Teollisuuspuun kauppa -tilaston laatuseloste

Tilaston tuottaja: Luonnonvarakeskus (Luke) 1.1.2015 lähtien. Aikaisemmin tilaston tuotannosta on vastannut Metsäntutkimuslaitos.

Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014), sekä tilastolakiin (280/2004).

Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen varoista.

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Puukauppatilastossa esitetään metsäteollisuuden yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomäärä- ja hintatietoja. Tilaston avulla puukaupan osapuolet voivat seurata puumarkkinoiden kehitystä. Tietoja hyödynnetään myös mm. Kansallisen metsästrategian 2025 ja alueellisten metsäohjelmien laadinnassa ja seurannassa. Teollisuuspuun kaupan tilasto ei sisällä energian tuotantoon ostettua runko- ja jätepuuta. Lopulliset markkinoille tulleet puumäärät tilastoidaan myöhemmin Luken hakkuutilastoissa.

1.2. Käsitteet ja luokitukset

Tilasto perustuu puunkauppasopimuksiin kirjattuihin puumääriin ja hintoihin. Puukauppa tilastoidaan puukauppasopimuksen tekoajankohdan ja kaupan kohteena olevan metsän maantieteellisen sijainnin mukaan. Tilasto laaditaan puutavaralajeittain, kauppamuodoittain (pysty- ja hankintakauppa) ja alueittain, sekä vuodesta 2011 alkaen myös hakkuutavoittain.

Kuukausi- ja vuositilastossa käytetään aluejakona puukaupan hinta-alueita. Hinta-alueet muuttuivat nykyisiksi vuoden 2020 alussa, kun niiden lukumäärä kasvoi seitsemästä kahdeksaan.

Maakuntia (19 kpl) on käytetty vuositilaston tarkimpana aluejakona vuoden 2016 tilastoista lähtien. Suomen metsäkeskuksen (Julkiset palvelut) alueita (13 kpl) käytettiin vuositilaston aluejakona vuoden 2015 tilastoihin saakka. Tilastoinnissa nykyisin käytetty aluejako on esitetty tilaston sivulta löytyvässä kartassa.

Puutavaralajit, joille tilastoa julkaistaan ovat mänty-, kuusi- ja koivutukki, mänty-, kuusi- ja koivukuitupuu, sekä vuodesta 2011 alkaen mänty- ja kuusipikkutukki. Mäntykuitupuuhun luetaan myös sellu- ja lahokuusi-nimikkeillä ostettu kuusikuitupuu, samoin Pohjois-Suomessa havukuitupuu-nimikkeellä ostettu mänty- ja kuusikuitupuu. Metsäteollisuustuotteiden raaka-aineeksi kelpaamaton lahokuusi ei sisälly tilastoon. Pikkutukkien mitta- ja laatuvaatimukset vaihtelevat ostajittain. Tilastoinnissa mäntypikkutukilla tarkoitetaan sahaukseen ostettua ja erikseen mitattua tavallisesti latvaläpimitaltaan alle 15 sentin mäntyä. Kuusipikkutukin kohdalla vastaava läpimittaraja on 16 senttiä.

Erikoispuutavaralajien määrät ovat sisältyneet puukauppatilastointiin vuodesta 1999 lähtien. Tämän luokan sisältö on muuttunut vuosien kuluessa. Vuoden 2011 alusta lähtien erikoispuutavaralajit ovat seuraavat: koivun erikoistyvi, haapa (tukit ja kuitupuu yhdessä) ja muu erittelemätön erikoispuu. Vuosina 1999–2010 erikoispuutavaralajien luokkaan sisältyneet pikkutukit tilastoidaan vuodesta 2011 alkaen erikseen, ja niille ilmoitetaan myös hintatietoja. Vuosina 1999–2000 erikoispuiksi tilastoitiin lisäksi mäntypylväs, männyn erikoistyvi ja parrunaiheet, joiden määrät ovat vuodesta 2001 alkaen sisältyneet vastaaviin pääpuutavaralajeihin. Mäntypylväät tilastoidaan mäntytukkiin, parrunaiheet puulajin mukaan mänty- tai kuusikuitupuuhun. Kokorunkohinnoiteltu puu (tai kaupat missä tukki- ja kuitupuulla on sama hinta) tilastoidaan erikoispuuksi.

Vuoden 2011 alusta lähtien yksityismetsien pystykauppojen puumäärät ja pystykauppahinnat on tilastoitu myös hakkuutavoittain: uudistushakkuu (päätehakkuu), harvennushakkuu ja ensiharvennus.

Tilastoilmoituksen Luonnonvarakeskukselle tekee se puun ostaja, joka on puukaupan osapuolena puukauppasopimuksessa ja joka tilittää kauppasumman metsänomistajalle. Tällä rajataan yritysten välinen puukauppa ulos tilastoinnista.

Pystykaupassa myyjä luovuttaa puun ostajalle hakkuuoikeuden metsäänsä sovitulle, ennalta rajatulle alueelle. Ostaja huolehtii puun hakkuusta ja kuljetuksesta kaukokuljetusreitin varteen sekä niiden kustannuksista. Puutavaralajien hinnat määritetään pystykauppahintoina eli kantohintoina.

Hankintakaupassa myyjä vastaa puun korjuusta ja lähikuljetuksesta. Hinnat määritetään hankintahintoina, ja niihin sisältyvät myös puun hakkuu- ja kuljetuskustannukset tien varteen. Hankintakaupat sisältävät myös ns. käteiskaupat, jotka tehdään myyjän jo valmiiksi varastopaikalle toimittamasta puuerästä.

Uudistushakkuut (päätehakkuut) tähtäävät uuden puusukupolven muodostamiseen. Metsikön uudistuskypsyyden määrittävät ensisijaisesti puuston järeys tai puuston ikä. Uudistushakkuiden voimakkuus vaihtelee yksittäisten puiden poiminnasta avohakkuuseen. Ääripäiden väliin mahtuu eriasteisia siemen- ja suojuspuuasentoja.

Harvennushakkuiden tavoitteina on parantaa kasvatettavan puuston laatua, nopeuttaa puuston järeytymistä ja tuottaa hakkuutuloja. Metsikkö harvennetaan kiertoajan kuluessa yleensä kaksi tai kolme kertaa mm. kasvupaikasta ja puulajista riippuen. Myös ylispuiden poistosta kertyvä puutavara ilmoitetaan harvennuksissa.

Ensiharvennus on ensimmäinen metsikköön tehtävä, myyntikelpoista puutavaraa tuottava hakkuu. Metsikössä, jossa taimikonhoito on tehty ajallaan, ensiharvennus tehdään 12–15 metrin valtapituudessa.

Yksityismetsillä tarkoitetaan puukauppatilastossa varsinaisten yksityismetsänomistajien metsien lisäksi myös kuntien, seurakuntien ja muiden yhteisöjen metsiä. Tilasto ei sisällä metsäteollisuusyhtiöiden omien metsien eikä valtion metsien puukauppoja.

Puukaupan määrät tilastoidaan kuorellisina kiintokuutiometreinä (m³) ja hinnat euroina kiintokuutiometriltä (€/m³). Esitettävät keskihinnat ovat puukauppasopimuksiin kirjattujen hintojen ostomäärillä painotettuja keskiarvoja. Hinnat tilastoidaan ilman arvonlisäveroa ja esitetään euroina sentin tarkkuudella.

Mahdolliset muut puukauppaan liittyvät lisät ja palvelut tai myöhemmin tehtävät hinnantarkastukset eivät sisälly tilastoon. Erikoispuutavaralajien hintoja ei tilastoida, eikä niiden puukauppamääriä ilmoiteta kauppamuodoittain eriteltyinä.

1.3 Tutkimuskohde ja tiedonantajat

Puukauppatilaston hinnat ja määrät perustuvat puun ostajien ja myyjien tekemiin puukauppasopimuksiin. Pääosan tilastoaineistoista kerää Metsäteollisuus ry, joka toimittaa jäsenyritystensä puukauppatiedot Lukeen. Vuoden 2013 tammikuun tilastosta alkaen tilastoinnin piiriin lisättiin osa Sahateollisuus ry:n jäsenyrityksistä. Vuoden 2016 alussa tilastointiin tuli mukaan metsänhoitoyhdistyksiä ja lisää keskisuuria metsäteollisuusyrityksiä. Tilasto ei sisällä Ahvenanmaalta ostettua puuta.

1.4 Käyttäjien näkökulmien huomiointi

Tilaston käyttäjiltä kerätään aktiivisesti palautetta tilastouudistuksia käsittelevien seminaarien ja kokousten, kirjallisten kommentointipyyntöjen sekä asiakastyytyväisyyskyselyn yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

2.1. Tutkimusmenetelmä

Tilasto perustuu puuta ostavien yritysten toimittamiin yksityismetsien puukauppaa koskeviin tietoihin. Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten puukauppatiedot tulevat Lukeen Metsäteollisuus ry:n kautta, muiden tiedonluovuttajien puukauppatiedot toimitetaan suoraan Lukeen. Luke yhdistää puukauppa-aineistot ja laskee puumäärillä painotetut keskimääräiset pystykauppa- ja hankintahinnat.

2.2. Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Yksityismetsien kuukausittaisen ja vuosittaisen puukauppatilastoinnin aineisto kattaa yli 90 prosenttia koko maan yksityismetsistä ostetusta teollisuuspuusta. Kattavuus on lisääntynyt kahteen otteeseen: vuonna 2013 ja vuonna 2016. Molempina ajankohtina aikasarjassa on puumäärien suhteen hyppäys, kun tilastossa ilmoitetaan tiedonkeruussa olevien yritysten puukaupan määrätietojen summa sellaisenaan.

Vuoden 2012 loppuun asti tilasto käsitti tiedot vain Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten puukaupoista, jolloin tilasto kattoi noin 83 prosenttia koko maan yksityismetsistä ostetusta puusta.

2.3. Virheiden oikaisumenettelyt

Tilastossa havaitut virheet pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti ja korjatut tiedot julkistetaan tilaston kotisivulla.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Luke julkaisee teollisuuspuun kauppaa käsittelevää tilastoa kuukausittain ja vuosittain. Kuukausittaiset ennakolliset puukauppatiedot julkaistaan noin kolmen viikon tilastoviiveellä. Alueittaiset vuosihinnat julkaistaan kalenterivuotta seuraavassa helmikuussa. Vuositilaston tiedot ovat lopullisia.

Sekä kuukausi- että vuositilasto julkaistaan Luken verkkopalvelussa. Tietojen julkistamisajankohdat tiedotetaan tilastojen julkistamiskalenterissa.

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

4.1 Ajallinen vertailtavuus

Yksityismetsien puukauppatilastoa on laadittu vuosittain vuodesta 1983 lähtien ja kuukausittain lokakuusta 1985 lähtien. Lisäksi Metsätilastollisessa vuosikirjassa julkaistiin koko maan hinta-aikasarjoja hakkuuvuodesta 1949/50 alkaen. Vuosisarjan tiedot löytyvät kalenterivuosittaisina vuodesta 1983 alkaen, sitä ennen tiedot olivat hakkuuvuosittaisia.

Hintojen kuukausitilastoinnissa siirryttiin metsäkeskusten toimialueita laajempien hinta-alueiden käyttöön heinäkuussa 2006. Muutos johtui kilpailupoliittisista ja puun ostajien tietosuojaan liittyvistä syistä.

Tilastoinnin kohteena olevien yritysten puukaupat kirjautuvat tilastoon sellaisinaan, eikä kauppamääriä suurenneta vastaamaan teollisuuspuun kaupan kokonaisvolyymiä. Puukauppatilaston kattavuus on parantunut vuosien 2013 ja 2016 alussa. Kattavuuden muutokset aiheuttivat hyppäyksen tilastoiduissa puumäärissä.

Erikoispuutavaralajit tulivat mukaan puukaupan kuukausi- ja vuositilastointiin vuoden 1999 alusta lähtien. Erikoispuutavaralajit –luokan sisältö on muuttunut vuosien kuluessa.

Puukaupan yksikköhinnat tilastoidaan tietokantaan kunkin ajankohdan rahassa käypinä hintoina. Hintamuutoksia tarkastellaan teksteissä ja graafeissa kuitenkin reaalisina, niin että rahan arvon muutos poistetaan elinkustannusindeksillä (1951:10=100). Ennen helmikuuta 2022 tässä laskennassa käytettiin tukkuhintaindeksiä.

4.2 Vertailtavuus muihin tilastoihin

Puumarkkinatilastoja laaditaan kahdesta puukaupan vaiheesta: puun ostoista ja hakkuista. Verrattaessa yksityismetsien puukauppatilaston puumääriä ja teollisuuspuun hakkuutilaston hakkuumääriä on otettava huomioon tilastojen erilainen kattavuus. Puukauppatilasto kattaa noin 90 % yksityismetsien puukaupoista, hakkuutilasto kattaa kaikki yksityismetsien markkinahakkuut.

Lisäksi puukauppasopimukset aliarvioivat hakattavan puun määrän keskimäärin noin 10 %. Puukaupan ja hakkuun toteuttamisen välillä on myös ajallinen viive, joten puukauppatilastoon kirjautunut puu ei vastaa suoraan samana vuonna hakattua puumäärää.

5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilasto julkistetaan Luonnonvarakeskuksen tilastopalvelussa.

Tilaston kotisivulla esitetään teollisuuspuun kaupan hinta-alueittaisia kuukausisarjoja vuodesta 1995 lähtien. Metsäkeskuksittaiset kuukausisarjat ulottuvat aikavälille 1995–2006.

Vuositilastot julkaistaan puukaupan hinta-alueittain vuodesta 2011. Tarkimmalla jaolla vuositiedot julkaistaan maakunnittain vuodesta 2016 ja sitä ennen metsäkeskuksittain vuodesta 1995 alkaen. Tätä vanhemmat tiedot on julkaistu Metsätilastollisissa vuosikirjoissa, joissa aikasarja ulottuu hakkuuvuoteen 1949/50 saakka.

Tilastoa koskeviin tietopyyntöihin vastaa Luken tilastotietopalvelu: tietopalvelu@luke.fi.

Tilaston laatuseloste ja kuvaus ovat saatavissa tilaston kotisivulta.