavat tilastot. Osa tiedoista on peräisin kokonaistutkimuksista ja osa otostutkimuksista. Koska tilasto käyttää suoraan lähdetilastojensa lukuja, voidaan ali-/ylijäämä lukua pitää viljatasetilaston kokonaisluotettavuuden mittarina. Mitä enemmän se poikkeaa 0:sta, sitä epätarkempia lähdeaineiston luvut ovat.
2.1. Tutkimusmenetelmä
Pääosa tiedoista kerätään Luken muiden tilastojen tiedonkeruissa
- tuotanto ja varastot maatiloilla: otantatutkimus maatiloille (satotilasto, SVT)
- energiakäyttö maatiloilla: otantatutkimus maatiloille (Maa- ja puutarhatalouden energiankulutus, SVT)
- ruoka-, rehu- ja teollinen käyttö sekä varastot teollisuudessa ja kaupassa: kokonaistutkimus viljaa käyttävälle teollisuudelle ja kaupalle (teollisuuden ja kaupan viljan osto-, käyttö- ja varastotilasto, SVT)
- siemenkäyttö: laskettu keskimäärisillä kylvösiemenmäärillä satovuonna kylvetylle vilja-alalle (maatilojen sadonkäyttö, SVT)
- rehukäyttö maatiloilla: laskettu kotieläinryhmittäin kotieläinten lukumäärän ja viljalajikohtaisten rehunkulutuksen asiantuntija-arvioiden perusteella (maatilojen sadonkäyttö, SVT)
- ruokakäyttö maatiloilla: arvioitu aiempien otantatutkimustietojen perusteella (maatilojen sadonkäyttö, SVT)
Tuonti- ja vientitiedot saadaan Tullihallituksen ulkomaankauppatilastosta Uljas-tilastotietokannasta http://uljas.tulli.fi.
Se osa viljan varastoista, jota edellä mainitut tilastot eivät kata, kerätään suoraan viljaa varastoivilta yrityksiltä.
2.2. Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä
Tilaston tiedot perustuvat muista tilastoista saataviin tietoihin, joten taseen sisältämien lukujen luotettavuus riippuu lähdetilastojen luotettavuudesta. Luotettavimpina voidaan pitää kokonaistutkimusten perusteella kerättäviä tietoja.
Ennakollisena tietona julkistettavassa taseessa on useita arviointiin perustuvia tietoja, koska kaikki lähdetilastot eivät ole vielä valmistuneet.
2.3. Virheiden oikaisumenettelyt
Viljatasetilaston vienti- ja tuontiluvut tarkistetaan aina ennen seuraavan vuoden taseen julkaisemista. Muut tilastossa havaitut virheet korjataan mahdollisimman nopeasti. Korjatut tiedot julkistetaan tilaston kotisivulla.
3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilaston ennakkotiedot julkaistaan kolme kuukautta tilastointijakson päättymisestä eli syyskuussa. Lopulliset tiedot julkaistaan seuraavan vuoden ennakkotietojen julkaisemisen yhteydessä.
Tietojen julkistamisajankohdat ilmoitetaan tilastojen julkistamiskalenterissa osoitteessa: http://stat.luke.fi/julkistamiskalenteri
4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Ravintotasetilaston viljalajikohtaiset taseet kuvaavat läheisesti samaa aihepiiriä kuin tämä tilasto. Pieni sisällöllinen ero on, että ravintotaseessa päätavoite on kulutuksen laskemisessa, kun viljataseen päätarkoitus on kuvata tuotannon ja käytön (kysynnän) tasapainoa. Tästä johtuen ravintotaseen ulkomaankauppaluvut sisältävät raakaviljan lisäksi myös viljatuotteet. Lisäksi tilastot eroavat tilastointijaksoltaan: ravintotase kootaan kalenterivuosittain, kun taas viljatasetilasto kootaan satovuosittain.
Nykymuotoisesti viljatasetietoja on tilastoitu ainakin 1980-luvulta lähtien. Jo 1920-luvulta lähtien eri tilastojen tietoja on koottu tasemuotoon, mutta käyttökohteita ei ollut jaoteltu yhtä tarkasti kuin nykyisin. Tilaston tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia satovuodesta 1995–1996 lähtien. Pieniä muutoksia on myös tuona aikana tehty, jos lähdetilastoissa on tapahtunut muutoksia.
Tietolähteissä tapahtunut suurin muutos on maatiloille kohdistuneen otantatutkimuksen päättyminen. Tasekaudesta 1.7.2013-30.6.2014 alkaen maatilojen tiedoista varastotietojen kysyminen siirrettiin satotutkimuksen yhteyteen ja muiden tietojen osalta siirryttiin nykyisiin laskentatapoihin eli osittain asiantuntija-arviointiin. Pienempi muutos tapahtui 2005–2006, jolloin tilastoon tuli uusi käyttökohde eli viljan käyttö energiaksi maatiloilla.
5. Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston tiedot julkistetaan Luonnonvarakeskuksen Tilastopalvelussa stat.luke.fi
Tietoja on julkaistu lisäksi Maatilatilastollisessa vuosikirjassa.
Tilaston kuvaus on saatavissa tilaston kotisivulta.