Satotilaston laatuseloste

Tuottaja: Luonnonvarakeskus 1.1.2015 lähtien. Aikaisemmin tilaston tuotannosta on vastannut Tike.

Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004). Lisäksi tilastointiin velvoittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kasvinviljelytilastoista (543/2009), delegoitu säädös 2015/1557 sekä ESS-sopimus.

Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Luonnonvarakeskuksen varoista.

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Satotilasto sisältää tärkeimpien viljelykasvien satotiedot Suomessa. Tilasto kuvaa kasvintuotannon määrää sekä kokonaisuudessaan että pinta-alaa kohti laskettuna. Tilastoa käytetään sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tilasto on osa Euroopan tilastojärjestelmää (ESS). EU:n tilastovirasto Eurostat ja YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO julkaisevat tilaston tietoja verkkopalveluissaan. Tilastoa hyödynnetään myös muiden tilastojen, kuten käytössä oleva maatalousmaa-, maatilojen sadonkäyttö-, viljatase-, ja ravintotasetilaston laadinnassa. Muita käyttäjätahoja ovat tutkimus, hallinto, maatalous- ja elintarvikealan yritykset, maanviljelijät, etujärjestöt, neuvonta ja tiedotusvälineet.

Tilastojulkistuksia on neljä vuodessa.

1.2. Käsitteet ja luokitukset

Kasviluokittelu noudattaa pääosin kansainvälisiä kasviryhmittelyjä.

Alla on tarkennuksia tilaston viljelykasviluokittelusta siltä osin, kuin niiden sisältö ei käy ilmi tilastotaulukoista. Kasvinimet noudattavat maaseutuhallinnon tietojärjestelmän rekistereiden sisältämiä nimikkeitä (kasvikoodeja).

Seosvilja: seosvilja (korsiviljat ja korsiviljat + öljykasvit), seoskasvustot (valkuaiskasvit + vähintään 50 % viljaa) ja seos: herne/härkäpapu/makea lupiini yli 50 % + viljaa

Kokoviljasäilörehu sisältää tähkimisen jälkeen korjatun viljakasvuston (ohra, kaura, vehnä ja seosvilja).

Tuoresäilövilja sisältää puimalla korjatun, tuoreena säilötyn viljan (ohra, kaura, vehnä ja seosvilja).

Tuorevilja sisältää kokoviljasäilörehun ja tuoresäilöviljan.

Ala on ilmoitettu tuhansina hehtaareina (1 ha = 10 000 m2). Se tarkoittaa alaa, jolta sato on korjattu eli satovahinkoala ja muu korjaamaton ala ei sisälly tähän alaan.

 

Sato ilmoitetaan sekä kiloina hehtaaria kohti että kokonaissatona miljoonina kiloina. Sato on ilmoitettu viljojen, öljykasvien ja valkuaiskasvien osalta kuivatusta sadosta.

Kuiva-ainepitoisuus on ilmoitettu rehukasveista korjuuhetkellä.

Alueluokitus perustuu maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan perusteella määräytyviin alueisiin. Aluejako vastaa satovuoden tilannetta 1.1. Tiedot esitetään sekä koko maan tasolla että alueittain.

1.3. Tutkimuskohde ja tiedonantajat

Tilasto kuvaa maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin kuuluvien maatilojen peltokasvituotannon määrää yleisimmin viljeltävien peltokasvien osalta. Tilaston kahdessa ensimmäisessä julkistuksessa kasvikohtaiset satoarviot kerätään kuntatasolla ProAgrian sekä maanviljelys- ja talousseurojen asiantuntijoilta. Lopulliseen tilastoon satotiedot kerätään maatiloilta otantatutkimuksella.

1.4. Käyttäjien näkökulmien huomiointi

Tilaston käyttäjiltä kerätään aktiivisesti palautetta tilastouudistuksia käsittelevien seminaarien ja kokousten, kirjallisten kommentointipyyntöjen sekä asiakastyytyväisyyskyselyiden yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina.

Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä. Tilaston sisältöä ja sen tietojen käytettävyyttä arvioidaan muun muassa Vilja-alan yhteistyöryhmän järjestämissä markkinatyöryhmän kokouksissa.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Kuntakohtaiset satoarviot saadaan vuosittain yli 80 %:sta Suomen kunnista. Satoarvio kuvaa varsin hyvin ajankohdan satotilannetta, kun verrataan tietoja lopulliseen satotilastoon, joka julkaistaan seuraavan vuoden alussa. Poikkeuksellisen huonot tai hyvät sääolosuhteet kasvukauden lopussa voivat muuttaa satotilannetta heikommaksi tai paremmaksi. Satoarvioiden laatimishetkellä valtaosin satoa ei ole vielä korjattu.

Otantatutkimuksessa maatiloille on otettu huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston kasvinviljelytilastoasetuksen (543/2009) asettamat tarkkuusvaatimukset.

2.1. Tutkimusmenetelmä

Tilaston kahteen ensimmäiseen julkistukseen kerätään arviotietoja kasvinviljelyn asiantuntijoilta. Kahteen seuraavaan julkistukseen tietoja kerätään maatiloilta.

Satoarvioon kuntakohtaiset asiantuntija-arviot kerätään verkkopalvelulla. Asiantuntijoiden kuntakohtaisista arvioista lasketaan kunnittain kasvikohtaiset sadot käyttäen pinta-alana Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä saatuja kasvikohtaisia pinta-aloja. Puuttuvat satoarviot imputoidaan ProAgria Keskuksen keskiarvolla tai sen puuttuessa koko maan keskiarvolla. Arvio kokonaissadosta (milj. kg) saadaan laskemalla yhteen kuntakohtaiset satoarviot.

Otantatutkimuksessa maatiloille otantamenetelmänä käytetään ositettua otantaa. Otannan perusjoukkona käytetään maatalous- ja puutarhayritysrekisterin tilajoukkoa (vuonna 2020 noin 45 600 tilaa). Rekisteri sisältää kaikki ne maatalous- ja puutarhatuotantoa harjoittavat tilat, joiden taloudellinen koko ylittää rekisterin alarajan 2000 €. Tuotto lasketaan SO-menetelmällä, jonka tarkempi menetelmäkuvaus sisältyy maatalous- ja puutarhayritysten rakennetilaston laatuselosteeseen. Otos on ositettu kolmen ominaisuuden mukaan: tilan maantieteellisen sijainnin (ELY-keskus), tuotantosuunnan ja tilakoon mukaan. Näin saadaan mahdollisimman edustava otos koko maasta. Tiedot kerätään tiloilta verkkopalvelussa ja puhelinhaastatteluna. Otoksessa kuului vuonna 2020 noin 6 200 tilaa, joista luomutiloja oli noin 700. Netto-otoksen vastausprosentti oli noin 93 %.

Otokseen valituilta tiloilta kerätään viljelykasvikohtaisia tietoja korjuualasta, kokonaissadosta sekä kosteudesta tai kuiva-aineesta (%). Satokyselyssä kerätyt tiedot estimoidaan käyttämällä normaalia ositetun otannan korotuskerroinestimointia. Virheellisiksi tai poikkeaviksi todetut havainnot korjataan tai poistetaan aineistosta. Jos tilalta on saatu kokonaistulosta vääristävä tieto, tila poistetaan edustamastaan ositteesta ja tilasta muodostetaan oma osite. Tilastossa on esitetty hehtaarisato, joka saadaan jakamalla estimoitu kokonaissato estimoidulla korjuualalla.

Vuoteen 2015 asti pääosalle tilaston satokasveista ala (korjuuala) laskettiin vähentämällä viljelyalasta satovahinkoilmoituksista saatava täysin tuhoutunut ala. Molemmat kasvikohtaiset alat saatiin maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä. Vuodesta 2016 alkaen otannasta saatavia korjuualatietoja hyödynnetään kaikille kasveille, koska satovahinkoaloja ei ole enää saatavilla. 

Nurmirehuala jaetaan otantatietojen perusteella kuivaheinä-, säilörehu- ja niittorehualaksi ensimmäisen sadon käyttötavan mukaan. Vuodesta 2007 alkaen kaura-, ohra-, kevätvehnä- ja seosvilja-ala on jaettu otantatietojen perusteella kuivavilja- ja tuorevilja-alaksi. Vastaava jako on syysvehnän ja rukiin osalta vuodesta 2021 alkaen. Rehuherneen ja härkäpavun osalta jako on vuodesta 2017 alkaen.

Tilastossa esitetty kokonaissato on laskettu kertomalla estimoitu hehtaarisato korjuualalla.

2.2. Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Tilaston perusjoukko päivitetään kerran vuodessa, joten tilasto kattaa lähes 100 prosenttia perusjoukostaan.

Satotilaston kasvikohtaisia korjuualoja voidaan pitää luotettavimpina niiden kasvien osalta, joiden viljelyala saadaan maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä. Satokyselystä saatavia korjuualatietoja käytetään hyväksi kaikilla kasviryhmillä. Nurmi- ja viljakasveilla sekä herneellä ja härkäpavulla satokyselystä saadaan lisäksi tilastossa julkaistavan kasviryhmittelyn mukaiset korjuualat. Korjuualatiedot näiden kasvien osalta eivät ole aivan yhtä tarkkoja kuin muiden kasvien. Satokysely on otantatutkimus, joten tulokset estimoidaan painokertoimien avulla. Ositekohtainen painokerroin lasketaan jakamalla poimintakehikossa olevien tilojen määrä otokseen vastanneiden tilojen määrällä. Tulosten estimoinnissa käytetään SAS-ohjelmistoa. Virhevarianssit estimoidaan SAS-ohjelman CLAN-makrolla. Koko maan tasolla keskeisten viljojen hehtaarisadon estimaattien suhteelliset keskivirheet vaihtelevat noin 1-2 % välillä. Viljelyalaltaan pienillä kasveilla sekä alueittaisissa satoestimaateissa keskivirheet voivat olla suurempia.

Maatiloilta kysytään kunkin viljelykasvin kokonaissato. Ilmoitettu määrä voi perustua punnitukseen, tilavuusmittaukseen tai silmämääräiseen arvioon. Satomäärätietojen luotettavuutta voi heikentää vastaajan havaintovirhe. Muita mahdollisia virhelähteitä ovat tiedon käsittelyvaiheessa tapahtuvat virheet sekä otantavirheet.

Sokerijuurikkaan satolaskelma poikkeaa muista kasveista, sillä sen lopullinen kokonaissato saadaan Sucros Oy:ltä. Sieltä saatu satomäärä on juurikastehtaan vastaanottama kokonaissato puhdistettuna.

2.3. Virheiden oikaisumenettelyt

Tilastossa havaitut virheet korjataan mahdollisimman nopeasti Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan suositusten mukaisesti. Korjatut tiedot julkistetaan tilaston kotisivulla.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Satotilastosta on neljä julkistusta tilastointivuoden aikana. Kaksi ensimmäistä satoarviota julkistetaan kasvukauden aikana. Kolmas julkistus on tilastointivuoden marraskuussa ja lopullinen tilasto valmistuu tilastointivuotta seuraavan vuoden maaliskuussa. Tietojen julkistamisajankohdat ilmoitetaan tilastojen julkistamiskalenterissa osoitteessa: stat.luke.fi/julkistamiskalenteri

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Vuodesta 2020 alkaen luomusatotilasto on lakkautettu omana tilastonaan ja yhdistetty osaksi satotilastoa. Vuodesta 2020 alkaen tilasto sisältää tiedot kokonaissadon ja luomusadon lisäksi tavanomaisesta sadosta.

Luke julkaisi vuoteen 2015 asti myös kaksi kertaa kasvukaudella oman erillisen ennakkosatotilaston, jonka tiedot perustuivat maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä saataviin ennakollisiin viljelyalatietoihin ja ProAgrian asiantuntijoiden ilmoittamiin kuntakohtaisiin arvioihin satotasosta. Koko maata koskevat ennakkosatotilaston satoarviot julkaistiin vuosittain heinä- ja elo/syyskuussa. Vuodesta 2016 alkaen ennakkosatotilastot on lakkautettu omana tilastonaan ja yhdistetty osaksi satotilastoa.

Viljelykasvien satotietoja on tilastoitu vuosittain vuodesta 1920 alkaen. Hehtaarisatotiedot ovat vertailukelpoisia koko tilastointiajalla. Kokonaissatojen osalta tilastointi tarkentui vuonna 1995, mistä lähtien sadon laskenta on perustunut maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä saataviin viljelyaloihin. Ennen vuotta 1995 myös viljelyalatiedot perustuivat kaikkien kasvien osalta otantatutkimukseen.

Vuonna 2000 tilaston perusjoukko laajeni sisältämään myös tukea hakemattomat tilat. Vuonna 2013 perusjoukkoon kuuluvien tilojen määritelmä muuttui perustumaan tilan taloudelliseen kokoon. Muutos vähensi jonkin verran tilaston perusjoukkoon kuuluvien tilojen määrää. Kumpikaan edellä mainituista perusrekisterin muutoksista ei vaikuta satotilaston tuloksiin merkittävästi.

Kasvien viljelylaajuuksien muuttuessa myös tilastoitavat kasvilajit ovat vuosien varrella jonkin verran muuttuneet.

5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilasto julkistetaan verkkopalvelussa osoitteessa: stat.luke.fi

Tilaston tiedot julkistetaan Luonnonvarakeskuksen Tilastopalvelussa stat.luke.fi.  Tietoja on julkaistu vuoteen 2014 asti vuosittain Tiken Maatilatilastollisessa vuosikirjassa sekä vuonna 2013 verkkojulkaisussa. Satotilasto on julkaistu vuosilta 2002 - 2007 Maataloustilastotiedote-sarjassa ja sitä ennen Tietokappa-julkaisussa. Tilastoa koskeviin tietopyyntöihin vastaa tietopalvelu, puhelin 0295 32 2200, ma–pe klo 9–16.

Tilaston kuvaus on saatavissa tilaston kotisivulta.