Satotilaston dokumentaatio

Tilaston yleiskuvaus

Satotilasto sisältää tärkeimpien viljelykasvien satotiedot Suomessa. Tilasto kuvaa kasvintuotannon määrää sekä kokonaisuudessaan että pinta-alaa kohti laskettuna. Kokonaissadon lisäksi tilasto sisältää tuotannon jaoteltuna luomutuotantoon ja tavanomaiseen tuotantoon.

Luokitukset

Kasviluokittelu noudattaa pääosin kansainvälisiä kasviryhmittelyjä.

Kasvinimet noudattavat maaseutuhallinnon tietojärjestelmän rekistereiden sisältämiä nimikkeitä (kasvikoodeja). Koko maan tilaston lisäksi tiedot esitetään alueittain. 

Kattavuus

Tilasto kattaa Suomessa viljeltävien tärkeimpien peltokasvien tuotannon. 

Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Seosvilja: seosvilja (korsiviljat ja korsiviljat + öljykasvit), seoskasvustot (valkuaiskasvit + vähintään 50 % viljaa) ja seos: herne/härkäpapu/makea lupiini yli 50 % + viljaa

Kokoviljasäilörehu sisältää tähkimisen jälkeen korjatun viljakasvuston (ohra, kaura, vehnä ja seosvilja).

Tuoresäilövilja sisältää puimalla korjatun, tuoreena säilötyn viljan (ohra, kaura, vehnä ja seosvilja).

Tuorevilja sisältää kokoviljasäilörehun ja tuoresäilöviljan.

Satopotentiaali on viljelykasvin hehtaarisato, johon pääsee korkeintaan 10 % kyseisen alueen tiloista kyseisenä kasvukautena. Satopotentiaali on laskettu erikseen luomulle ja tavanomaiselle tuotantotavalle.

Tilastoyksikkö

Tilastoyksikkö on maatalous- tai puutarhayritys.

Tilaston perusjoukko

Tilaston perusjoukko on kaikki Suomen maatalous- ja puutarhayritykset.

Mittayksikkö

Ala on ilmoitettu tuhansina hehtaareina (1 ha = 10 000 m2). Se tarkoittaa alaa, jolta sato on korjattu eli satovahinkoala ja muu korjaamaton ala ei sisälly tilastoituun korjuualaan.

Sato ilmoitetaan sekä kiloina hehtaaria kohti että kokonaissatona miljoonina kiloina. Sato on ilmoitettu viljojen, öljykasvien ja valkuaiskasvien osalta kuivatusta sadosta.

Viiteajankohta

Kalenterivuosi

Jakelutiheys

Neljä kertaa vuodessa.

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004). Lisäksi tilastointiin velvoittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kasvinviljelytilastoista (543/2009), delegoitu säädös 2015/1557 sekä ESS-sopimus.

Lisää tietoa: Tilastolainsäädäntö

Tietosuojaperiaatteet

Tietosuoja on tilastotoimen perusperiaate, johon Luonnonvarakeskus on sitoutunut, ja jolla varmistetaan tiedonantajien luovuttaman tiedon luottamuksellinen käsittely.

Tietosuoja ja –turva tietoja käsiteltäessä

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisää tietoa: Tietosuoja – Tilastot

Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistukset julkistetaan arkipäivisin kello 9.00 Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkosivuille.

Julkistamiskalenteri

Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan käyttäjille loppuvuodesta. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista. Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin.

Pääsy julkistamiskalenteriin

Julkistamiskalenteri | Luonnonvarakeskus

Laadunvarmistus

Luonnonvarakeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Tilaston tiedonkeruusovelluksen tarkisteet estävät suurelta osin tahattomat virheet. Tiedonkeruun jälkeen tarkistetaan ja editoidaan tilaston vastausaineisto.

Laadun arviointi

Tilastossa tarkistetaan ja editoidaan tilaston vastausaineisto ja lisäksi tutkitaan vastauskatoa (eri taustatietojen mukaan).

Käyttäjien tarpeet

Tilastoa käytetään sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tilasto on osa Euroopan tilastojärjestelmää (ESS). EU:n tilastovirasto Eurostat ja YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO julkaisevat tilaston tietoja verkkopalveluissaan. Tilastoa hyödynnetään myös muiden tilastojen, kuten käytössä oleva maatalousmaa-, maatilojen sadonkäyttö-, viljatase-, ja ravintotasetilaston laadinnassa. Muita käyttäjätahoja ovat tutkimus, hallinto, maatalous- ja elintarvikealan yritykset, maanviljelijät, etujärjestöt, neuvonta ja tiedotusvälineet.

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Satoarvio kuvaa varsin hyvin ajankohdan satotilannetta, kun verrataan tietoja lopulliseen satotilastoon, joka julkaistaan seuraavan vuoden alussa. Poikkeuksellisen huonot tai hyvät sääolosuhteet kasvukauden lopussa voivat muuttaa satotilannetta heikommaksi tai paremmaksi. Satoarvioiden laatimishetkellä valtaosin satoa ei ole vielä korjattu.

Lopullisen satotilaston perusjoukko päivitetään kerran vuodessa, joten tilasto kattaa lähes 100 prosenttia perusjoukostaan. 

Satotilaston kasvikohtaisia korjuualoja voidaan pitää luotettavimpina niiden kasvien osalta, joiden viljelyala saadaan maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä. Satokyselystä saatavia korjuualatietoja käytetään hyväksi kaikilla kasviryhmillä. Nurmi- ja viljakasveilla sekä herneellä ja härkäpavulla satokyselystä saadaan lisäksi tilastossa julkaistavan kasviryhmittelyn mukaiset korjuualat. Korjuualatiedot näiden kasvien osalta eivät ole aivan yhtä tarkkoja kuin muiden kasvien. 

Sokerijuurikkaan satolaskelma poikkeaa muista kasveista, sillä sen lopullinen kokonaissato saadaan Sucros Oy:ltä. Sieltä saatu satomäärä on juurikastehtaan vastaanottama kokonaissato puhdistettuna.

Otantavirhe

Satokysely on otantatutkimus, joten tulokset estimoidaan painokertoimien avulla. Ositekohtainen painokerroin lasketaan jakamalla poimintakehikossa olevien tilojen määrä otokseen vastanneiden tilojen määrällä. Tulosten estimoinnissa käytetään SAS-ohjelmistoa. Virhevarianssit estimoidaan SAS-ohjelman CLAN-makrolla. Koko maan tasolla keskeisten viljojen hehtaarisadon estimaattien suhteelliset keskivirheet vaihtelevat noin 1–2 % välillä. Viljelyalaltaan pienillä kasveilla sekä alueittaisissa satoestimaateissa keskivirheet voivat olla suurempia. 

Muut virhelähteet

Peittovirhe

Satotilastokyselyn perusteella otoksen ylipeitto oli 0,5 %.

Oikea-aikaisuus

Satotilastosta on neljä julkistusta tilastointivuoden aikana. Kaksi ensimmäistä satoarviota julkistetaan kasvukauden aikana. Satoarviopäivät ovat vuodesta 2022 alkaen 15.8. ja 20.9. tai ko. päivämääriä lähin maanantai. Vuosina 2003–2021 satoarviopäivät olivat 15.7. ja 25.8. tai ko. päivämääriä lähin maanantai. Tiedot julkistetaan saman viikon perjantaina. Elokuun satoarvion tiedot toimitetaan EU:lle viimeistään 31.8. Kolmas julkistus on tilastointivuoden marraskuussa, josta tiedot toimitetaan EU:lle viimeistään 30.11. Lopullinen tilasto valmistuu tilastointivuotta seuraavan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Siitä toimitetaan tiedot EU:lle koko maan osalta viimeistään 31.3. ja alueittaiset tiedot viimeistään 30.9.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Viljelykasvien satotietoja on tilastoitu vuosittain vuodesta 1920 alkaen. Hehtaarisatotiedot ovat vertailukelpoisia koko tilastointiajalla. Kokonaissatojen osalta tilastointi tarkentui vuonna 1995, mistä lähtien sadon laskenta on perustunut maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä saataviin viljelyaloihin. Ennen vuotta 1995 myös viljelyalatiedot perustuivat kaikkien kasvien osalta otantatutkimukseen.

Vuonna 2000 tilaston perusjoukko laajeni sisältämään myös tukea hakemattomat tilat. Vuonna 2013 perusjoukkoon kuuluvien tilojen määritelmä muuttui perustumaan tilan taloudelliseen kokoon. Muutos vähensi jonkin verran tilaston perusjoukkoon kuuluvien tilojen määrää. Kumpikaan edellä mainituista perusrekisterin muutoksista ei vaikuta satotilaston tuloksiin merkittävästi.

Vuonna 2016 satotilastoon yhdistettiin ennakkosatotilaston tietosisältö, joka aiemmin oli oma tilasto. Tiedot julkaistaan nyt samansisältöisenä satotilastossa satoarviona heinä- ja elo/syyskuussa. 

Vuonna 2020 satotilastoon yhdistettiin luomusatotilaston tietosisältö, joka aiemmin oli oma tilasto. Lisäksi vuodesta 2020 alkaen tilasto sisältää kokonaissato- ja luomusatotietojen lisäksi tiedot tavanomaisesta sadosta.

Kasvien viljelylaajuuksien muuttuessa myös tilastoitavat kasvilajit ovat vuosien varrella jonkin verran muuttuneet.

Tilaston tiedot on julkaistu tilastointivuonna voimassa olevan kansallisen aluejaon mukaisesti. Muutokset alueluokittelussa (esimerkiksi kuntaliitokset tai kunnan siirtyminen toiseen ELY-keskukseen tai maakuntaan) vaikuttavat siten tilaston ajalliseen vertailtavuuteen kokonaissatojen ja korjuualojen osalta.

Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Tiedot ovat vertailukelpoisia muihin maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin pohjautuvien tilastojen tietoihin.

Lähdeaineistot

Satoarviossa kasvien viljelyala perustuu Ruokaviraston maaseutuelinkeinohallinnon rekisteriin tallennetuista tiedoista. Tilaston laskentaan tarvittavat kasvikohtaiset hehtaarisatoarviot saadaan ProAgrian asiantuntija-arvioina.

Lopullinen satotilasto perustuu maatiloille kohdennettuun otantatutkimukseen. Ruokaviraston maaseutuelinkeinohallinnon rekisteriin tallennetut kasvikohtaiset viljelyalat esitäytetään maatiloille kohdennettuun verkkokyselyyn. Lopullisessa tilastossa ala on korjuuala eli satokyselyn perusteella estimoidaan tilastoon tuleva kasvikohtainen korjuuala. Maatiloilta saadaan myös kasvikohtainen satomäärä.

Tiedonkeruun tiheys

Vuosittain on kolme tiedonkeruuta.

Tiedonkeruumenetelmä

Satoarvioon kuntakohtaiset asiantuntija-arviot kerätään kaksi kertaa kasvukaudella verkkopalvelulla. Tiedonkeruusta on sopimus ProAgria Keskusten Liitto ry:n ja Svenska Lantbrukssällskapens Förbund:n (SLF) kanssa. 

Lopullisen tilaston tiedot kerätään maatiloilta verkkokyselyllä ja puhelinhaastatteluna. Tiedonkeruusovelluksessa on esitäyttötietona Ruokaviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä saatava tieto maatilan kasvikohtaisesta viljelyalasta, josta satotieto kysytään. 

Aineiston/datan validointi

Mikäli tietojen käsittelyvaiheessa havaitaan esimerkiksi poikkeavan suuri havainto, tarkistetaan havainnon oikeellisuus.

Tiedon käsittely

Satoarvion tietojenkäsittelyssä asiantuntijoiden kuntakohtaisista arvioista lasketaan kunnittain kasvikohtaiset sadot käyttäen pinta-alana Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä saatuja kasvikohtaisia pinta-aloja. Puuttuvat satoarviot imputoidaan ProAgria Keskuksen keskiarvolla tai sen puuttuessa koko maan keskiarvolla. Arvio kokonaissadosta (milj. kg) saadaan laskemalla yhteen kuntakohtaiset satoarviot.

Otantatutkimuksen virheellisiksi tai poikkeaviksi todetut havainnot korjataan tai poistetaan aineistosta. Jos tilalta on saatu kokonaistulosta vääristävä tieto, tila poistetaan edustamastaan ositteesta ja tilasta muodostetaan oma osite. Tilastossa on esitetty hehtaarisato, joka saadaan jakamalla estimoitu kokonaissato estimoidulla korjuualalla.

Vuoteen 2015 asti pääosalle tilaston satokasveista ala (korjuuala) laskettiin vähentämällä viljelyalasta satovahinkoilmoituksista saatava täysin tuhoutunut ala. Molemmat kasvikohtaiset alat saatiin maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä. Vuodesta 2016 alkaen otannasta saatavia korjuualatietoja hyödynnetään kaikille kasveille, koska satovahinkoaloja ei ole enää saatavilla. 

Nurmirehuala jaetaan otantatietojen perusteella kuivaheinä-, säilörehu- ja niittorehualaksi ensimmäisen sadon käyttötavan mukaan. Vuodesta 2007 alkaen kaura-, ohra-, kevätvehnä- ja seosvilja-ala on jaettu otantatietojen perusteella kuivavilja- ja tuorevilja-alaksi. Vastaava jako on syysvehnän ja rukiin osalta vuodesta 2021 alkaen. Rehuherneen ja härkäpavun osalta jako on vuodesta 2017 alkaen.

Tilastossa esitetty kokonaissato on laskettu kertomalla estimoitu hehtaarisato korjuualalla.