Teollisuuspuun kauppa -tilaston dokumentaatio

Tilaston yleiskuvaus

Teollisuuspuun kaupan tilastossa esitetään tietoja yksityismetsistä metsäteollisuustuotteiden valmistusta varten ostetun teollisuuspuun ostomääristä ja keskihinnoista. Tilasto julkaistaan kuukausittain ja kalenterivuosittain.

Luokitukset

Pystykaupat ja hankintakaupat tilastoidaan erikseen. Pystykaupoissa eritellään lisäksi hakkuutapoina uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset.

Tilastoinnissa käytettävät puutavaralajit ovat mänty-, kuusi- ja koivutukit, mänty-, kuusi- ja koivukuitupuu, sekä mänty- ja kuusipikkutukit. Lisäksi julkaistaan erikoispuutavaralajien määrätieto.

Kuukausitilaston alueina käytetään maakunnista muodostettuja puun hinta-alueita, joiden kokonaismäärä on ollut vuoden 2020 alusta alkaen kahdeksan. Vuositilaston tarkimpana aluejakona on käytetty kohdevuodesta 2016 alkaen mannermaan maakuntia (18 kpl). Suomen metsäkeskuksen (Julkiset palvelut) alueita (13 kpl) käytettiin vuositilaston aluejakona vuoden 2015 tilastoihin saakka. Tilastoinnin nykyiset aluejaot on esitetty tilaston sivulta löytyvässä kartassa. Tilasto ei sisällä Ahvenanmaan tietoja.

Kattavuus

Teollisuuspuun kaupan tilasto kattaa arviolta noin 90 prosenttia yksityismetsien teollisuuspuun kaupasta, eikä tietoja laajenneta vastaamaan kaikkea yksityismetsien puukauppaa. Tilasto ei sisällä lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeeksi ostettua energiapuuta.

Esitettävät keskihinnat tilastoidaan puukauppasopimuksiin kirjattujen yksikköhintojen perusteella. Tilaston hintatiedot eivät sisällä mahdollisia muita puukauppaan liittyviä lisiä ja palveluita tai myöhemmin tehtäviä hinnantarkastuksia. Erikoispuutavaralajien hintoja ei tilastoida, eikä niiden puukauppamääriä ilmoiteta kauppamuodoittain eriteltyinä.

Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Puutavaran läpimitta määrittää teollisuuspuun jaon tukki- ja kuitupuuhun. Puutavaran on myös täytettävä muut sovitut mitta- ja laatuvaatimukset. 

Puutavaralajit, joille tilastoa julkaistaan ovat mänty-, kuusi- ja koivutukki, mänty-, kuusi- ja koivukuitupuu, sekä vuodesta 2011 alkaen mänty- ja kuusipikkutukki. Mäntykuitupuuhun luetaan myös sellu- ja lahokuusi-nimikkeillä ostettu kuusikuitupuu, samoin Pohjois-Suomessa havukuitupuu-nimikkeellä ostettu mänty- ja kuusikuitupuu. Metsäteollisuustuotteiden raaka-aineeksi kelpaamaton lahokuusi ei sisälly tilastoon. Mäntypikkutukilla tarkoitetaan sahaukseen ostettua ja erikseen mitattua tavallisesti latvaläpimitaltaan alle 15 sentin mäntyä. Kuusipikkutukin kohdalla vastaava läpimittaraja on 16 senttiä. Pikkutukkien mitta- ja laatuvaatimukset vaihtelevat kuitenkin ostajittain, joten tilastoon voi sisältyä myös mainittuja läpimittarajoja pienempiä pikkutukkeja.

Erikoispuutavaralajien määrät ovat sisältyneet puukauppatilastointiin vuodesta 1999 lähtien. Tämän luokan sisältö on muuttunut vuosien kuluessa. Vuoden 2011 alusta lähtien erikoispuutavaralajit ovat seuraavat: koivun erikoistyvi, haapa (tukit ja kuitupuu yhdessä) ja muu erittelemätön erikoispuu. Vuosina 1999–2010 erikoispuutavaralajien luokkaan sisältyneet pikkutukit tilastoidaan vuodesta 2011 alkaen erikseen, ja niille ilmoitetaan myös hintatietoja. Vuosina 1999–2000 erikoispuiksi tilastoitiin lisäksi mäntypylväs, männyn erikoistyvi ja parrunaiheet, joiden määrät ovat vuodesta 2001 alkaen sisältyneet vastaaviin pääpuutavaralajeihin. Mäntypylväät tilastoidaan mäntytukkiin, parrunaiheet puulajin mukaan mänty- tai kuusikuitupuuhun. 

Kokorunkohinnoiteltua puuta ei tilastoida erikseen. Kokorunkohinnoiteltu puu (tai kaupat missä tukki- ja kuitupuulla on sama hinta) tilastoidaan erikoispuuksi, jolle ei ilmoiteta hintatietoja. 

Tilasto koskee teollisuuspuuta ostavien yritysten pysty- ja hankintakauppoja. Ne koostuvat valtaosin yksityismetsien, eli yksityisten henkilöiden, henkilöyhtymien, perikuntien ja toiminimien puusta. Mukana on kuitenkin myös näillä kauppamuodoilla kunnilta, seurakunnilta ja erilaisilta yhteisöiltä ostettu puu. Mukana voi olla pieniä määriä myös Metsähallitukselta pysty- tai tienvarsikaupoilla ostettua puu, jos sitä ei ole eroteltu yritysten tietojärjestelmissä yksityismetsien puusta.

Tilastoilmoituksen Lukelle tekee se puun ostaja, joka on puukaupan osapuolena puukauppasopimuksessa ja joka tilittää kauppasumman metsänomistajalle. Tilasto kohdistuu puun tai sen korjuuoikeuden ensimmäiseen kauppaan. Aikaisemmin ostetulla puulla tapahtuva yrittäjien tai organisaatioiden välinen kauppa ja vaihto jäävät tilaston ulkopuolelle.

Pystykaupat ja hankintakaupat tilastoidaan erikseen. Vuoden 2011 alusta lähtien pystykauppojen tiedot on tilastoitu myös hakkuutavoittain: uudistushakkuu (päätehakkuu), harvennushakkuu ja ensiharvennus.

Pystykaupassa myyjä luovuttaa puun ostajalle hakkuuoikeuden metsäänsä ennalta sovitulle alueelle. Ostaja huolehtii puun hakkuusta ja lähikuljetuksesta kaukokuljetusreitin varteen sekä näiden töiden kustannuksista. Puutavaralajien hinnat määritetään pystykauppahintoina eli kantohintoina.

Hankintakaupassa myyjä vastaa puun korjuusta ja lähikuljetuksesta. Hinnat määritetään hankintahintoina (tienvarsihintoina), ja niihin sisältyvät myös puun hakkuu- ja kuljetuskustannukset tien varteen. Hankintakaupat sisältävät myös ns. käteiskaupat, jotka tehdään myyjän jo valmiiksi varastopaikalle toimittamasta puuerästä.

Uudistushakkuut (päätehakkuut) tähtäävät uuden puusukupolven muodostamiseen. Metsikön uudistuskypsyyden määrittävät ensisijaisesti puuston järeys tai puuston ikä. Uudistushakkuiden voimakkuus vaihtelee yksittäisten puiden poiminnasta avohakkuuseen. Ääripäiden väliin mahtuu eriasteisia siemen- ja suojuspuuasentoja.

Harvennushakkuiden tavoitteina on parantaa kasvatettavan puuston laatua, nopeuttaa puuston järeytymistä ja tuottaa hakkuutuloja. Metsikkö harvennetaan kiertoajan kuluessa yleensä kaksi tai kolme kertaa mm. kasvupaikasta ja puulajista riippuen. Myös ylispuiden poistosta kertyvä puutavara ilmoitetaan harvennuksissa.

Ensiharvennus on ensimmäinen metsikköön tehtävä, myyntikelpoista puutavaraa tuottava hakkuu. Metsikössä, jossa taimikonhoito on tehty ajallaan, ensiharvennus tehdään 12–15 metrin valtapituudessa.

Mahdolliset muut puukauppaan liittyvät lisät ja palvelut tai myöhemmin tehtävät hinnantarkastukset eivät sisälly tilastoon. Erikoispuutavaralajien hintoja ei tilastoida, eikä niiden puukauppamääriä ilmoiteta kauppamuodoittain eriteltyinä.

Tilastoyksikkö

Puukauppatilaston hinnat ja määrät perustuvat puun ostajien ja myyjien tekemiin puukauppasopimuksiin. Puukauppaa koskevat tiedot kerätään puun ostajilta. Metsäteollisuus ry toimittaa jäsenyritystensä puukauppatiedot Lukeen. Vuoden 2013 tammikuun tilastosta alkaen tilastoinnin piiriin lisättiin osa Sahateollisuus ry:n jäsenyrityksistä. Vuoden 2016 alussa tilastointiin tuli mukaan metsänhoitoyhdistyksiä ja lisää keskisuuria metsäteollisuusyrityksiä.

Tilaston perusjoukko

Tilaston perusjoukkona ovat kaikki yksityismetsistä teollisuuspuuta ostavat yritykset ja toimijat.

Mittayksikkö

Puukaupan määrät tilastoidaan kuorellisina kiintokuutiometreinä (m³) ja hinnat euroina kiintokuutiometriltä (€/m³).

Esitettävät keskihinnat ovat puukauppasopimuksiin kirjattujen hintojen ostomäärillä painotettuja keskiarvoja. Hinnat tilastoidaan ilman arvonlisäveroa ja esitetään euroina sentin tarkkuudella. Mahdolliset muut puukauppaan liittyvät lisät ja palvelut tai myöhemmin tehtävät hinnantarkastukset eivät sisälly tilastoon.

Puukaupan yksikköhinnat tilastoidaan tietokantaan kunkin ajankohdan rahassa käypinä hintoina. Hintamuutoksia tarkastellaan teksteissä ja graafeissa kuitenkin reaalisina, niin että rahan arvon muutos poistetaan elinkustannusindeksillä (1951:10=100). Ennen helmikuuta 2022 tässä laskennassa käytettiin tukkuhintaindeksiä.

Viiteajankohta

Kuukausi, kalenterivuosi

Viitealue

Tilaston viitealueena on koko maa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tilasto laaditaan koko maalle, maakunnittain ja puun hinta-alueittain.

Ajallinen kattavuus

Tietoja on saatavilla hakkuuvuosittain 1950-luvulta lähtien. Tilastoa on julkistettu vuosittain vuodesta 1983 lähtien ja kuukausittain lokakuusta 1985 lähtien.

Jakelutiheys

Kuukausittain ja vuosittain

Perusajankohta

Kyseessä ei ole indeksitilasto.

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004). 

Lisää tietoa: Tilastolainsäädäntö

Tietosuoja on tilastotoimen perusperiaate, johon Luonnonvarakeskus on sitoutunut, ja jolla varmistetaan tiedonantajien luovuttaman tiedon luottamuksellinen käsittely.

Lisää tietoa: Tietosuoja – Tilastot

Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistukset julkistetaan arkipäivisin kello 9.00 Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkosivuille.

Julkistamiskalenteri

Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan käyttäjille loppuvuodesta. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista.  Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin.

Pääsy julkistamiskalenteriin

Julkistamiskalenteri | Luonnonvarakeskus

Laadunvarmistus

Luonnonvarakeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Teollisuuspuun kaupan tilasto on läpivalaistu vuonna 2019.

Laadun arviointi

Tilastossa tarkistetaan tilaston vastausaineistot ja verrataan tilastoarvoja aikaisempiin tietoihin.

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta tilastouudistuksia käsittelevien kokousten sekä kirjallisten kommentointipyyntöjen yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

Käyttäjien tarpeet

Tilaston avulla puukaupan osapuolet voivat seurata puumarkkinoiden kehitystä. Tietoja hyödynnetään myös mm. tutkimuksessa, metsäsektoria koskevissa suhdannekatsauksissa ja ennusteissa, Kansallisen metsästrategian 2025 ja alueellisten metsäohjelmien laadinnassa ja seurannassa.

Käyttäjätyytyväisyys

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta erityisesti tilastojen uudistamisen yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina.

Puukauppatilastojen kehittämisestä tehtiin vuonna 2019 esiselvitys, jota käsiteltiin Luken Metsätilastojen asiakasryhmässä. Lisäksi Luonnonvarakeskuksen tilasto-ohjelman päivityksen yhteydessä selvitettiin tilastojen käyttäjien toiveita tilastojen kehittämiseksi syksyllä 2021 ja alkuvuodesta 2022. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

Täydellisyys

Tilasto kattaa EU-asetusten vaatimukset ja kansalliset tietotarpeet.

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Tilaston kattavuutta voidaan pitää hyvänä, sillä kuukausittaisen ja vuosittaisen puukauppatilastoinnin aineisto kattaa yli 90 prosenttia koko maan yksityismetsien teollisuuspuun kaupasta. Kattavuus on lisääntynyt kahteen otteeseen: vuonna 2013 ja vuonna 2016. Molempina ajankohtina aikasarjassa on puumäärien suhteen hyppäys, kun tilastossa ilmoitetaan tiedonkeruussa olevien yritysten puukaupan määrätietojen summa sellaisenaan.

Vuoden 2012 loppuun asti tilasto käsitti tiedot vain Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten puukaupoista, jolloin tilasto kattoi noin 83 prosenttia mannersuomen yksityismetsien teollisuuspuun kaupasta.

Otantavirhe

Tilaston aineistonkeruu ei perustu otantaan, eikä sille ole laskettu otantavirhettä. Tilastoinnin kohteena olevien yritysten puukaupat kirjautuvat tilastoon sellaisinaan, eikä kauppamääriä suurenneta vastaamaan teollisuuspuun kaupan kokonaismäärää. Lopulliset markkinoille tulleet puumäärät tilastoidaan myöhemmin Luken hakkuutilastoissa.

Muut virhelähteet

Mittausvirhe

Tilastoidut hinnat perustuvat puun ostajien ja myyjien välisiin puunkauppasopimuksiin kirjattuihin yksikköhintoihin. Mahdolliset muut puukauppaan liittyvät lisät ja palvelut eivät sisälly tilastoituihin keskihintoihin. 

Oikea-aikaisuus

Luke julkaisee teollisuuspuun kauppaa käsittelevää tilastoa kuukausittain ja vuosittain. Kuukausittaiset ennakolliset puukauppatiedot julkaistaan noin kolmen viikon tilastoviiveellä. Kalenterivuosittaiset tiedot julkaistaan kohdevuotta seuraavan helmikuun aikana. Vuositilaston tiedot ovat lopullisia.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tiedot ovat vertailukelpoisia tilaston sisältämillä kansallisilla alueilla, mutta alueluokitus on muuttunut tilastohistorian aikana. Vuoteen 1996 saakka alueet muodostuivat metsälautakuntien (19 kpl) alueista. Vuodesta 1996 lähtien käytössä ovat olleet metsäkeskusten alueet (14 kpl vuonna 2015). Vuodesta 2016 on käytetty maakuntajakoa. Lisäksi on käytetty metsäkeskusten alueista ja maakunnista muodostettuja puun hinta-alueita. Alueittaiset tiedot eivät ole vertailukelpoisia muutosvuosien yli.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Kuukausikohtaiset puukauppatiedot ovat ennakkotietoja. Lopulliset hinta- ja määrätiedot julkaistaan vuositilastossa, johon sisältyvät myös mm. kuukausitasolla salatut tiedot, näiden aineistontoimitusaikojen määräpäivistä myöhästyneet tiedot sekä korjatut tiedot. Puukaupan yksikköhinnat ovat samoilla alueilla ajallisesti vertailukelpoisia.

Yksityismetsien puukauppatilastoa on laadittu kalenterivuosittain vuodesta 1983 lähtien ja kuukausittain lokakuusta 1985 lähtien. Lisäksi Metsätilastollisessa vuosikirjassa julkaistiin koko maan hinta-aikasarjoja hakkuuvuodesta 1949/50 vuoteen 1983.

Kuukausitilastoinnissa siirryttiin metsäkeskusten toimialueita laajempien hinta-alueiden käyttöön heinäkuussa 2006. Hinta-alueiden lukumäärissä ja rajauksissa on tapahtunut muutoksia. Uusin muutos tehtiin vuoden 2020 alussa, kun hinta-alueiden lukumäärä kasvoi seitsemästä kahdeksaan.

Erikoispuutavaralajit tulivat mukaan puukaupan kuukausi- ja vuositilastointiin vuoden 1999 alusta lähtien. Erikoispuutavaralajit –luokan sisältö on muuttunut vuosien kuluessa.

Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Puumarkkinatilastoja laaditaan kahdesta puukaupan vaiheesta: puukaupoista ja hakkuista. Verrattaessa puukauppatilaston puumääriä ja markkinahakkuiden hakkuumääriä on otettava huomioon tilastojen erilainen kattavuus. Teollisuuspuun kaupan tilasto kattaa noin 90 % kaikista puukaupoista, eikä tietoja laajenneta koskemaan kaikkea puukauppaa. Hakkuutilasto kattaa kaikki yksityismetsien markkinahakkuut.

Lisäksi puukauppasopimukset aliarvioivat hakattavan puun määrän keskimäärin noin 10 %. Puukaupan ja hakkuun toteuttamisen välillä on myös ajallinen viive, joten puukauppatilastoon kirjautunut puu ei vastaa suoraan samana vuonna hakattua puumäärää.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Kuukausitiedot ovat ennakollisia ja vuositilasto lopullinen. Kalenterivuoden kuukausitilastojen ja vuositilaston väliset erot ovat pieniä. Vuositilaston puukauppamäärä on tavallisesti hieman kumulatiivista kuukausiarvoa suurempi, koska vuositilasto sisältää myös kuukausitilastojen laskennasta myöhästynyttä aineistoa. Osa tiedonluovuttajista toimittaa Lukeen kohdevuoden päivitetyn aineiston, mutta muilla vuositilasto lasketaan kuukausittaisten aineistojen perusteella.

Sisäinen yhtenäisyys

Tilaston tiedot ovat yhtenäiset. Luken teollisuuspuun kauppaa koskeva tilasto on ainoa säännöllisesti toteutettava yksityismetsien teollisuuspuun kaupan puukauppamääriä ja yksikköhintoja selvittävä tutkimus Suomessa.

Metsäteollisuus ry tuottaa omien jäsenyritystensä tiedoista myös puukaupan viikoittaista hintaseurantaa, jossa puun yksikköhinnat ovat neljän viimeisen viikon keskiarvoja ja puukauppamäärät kohdeviikon puukauppamääriä. Tämä kokonaisuus on välitetty käyttäjille Luken tilastoportaalin kautta, vaikka se ei ole Luken tilasto, eikä Luken tilastopalvelu vastaa sen sisällöstä. 

Luken vuositilaston aineisto kattoi vuonna 2021 yhteensä noin 47 miljoonan kuutiometrin puukauppatiedot. Aineisto oli noin 11 miljoonaa kuutiometriä eli 30 prosenttia suurempi kuin Metsäteollisuus ry:n puukaupan viikkoseurannassa.

Lähdeaineistot

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten osalta käytetään Metsäteollisuus ry:n keräämää aineistoa. Muu aineisto kerätään Luken omana tiedonkeruuna.

Tiedonkeruun tiheys

Kuukausittain, vuosittain

Tiedonkeruumenetelmä

Tilasto perustuu puuta ostavien yritysten toimittamiin puukauppaa koskeviin tietoihin. Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten puukauppatiedot tulevat Lukeen Metsäteollisuus ry:n kautta, muiden tiedonluovuttajien puukauppatiedot toimitetaan suoraan Lukeen. Luke yhdistää puukauppa-aineistot ja laskee puumäärillä painotetut keskimääräiset pystykauppa- ja hankintahinnat. Aineiston keräämisessä ei käytetä otantaa. Tuloksia ei suurenneta koskemaan koko kauppaa, eikä niitä laskettaessa käytetä ostajaryhmittäisiä tai muita suurennuskertoimia tai painoja.

Aineiston/datan validointi

Aineisto tarkistetaan Lukessa ennen tietojen käsittelyä. Aineistoa verrataan saman vastaajan edellisen kuukauden tietoihin ja yksikköhintoja myös kaikkien vastaajien keskimääräisiin yksikköhintoihin. Mikäli tietojen käsittelyvaiheessa havaitaan poikkeava havainto, niin sen oikeellisuus tarkistetaan.

Tiedon käsittely

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten puukauppatiedot tulevat Lukeen Metsäteollisuus ry:n kautta, muiden tiedonluovuttajien puukauppatiedot toimitetaan suoraan Lukeen. Luke tarkistaa aineistot, tallentaa ne tietokantaan ja laskee puumäärillä painotetut keskimääräiset pystykauppa- ja hankintahinnat.