Ravintotase -tilaston dokumentaatio

Tilaston yleiskuvaus

Ravintotase on taseen muotoinen Suomea koskeva kokonaislaskelma, jossa selvitetään tärkeimpien elintarvikeryhmien kotimainen tuotanto, varaston muutos, vienti ja tuonti sekä kotimainen käyttö, joka jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruokakäyttöön. Ruokakäytön perusteella lasketaan elintarvikkeiden keskimääräinen kulutus henkeä kohti.

Ravintotase on tehty FAO:n jaottelun mukaan. Taseen ideana on selvittää ravinnon kulku tuotannosta kulutukseen asti ja se on yksi keino laskea elintarvikkeiden kulutusta.

Luokitukset

Ravintotaselaskelmassa on elintarvikkeita 12 ryhmästä (viljat, peruna, sokeri, palkokasvit, vihannekset, hedelmät ja marjat, liha, kananmuna, kala, maitotuotteet, rasvat sekä juomat). Ravintotaseessa mukana olevista yli 60 elintarvikkeesta esitetään ainakin osa seuraavista: tuotanto, varastonmuutos, vienti, tuonti, kotimainen käyttö, rehu- ja siemenkäyttö, teollisuuskäyttö ja ruokakäyttö sekä kulutus henkilöä kohti.

Kattavuus

Tilastossa on mukana keskeiset elintarvikkeet.

Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Ruoka (brutto) on viljojen ruokakäyttö jyväpainoksi laskettuna.

Ruoka (netto) on viljojen ruokakäyttö jauhopainoksi laskettuna.

Viljan kulutusluvut henkeä kohti on ilmoitettu jauhopainoksi laskettuna.

Liha on ilmoitettu luullisena eli ruholihana, joka sisältää luut, sidekudoksen ja jänteet. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.

Kalan kulutus on laskettu ja ilmoitettu tuoreesta ja pakastetusta kalasta sekä kalajalosteista joko perkaamattomana kalana, perattuna fileenä tai tuotepainossa.

Elintarvikkeiden kulutus henkeä kohti on laskettu jakamalla ruokakäyttö (netto) tarkasteltavan vuoden keskiväkiluvulla.

Tilastoyksikkö

Taseessa lasketaan keskeisten elintarvikkeiden kotimainen käyttö kaikkiaan sekä kulutus henkilöä kohti. Tiedot laskelmaan kootaan eri lähteistä, joista tärkeimmät ovat Luken maatalouden tuotantotilastot ja Tullin ulkomaankauppatilastot.

Tilaston perusjoukko

Ravintotase on taseen muotoinen Suomea koskeva kokonaislaskelma.

Mittayksikkö

Tuotanto, ulkomaankauppa ja kotimainen käyttö: miljoonaa kiloa, kulutus henkilöä kohti per vuosi: kiloa

Viiteajankohta

Kalenterivuosi

Jakelutiheys

Vuosittain

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).

Lisää tietoa: Tilastolainsäädäntö

Tietosuojaperiaatteet

Tietosuoja on tilastotoimen perusperiaate, johon Luonnonvarakeskus on sitoutunut, ja jolla varmistetaan tiedonantajien luovuttaman tiedon luottamuksellinen käsittely. Yksikkötason tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä niitä luovuteta koskaan hallinnolliseen päätöksentekoon, tutkintaan, valvontaan, oikeudenkäyntiin tai vastaavaan tarkoitukseen.

Tietosuoja ja –turva tietoja käsiteltäessä

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisää tietoa: Tietosuoja – Tilastot

Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistukset julkistetaan arkipäivisin kello 9.00 Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkosivuille.

Julkistamiskalenteri

Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan käyttäjille loppuvuodesta. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista. Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin.

Pääsy julkistamiskalenteriin

Julkistamiskalenteri | Luonnonvarakeskus

Laadunvarmistus

Luonnonvarakeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Laadun arviointi

Laatua kuvaa parhaiten lähdetilastojen laatu, koska ravintotaseen lähdeaineistona käytetään useita eri tilastoja. Pääosa lähteinä käytetyistä tilastoista kuuluu Suomen viralliseen tilastoon. Muutamien elintarvikkeiden tuotantomääriä kysytään valmistajilta tai muilta elintarvikealan toimijoilta. Niiden tietojen laatua on vaikea arvioida.

Käyttäjien tarpeet

Tilaston tietoja käyttävät muun muassa hallinto, tutkimus ja tiedotusvälineet.

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Laskentatavasta johtuen ravintotaseisiin perustuvat elintarvikkeiden kulutuslaskelmat eivät kerro ruoankulutuksen tarkkaa määrää. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska mm. varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin. Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ravintotaseiden avulla voidaan kuitenkin seurata elintarvikkeiden kulutustrendejä pitkältä ajanjaksolta, koska taseen laskentatapa ja tietolähteet pysyvät lähes samoina vuodesta toiseen.

Oikea-aikaisuus

Tilaston ennakkotiedot julkaistaan tutkimusvuotta seuraavan vuoden kesäkuussa ja lopulliset tiedot seuraavan vuoden ennakkotietojen julkaisemisen yhteydessä.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia tilaston kotisivulla esitettävän aikasarjan osalta. Vertailtavuuteen vaikuttavat muutokset on mainittu aikasarjataulukon viitteissä.

Ravintotaseita on laadittu vuodesta 1949/50 alkaen. Vuoteen 1968/69 saakka taseen tiedot koskivat satovuotta (1.7.–30.6.). Vuodesta 1970 lähtien viiteajanjaksona on käytetty kalenterivuotta.

Tilastoitavat tuotteet ovat tilastoinnin alkuvuosista jonkin verran muuttuneet tuotevalikoiman laajentuessa. Joitakin tuotteita on viime vuosina jouduttu jättämään pois, koska tarvittavia tietoja laskelmaan ei ole ollut enää saatavissa.

Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Ravintotasetilaston viljatiedot kuvaavat läheisesti samaa aihepiiriä kuin Luken julkaisema viljatase. Ravintotaseen päätavoite on kuitenkin laskea kulutusta, kun taas viljataseen päätarkoitus on kuvata tuotannon ja käytön tasapainoa. Ravintotaseen ulkomaankauppaluvut sisältävät raakaviljan lisäksi myös viljatuotteita. Ravintotaseen tilastointijakso on kalenterivuosi, viljataseen satovuosi. Viljatasetta käytetään ravintotaselaskelman lähteenä.

Luken kalan kulutus -tilastossa kulutus esitetään kotimaiselle kalalle lajeittain alkuperän mukaan sekä tuontikalalle lajeittain. Ravintotaseessa kalan kulutus esitetään jaottelulla tuore tai pakastettu kala, savustettu, suolattu tai kuivattu kala, kalasäilykkeet sekä äyriäiset ja nilviäiset.

Lähdeaineistot

• Luonnonvarakeskuksen seuraavat tilastot: 
  satotilasto (SVT), viljatase, teollisuuden ja kaupan viljan osto-, käyttö- ja varastotilastot (SVT), maatilojen sadonkäyttö (SVT), perunan varastotilasto, puutarhatilastot (SVT), maito- ja maitotuotetilasto (SVT), lihantuotantotilasto (SVT), kananmunien tuotanto (SVT), metsästystilasto (SVT), kalan kulutus
• Tullin ulkomaankauppatilastot (SVT)
• THL:n tilastot (alkoholi) (SVT)
• Tilastokeskuksen kulutustutkimus, josta marjojen ja perunan kulutus per henkilö per vuosi.
• sokerin, perunajauhojen, hunajan, poronlihan ja soijarehujen tuotantomäärät sekä arvio kotipuutarhojen omenasadosta kysytään suoraan valmistajilta tai muilta elintarvikealan toimijoilta. 

Tiedonkeruun tiheys

Vuosittain

Tiedonkeruumenetelmä

Ravintotaselaskelmaan kootaan tarvittavat tiedot muista tilastoista ja muutamien elintarvikkeiden valmistusmäärät kysytään suoraan valmistajilta tai alan muilta toimijoilta.

Aineiston/datan validointi

Lähdetilastoista koottuja lukuja ja ravintotaselaskelman tuloksia verrataan edellisvuosien tietoihin ja taselaskelmiin. Mahdollisten poikkeavien havaintojen osalta pyritään varmistamaan lähdetietojen oikeellisuus.

Tiedon käsittely

Ravintotaseessa useimpien elintarvikkeiden kulutusmäärät lasketaan lähtien tuotantotilastoista. Kotimainen käyttö saadaan vähentämällä kotimaisen tuotannon määrästä vienti ja lisäämällä siihen tuonti. Lisäksi huomioidaan varaston muutokset niistä elintarvikkeista, joista varastomäärät on tilastoitu. Kun kotimaisesta käytöstä on vähennetty teollisuus-, siemen- ja rehukäyttö, jäljelle jäävä osa on periaatteessa ruokakäyttöä ja hävikkiä. Muutamissa tuotteissa tuotantoa arvioidaan lähtien kulutuksesta. Silloin kotimainen käyttö saadaan summana ruoka-, elintarviketeollisuus-, muusta teollisuus-, siemen- ja rehukäytöstä. 

Ruoan nettokulutus on sama kuin bruttokulutus kaikilla muilla tuotteilla paitsi viljoilla, joilla bruttokulutuksen määrä on jyväpainona, nettokulutuksen jauhopainona. Viljojen jauhopainot lasketaan jyväpainoista. Laskennassa käytetyt jauhatussaantoprosentit ovat vehnällä 75 %, rukiilla 98 %, muulla leipäviljalla 98 %, ohralla 75 % ja kauralla 60 %. Elintarvikkeiden kulutus henkeä kohden saadaan jakamalla ruoan nettokulutus tarkasteluvuoden keskimääräisellä väkiluvulla.

Useimpien ravintotaseessa mukana olevien elintarvikkeiden käyttöä tarkastellaan raaka-aineena. Ulkomaankaupasta pystytään laskemaan mukaan osa elintarvikevalmisteiden sisältämästä raaka-aineesta.

Lihaa tarkastellaan taseessa luullisena eli ruholihana. Lihan varastojen ja ulkomaankaupan määrät muunnetaan kertoimin ruholihaksi.