Puun käyttö -tilaston dokumentaatio

Tilaston yleiskuvaus

Tilasto kattaa vuositiedot Suomessa metsäteollisuustuotteiden valmistamiseen sekä energiantuotantoon käytetyistä puumääristä. Tilaston tiedot esitetään tarkemmin käyttökohteittain sekä niiden muodostamana puun käytön kokonaisuutena. Tietoja hyödynnetään puun käytön seurannassa. 

Tilasto koostuu seuraavista aihealueista

• Metsäteollisuuden puunkäyttö, sisältäen myös puupellettien tuotannossa sekä piensahoilla kulutetut puumäärät
• Puun energiakäyttö lämpö- ja voimalaitoksissa
• Puun energiakäyttö pientaloissa

Tilastosta julkaistaan yksi ennakko keväällä ja lopullinen tilasto syksyllä. Tilaston tietoja voidaan julkaista erikseen puun käyttökohteittain Luonnonvarakeskuksen tilastojen julkistamiskalenterissa ilmoitettuina ajankohtina. Ennakkotilaston tietoja voidaan tarkentaa myöhemmin ilmoitettuina ajankohtina ennen lopullisten tilastotietojen julkaisemista. Tietoihin tulleista muutoksista ilmoitetaan julkaistujen tietojen yhteydessä. 

Luokitukset

Puun käytön kokonaismääriä kuvaavat tiedot esitetään erikseen raakapuulle sekä sivutuote- ja tähdepuulle maakunnittain vuodesta 2015 alkaen. Vuoteen 2014 saakka tiedot ovat saatavilla Suomen metsäkeskuksen toimialuejaolla. 

Raakapuu sisältää suomalaisen metsäteollisuuden kuluttaman tukki- ja kuitupuun sekä energiantuotannon runkopuun. Lisäksi raakapuuhun lukeutuu tuontihake- ja puru, koska tämä puu tulee Suomen metsäteollisuuteen ensikertaiseen käyttöön eikä määrät ole aiemmin sisältyneet raakapuun käyttölukuihin. 

Sivutuotepuu ja tähdepuu -luokkaan sisältyy kotimaisen metsäteollisuuden tuotannossa syntyvä sivutuotepuu (puutähdehake, puru, kuori) sekä metsätähdepuu (hakkuutähteet ja kannot). Lisäksi luokkaan lukeutuu kierrätyspuu ja puupelletit.

Puun käyttöä koskevat tiedot esitetään myös yksityiskohtaisemmin puun eri käyttökohteille. Metsäteollisuuden puunkäyttötiedot julkaistaan puutavaralajeittain, alkuperittäin, maakunnittain (vuoteen 2014 asti Suomen metsäkeskuksen toimialuejaolla) sekä metsäteollisuuden toimialoittain. Vuodesta 2015 alkaen maakunnittaiset tiedot esitetään tietosuojan vuoksi ilman raakapuun alkuperäjakoa. Otantatutkimukseen perustuvat piensahojen puunkäyttötiedot ovat saatavissa sisällytettynä metsäteollisuuden puunkäytön tilastotietoihin. 

Puupellettien kotimaista tuotantomäärää koskevat tiedot julkaistaan tuhansina tonneina (1 000 t). Lisäksi pellettituotannon raaka-aineenaan käyttämät puumäärät on sisällytetty metsäteollisuuden käyttämään puumäärään kuutiometreissä mitattuna. Toimialakohtaisissa metsäteollisuuden puunkäytön tiedoissa pellettituotannon puunkäyttö sisältyy muuhun puutuoteteollisuuteen. Kotimaiseen tuotantoon perustuvat pellettien toimitustiedot jaotellaan koti- ja maatalouksille (pienet käyttäjät) sekä lämpö- ja voimalaitoksille ja suurkiinteistöille (suuret käyttäjät) menneisiin pellettimääriin. 

Tilastovuodesta 2022 alkaen metsäteollisuuden puunkäytön lukuihin on sisältynyt erilaisten biopolttoaineiden ja -jalosteiden tuotannon puunkäyttö. Toimialakohtaisissa tiedoissa nämä määrät on sisällytetty muuhun puutuoteteollisuuteen sekä selluteollisuuteen. Aiemmin kyseiset tiedot kerättiin ainoastaan puun kokonaiskäyttöä kuvaaviin lukuihin ja ne sisällytettiin energiateollisuuteen.

Puun energiakäyttöä koskevat tiedot julkaistaan puupolttoainelajeittain, maakunnittain (vuoteen 2014 asti Suomen metsäkeskuksen toimialuejaolla) ja käyttökohteittain (laitostyyppi). Puun energiakäytön tilastotiedot on esitetty erikseen lämpö- ja voimalaitoksille sekä lisäksi pientalojen polttopuun käyttöä koskevat tiedot on julkaistu polttopuu- ja puulajeittain sekä kiinteistö-, rakennus- ja tulisijatyypeittäin

Kattavuus

Puun käyttö koostuu metsäteollisuustuotteiden tuotannossa käytetystä puusta sekä energiantuotannossa kuluneista puupolttoaineista. Tilastotiedot kerätään pääosin yrityksiltä erillisillä tilastokyselyillä kalenterivuosittain tammi-helmikuun aikana. Kyselyrekisteriä päivitetään jatkuvan muun muassa mediaseurannan perusteella, jotta tilasto kattaisi mahdollisimman hyvin kaikki kiinteää puuta eri käyttötarkoituksiin käyttävät toimijat.

Metsäteollisuuden puunkäyttömäärät perustuvat pääosin Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksiltään keräämiin aineistoihin, joita Luonnonvarakeskus täydentää muilta metsäteollisuuden toimijoilta itse keräämillään tiedoilla. Tilasto kattaa kaikkiaan noin 160 yritystä tai niiden toimipaikkaa. Tiedot kerätään kalenterivuosittain niin, että tiedot saadaan kaikilta merkittäviltä puuta käyttäviltä toimijoilta. 

Metsäteollisuuden puunkäytön tietoja täydennetään piensahojen puunkäyttömäärillä, jotka on selvitetty erillisin otantatutkimuksin. Viimeisin tutkimus on tehty Metsäntutkimuslaitoksessa (Metla) vuosia 2008–2010 koskien. Suomessa toimi tällöin noin 1 200 piensahaa ja kyselyn kohteena ja tietolähteenä olivat sahayrittäjä tai sahan omistajat. Erillisselvityksellä kerätyt tiedot pysyvät tilastoissa muuttumattomina aina seuraavaan tutkimukseen saakka. 

Metsäteollisuuden puunkäyttö sisältää tilastovuodesta 2022 alkaen myös erilaisten biopolttoaineiden ja -jalosteiden sekä esimerkiksi biohiilen tuotannossa käytetyt puumäärät. Toimialakohtaisissa puunkäyttötiedoissa määrät ovat sisällytetty selluteollisuuteen sekä muuhun puutuoteteollisuuteen, koska toimijoiden vähäisen määrän vuoksi tietoja ei voida julkaista omana luokkanaan. Tilastovuoteen 2021 saakka nämä tiedot kerättiin ainoastaan puun käytön kokonaislukuihin, jossa ne sisällytettiin energiantuotantoon. 

Puupellettien tuotannon tilastoinnin perusjoukko kattaa kaikki tunnetut puupellettien tuottajat Suomessa, joilta tietoja kerätään vuosittain omalla Luonnonvarakeskuksen toteuttamalla tilastokyselyllä. Kyselyssä kerätään yrityksiltä kotimaisia tuotantomääriä koskevat tiedot. Lisäksi tuotantomääriä sekä ilmoitettuja raaka-aineita hyödynnetään pellettituotannon raaka-aineen kulutuksen tilastoinnissa, joka sisältyy metsäteollisuuden puunkäyttöön.

Puun energiakäyttöä lämpö- ja voimalaitoksissa tilastoidaan perusjoukosta, jonka muodostavat kaikki merkittävät kiinteitä puupolttoaineita energiantuotantoonsa käyttävät teollisuuden ja energiantuotannon lämpö- ja voimalaitokset. Varsinaisten energiantuotantolaitosten lisäksi tilasto kattaa myös muita kiinteitä puupolttoaineita kuluttavia yksiköitä, kuten lastunkuivaamot, lihanpalvaamot ja metsäteollisuuden meesauunit. Mukana ovat myös ns. lämpöyrittäjien hoitamien pienten lämpölaitosten ja suurkiinteistöjen puupolttoaineiden käyttötiedot sekä kasvihuoneiden energiapuun käyttö. 

Tilastointi kattaa kaikkiaan noin 1400-1500 lämpö- ja voimalaitosta. Suurempien laitosten merkitys tilastoinnissa on hallitseva, kun 400 isointa laitosta muodostaa yli 95 prosenttia kiinteiden puupolttoaineiden vuosikäytöstä.

Luonnonvarakeskus kerää käyttötiedot vuosittain puun energiakäytön tilastokyselyssä noin 700 laitokselta. Kaikilta merkittävimmiltä, vähintään noin 1300 kuutiometriä puuta vuodessa polttavilta laitoksilta tiedot kerätään vuosittain. Tätä pienimmiltä kohteilta tietoja kerätään kolmen vuoden välein ja tällaisia laitoksia on yhteensä noin 150 kappaletta. Näistä laitoksista yksi kolmasosa on vuosittain mukana tiedonkeruussa.

Puutarhayritysten energiantuotannossa kuluneet puumäärät kerätään kolmen vuoden välein Luken puutarhatilastokyselyssä. Välivuosien ajan tiedot pysyvät puun energiakäytön tilastossa muuttumattomina. Puutarhayrityksillä on puuta polttavia lämpölaitoksia kaikkiaan noin 200 kappaletta. 

Luonnonvarakeskus tekee lämpö- ja voimalaitosten puupolttoaineiden käyttötietojen keräämisessä yhteistyötä TTS Työtehoseuran kanssa, joka kerää tietoja lämpöyrittäjien ylläpitämiltä laitoksilta osana lämpöyrittäjyyden seurantaan ja kehittämiseen keskittyvää hanketta. Lämpöyrittäjiä on Suomessa kaikkiaan yli 200, jotka ylläpitävät vajaata 600 laitosta. TTS kerää tietoja kultakin laitokselta joka kolmas vuosi ja toimittaa tiedot Luonnonvarakeskukselle päivittäen samalla myös laitosjoukkoa.

Pientalojen käyttämän energiapuun määrien tilastotiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen ja Tilastokeskuksen yhteistyössä noin kymmenen vuoden välein tekemään otantatutkimukseen, jonka tiedonantajina ovat ensisijaisesti kiinteistön asuinrakennusten asukkaat ja toissijaisesti niiden omistajat. Kokonaisuus kattaa myös maatilojen tuotannossa käytetyn puun pois lukien kasvihuoneyritykset, jotka sisältyvät lämpö- ja voimalaitoksiin.

Tutkimuksen otoskehikkona käytetään Tilastokeskuksen (Väestörekisterikeskuksen) rakennus- ja huoneistokantaa. Kyselyaineiston poiminta ja tilastot kohdennetaan rakennettuihin pientalokiinteistöihin.  Vapaa-ajan asuinrakennuksilla tiedonkeruu suunnataan niiden omistajille, koska käytettävissä ei ole erillistä tietoa asukkaista tai haltijoista. Tutkimuksen kohdealueena on koko maa, jota käytetään pääosin myös tulosten esitysalueena. Kohdekiinteistöt on kuitenkin paikannettu kunnittain, joten tuloksia julkistetaan myös maakunnittain.

Pientalojen polttopuun käytön tutkimuksessa käytetyt ositteet ja niiden rakennuskanta:

Uusimman pientalojen polttopuun käytön selvityksen kehikkoon sisältyi yhteensä noin 1,03 miljoonaa omakotitaloa, 137 000 paritaloa, 401 000 rivitaloa ja 514 000 vapaa-ajan asuinrakennusta. Niistä poimittiin yhteensä 10 000 kohteen kokonaisotos, missä otossuhde vaihteli ositteittain. Poiminnat tehtiin ositettuna systemaattisena satunnaisotoksena, millä varmistettiin otosten tasainen jakautuminen yli koko perusjoukon.

Koko maan tulosten laskennassa käytettiin ositekohtaisia painokertoimia. Uusin aineisto koostui yhteensä noin 4 100 vastauksesta, joista 3 700 kerättiin varsinaiseen aineistoon posti- tai webkyselyssä ja noin 400 katoaineistoon puhelinhaastatteluissa.

Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Raakapuu on metsästä hakattua, teollisesti käsittelemätöntä runkopuuta, joka on joko kotimaista tai tuontipuuta. Raakapuuhun luetaan kuuluvaksi primäärinen eli ensikäyttöön päätyvä runkopuu: teollisuuden käyttämä tukki- ja kuitupuu sekä energiantuotannon runkopuu. Sen lisäksi raakapuuhun sisältyy ulkomailta tuotu runkopuuhake- ja puru, koska määrät eivät ole aiemmin sisältynyt raakapuun käyttölukuihin. Määrät esitetään kuorellisina kiintokuutiometreinä.

Energiantuotannon raakapuuhun lukeutuu sekä lämpö- ja voimalaitoksissa että pientaloissa kulutettu karsittu- ja karsimaton ranka, järeä runkopuu sekä kuitupuu. 

Sivutuote- ja tähdepuu -luokkaan sisältyy kotimaisen metsäteollisuuden tuotannossa syntyvä sivutuotepuu (puutähdehake, puru, kuori) sekä energiantuotannossa kulunut metsätähdepuu (hakkuutähteet ja kannot). Lisäksi luokkaan lukeutuu kierrätyspuu ja puupelletit.

Metsäteollisuuden puunkäyttö kattaa kaikki merkittävät puuta teollisuustuotannossaan käyttävät toimijat. Sahateollisuus on jaettu tilastossa kahteen eri kokoluokkaan: Teollisuussahat ovat suurempia, vuosittain yli 10 000 kuutiometriä raakapuuta käyttäviä sahoja. Piensahat puolestaan ovat sahayrityksiä tai yrittäjiä, joilla puun vuosittainen käyttömäärä yltää enintään 10 000 kuutiometriin. Niihin kuuluvat pienet paikalliset myyntisahat, maatilojen kotitarvesirkkelit ja sahauspalveluja myyvät vuokra- eli rahtisahat.

Metsäteollisuuden puunkäytön tilastoinnissa raakapuulajit (puutavaralajit) jaetaan puutavaran mitta- ja laatuvaatimuksien perusteella tukki- ja kuitupuuksi. Kuitupuuksi luetaan myös tukkipuun mitta- ja laatuvaatimukset alittavat pikkutukit ja parrunaiheet.

Metsäteollisuuden käyttämä sahahake ja puru (sahan- ja kutterinpuru) ovat puutuoteteollisuudessa syntyvää sivutuotepuuta, joita hyödynnetään puumassojen, lastu- ja kuitulevyjen sekä puupellettien valmistuksessa. Lisäksi määrä tilastoidaan kiintokuutiometreinä keskimääräisten arvojen mukaisissa kuoriasteissa. Hakkeen ja purun määriä ei tilastossa lasketa yhteen raakapuun (puun ensikertainen käyttö) kanssa. Puun toiskertaisessa käytössä raakapuu hyödynnetään uudelleen, ja nämä määrät ovat jo aiemmin sisältyneet raakapuun käyttölukuihin. Suomessa metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvän sahahakkeen ja purun alkuperää ei pystytä tilastomaan erikseen, minkä vuoksi ne luokitellaan kotimaiseksi puuksi.

Puun energiakäyttö muodostuu lämpö- ja voimalaitosten käyttämistä sekä pientaloissa ja maatiloilla kulutetuista kiinteistä puupolttoaineista. Tilastoinnissa lämpölaitoksilla tarkoitetaan kohteita, jotka polttavat erilaisia energialähteitä ja tuottavat lämpöä joko paikallisesti tai lämpöverkostoon. Voimalaitokset ovat yleensä yhteistuotantolaitoksia, jotka tuottavat lämmön lisäksi myös sähköä.

Kiinteillä puupolttoaineilla tarkoitetaan tässä metsähaketta, metsäteollisuuden sivutuote- ja tähdepuuta sekä muita kiinteitä puupolttoaineita, kuten kierrätyspuuta ja puupellettejä, jotka kaikki voivat olla kotimaista tai tuontipuuta. Puupolttoaineiden alkuperää ei erotella käyttötietoja tilastoitaessa, mutta tuontipuun energiakäyttöä arvioidaan tilastossa laskennallisesti ulkomaankauppatilastojen sekä puun käyttötilastojen perusteella.

Metsäteollisuuden sivutuote- ja tähdepuu sisältää puun energiakäytön tilastoinnissa seuraavat jakeet:

• Teollisuuden puutähdehake tai -murske (21.20.30): hake ja puumurske, joka valmistetaan sahateollisuuden tai muun puutuoteteollisuuden (esim. vaneri- ja muu puulevyteollisuus sekä puusepänteollisuus) sivutuotteista.
• Sahanpuru (21.20.20): sahauksessa tai muussa puunjalostuksessa syntynyt sahanpuru.
• Kutterinlastut, hiontapöly yms. (21.20.40): puutavaran höyläyksessä tai muussa puunjalostuksessa syntynyt höylän- ja kutterinlastu ja muu lastu ja puru sekä hiontapöly.
• Kuori (21.20.10): sahauksessa ja muussa puunjalostuksessa syntynyt kuorintatähde.
• Muu teollisuuden puutähde (21.20.80 ja 21.20.90): erittelemättömät teollisuuden puutähdeseokset yms.

Metsähake on polttohaketta tai -mursketta, jonka valmistukseen voidaan käyttää kaikkea metsästä saatavaa puuta, kuten runkopuuta, latvuksia, oksia, neulasia, lehtiä, kantoja ja juurakoita. Metsähake jaetaan raaka-aineisiinsa seuraavasti:

Runkopuusta (raakapuusta) tehty metsähake: 

• Kokopuu- ja rankahake (21.10.20):

  • Pieniläpimittainen ranka ja kokopuu (21.10.20): Metsäteollisuudelle jalostuskelvottomasta pieniläpimittaisesta rangasta tai karsimattomasta puusta (kokopuu) valmistettu hake. Tavallisesti nämä puut kaadetaan kunnostettavista taimikoista tai nuorista harvennusmetsistä, tai näiden hakkuiden hakkuutähteistä.
  • Jalostuskelpoinen runkopuu (21.10.20): Metsäteollisuudelle jalostuskelpoisesta runkopuusta tehty hake. Tähän luokkaan sisältyy sellainen puu, joka olisi voitu mittojen ja laadun puolesta korjata metsäteollisuustuotannon raaka-aineeksi. Sisältää myös alun perin metsäteollisuuden mitoilla tehty karsittu ja katkottu, mutta lopulta energiantuotantoon päätynyt jalostuskelpoinen runkopuu.
  • Jalostuskelvoton järeä runkopuu (21.10.20): Metsäteollisuudelle jalostuskelvottomasta ts. mitta- ja laatuvaatimukset täyttämättömästä järeästä puusta valmistettu hake. Valmistetaan puunkorjuun yhteydessä kaadetusta ja kerätystä vikaisesta tai pystykuivasta runkopuusta. Tällaista puuta on mm. järeä tyvilahoinen runkopuu.

  Kokopuu- ja rankahakkeen (21.10.20) osalta edellä esitettyä Luonnonvarakeskuksen alaluokitusta käytetään tilastotietojen keräämisessä. Julkaistuissa tilastotiedoissa pieniläpimittainen ranka, kokopuu ja jalostuskelpoinen runkopuu on laskettu yhteen pienpuu-luokaksi, koska niitä ei ole pystytty tilastointia varten riittävällä luotettavuudella erottelemaan. Jalostuskelvoton järeä runkopuu on tilastoitu koko tilaston aikasarjan omana luokkanaan ja lyhennetty kirjoitusasultaan tilastojulkaisuissa järeäksi runkopuuksi.

Metsätähdepuusta tehty metsähake:

• Metsätähdehake tai -murske (21.10.30): hakkuu- eli metsätähteestä tehty hake. Hakkuutähdettä on lähinnä avohakkuun yhteydessä syntyvä ja metsään jäävä puuaines, kuten oksat ja latvukset lehtineen ja neulasineen (oksa- ja latvusmassa) sekä alueelle jääneet yksittäiset hylkypölkyt. Tähän luetaan myös avohakkuualalta polttohakkeeksi korjattu karsimaton latvakuitupuu. Haketettava puu voi olla irtonaista tai risutukeista ja hakkuutähdepaaleista valmistettua.
• Kantomurske (21.10.40): kannoista ja juurakoista valmistettu hake tai murske. Vuodesta 2020 alkaen tähän eivät enää kuulu turpeennoston yhteydessä maasta kaivetut liekopuut ja suokannot, jotka luokitellaan turvepolttoaineiksi.

Muu metsähake:

• muu edellä mainitsematon ja erittelemätön raaka-aine. Tähän kuuluvat esimerkiksi lyhytkiertoviljelyllä energiakäyttöön kasvatetut energiapuulajit kuten energiapaju (21.10.50).

Lisäksi kiinteitä puupolttoaineita tilastoinnissa ovat:

• Kierrätyspuu (21.50.10): biopolttoaineeksi luokiteltava puhdas puutähde tai käytöstä poistettu puu tai puutuote, johon ei sisälly muovipinnoitteita tai halogenoituja orgaanisia yhdisteitä eikä raskasmetalleja. Tähän kuuluvat esimerkiksi uudisrakentamisen puutähde, puiset kuormalavat ja puupakkaukset.
• Puupelletit ja -briketit (21.60.10): pääosin sahanpurusta, kutterinlastusta tai hiontapölystä tehtyjä puupuristeita. Sisältää myös erilaisista metsähakkeista tehdyt pelletit ja briketit.
• Jätteeksi luokiteltavan purkupuun tai kyllästetyn puun käyttötiedot eivät sisälly tilastoon.

Jos puun energiakäytön tilastoinnissa tiedonantajan ilmoittamaa kiinteää puupolttoainetta ei voida selkeästi ilmoittaa mihinkään edellä mainituista luokista, tilastoidaan määrä muuna kiinteänä puupolttoaineena. Useimmissa tapauksissa luokkaan ilmoitetut määrät ovat erittelemättömiä teollisuuden puutähteitä, joista ei voida luotettavasti määrittää eri raaka-aineiden osuutta. 

Tilastoyksikkö

Puun käyttö Suomessa on kokonaisuus, joka muodostuu puuraaka-aineen hyödyntämisestä metsäteollisuustuotteiden valmistamisessa sekä energiantuotannossa. Tilaston tiedot koostetaan metsäteollisuusyritysten, lämpö- ja voimalaitosten sekä pelletintuottajien puunkäyttötiedoista, jotka kerätään pääosin vuosittain. Puun käyttö -tilastoon kerätään lisäksi tietoa muusta puun käytöstä erilaisten biopolttoaineiden ja -jalosteiden sekä biohiilen tuotannossa. Tilastovuodesta 2022 alkaen määrät on sisällytetty metsäteollisuuden käyttämiin puumääriin. Vuoteen 2021 saakka ne sisältyivät energiantuotannon lukuihin. Kokonaisuutta täydennetään piensahojen puunkäytön sekä pientalojen käyttämän polttopuun osalta erillisin otantatutkimuksin.

Tilaston perusjoukko

Tiedot metsäteollisuuden tuotantotoiminnassa kulutetusta puuraaka-aineesta kerätään vuosittain kaikilta yli 10 000 kiintokuutiometriä vuodessa puuta käyttäviltä toimijoilta. Tämän lisäksi piensahojen puunkäyttö selvitetään erikseen otantatutkimuksella, joka on toistettu noin kymmenen vuoden välein. 

Tilastovuodesta 2022 alkaen metsäteollisuuden puunkäytön lukuihin on myös sisällytetty erilaisten biopolttoaineiden ja -jalosteiden tuotannossa käytetyt puumäärät. Aiemmin tiedot kerättiin erikseen ja sisällytettiin energiantuotannon puunkäyttömääriin ainoastaan puun kokonaiskäytön luvuissa. 

Puupellettien tuotantoa sekä kotimaiseen tuotantoon perustuvia toimituksia koskevat tiedot kerätään vuosittain kaikilta merkittäviltä pelletintuottajilta.

Puun energiakäytön tiedot kerätään kaikilta merkittäviltä kiinteitä puupolttoaineita energiatuotantoonsa käyttäviltä teollisuuden ja energiantuotannon lämpö- ja voimalaitoksilta. Laitoksia on kaikkiaan noin 1400-1500 kappaletta. Puun energiakäytön kokonaisuutta täydennetään otantatutkimuksin selvitetyllä pientalojen polttopuun käytöllä, joka on toistettu noin kymmenen vuoden välein. 

Mittayksikkö

Puun käyttöä tilastoidaan kuorellisina kiintokuutiometreinä (m³). Lisäksi kuutiometreittäin esitettyjä tietoja täydennetään puun käyttökohteittain soveltuvin mittayksiköin, esimerkiksi tonneina (tn) tai energiasisältöinä gigawattitunneissa (GWh) ilmoitettuna.

Metsäteollisuuden puunkäytön sekä piensahojen käyttämät puumäärät ilmoittamat määrät kerätään ja tilastoidaan suoraan kiintokuutiometreinä.

Puupellettien tuotantomäärät tilastoidaan tonneina. Niiden valmistukseen käytetyn raaka-aineen määrä puolestaan arvioidaan eri tuottajien puupellettituotantoon perustuen ja määrien muuntaminen kiintokuutiometreiksi toteutetaan käyttämällä keskimääräisiä muuntokertoimia. 

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttötiedot sekä lämpö- ja voimalaitoksissa että pientaloissa kerätään tilavuusyksikkönä (irtokuutiometri, i-m³) ja/tai energiasisältönä (megawattitunti, MWh) ja esitetään kiintokuutiometreinä (m³) sekä eräissä taulukoissa gigawattitunteina (GWh). Joissakin tapauksissa tiedot saadaan myös massayksikkönä eli tonneina. Puupellettien ja -brikettien määrät kerätään myös puun energiakäytön tilastoinnissa aina tonneina. Metsähakkeen raaka-ainejakauma tiedustellaan tilavuusyksikkönä, energiasisältönä tai prosenttiosuuksina metsähakkeen kokonaiskäytöstä. Eri yksiköiden välisissä muunnoksissa käytetään seuraavia kertoimia:

Viiteajankohta

Kalenterivuosi

Ajallinen kattavuus

Puun käytöstä on saatavilla tietoja vuodesta 1989 alkaen. Tilaston aihealueista on saatavilla tietoa seuraavasti:

• Metsäteollisuuden puunkäyttö, 1860-
• Puun energiakäyttö, 2000-
• Puupellettien tuotanto, 2001-
• Piensahojen puunkäyttö, 2010
• Pientalojen polttopuun käyttö, lämmityskausi 1992/1993

Jakelutiheys

Vuosittain

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004). 

Lisää tietoa: Tilastolainsäädäntö

Tietosuoja on tilastotoimen perusperiaate, johon Luonnonvarakeskus on sitoutunut, ja jolla varmistetaan tiedonantajien luovuttaman tiedon luottamuksellinen käsittely.

Lisää tietoa: Tietosuoja – Tilastot

Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistukset julkistetaan arkipäivisin kello 9.00 Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkosivuille.

Julkistamiskalenteri

Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan käyttäjille loppuvuodesta. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista. Julkistamisajankohdat julkaistaan julkistamiskalenterissa aluksi viikon tarkkuudella ja päivän tarkkuudelle kaksi kuukautta ennen tilaston julkistamisajankohtaa. Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin.

Pääsy julkistamiskalenteriin

Julkistamiskalenteri | Luonnonvarakeskus

Käyttäjätyytyväisyys

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta erityisesti tilastojen uudistamisen yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Lisäksi Luonnonvarakeskuksen tilasto-ohjelman päivityksen yhteydessä selvitimme tilastojen käyttäjien toiveita tilastojen kehittämiseksi syksyllä 2021 ja alkuvuodesta 2022. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Tilasto kattaa kaikki merkittävät puuta käyttävät toimijat Suomessa. Tämän lisäksi tilastoa on täydennetty puun pienkäytön osalta erillisin otantatutkimuksin, joiden perusteella on selvitetty pientaloissa käytetyn polttopuun määrää sekä piensahojen käyttämä puumäärä (käyttö alle 10 000 m³/vuosi).

Tilaston luotettavuutta pyritään edistämään erityisesti tiedonkeruuvaiheessa vertailemalla kerättyjä tietoja aiempien vuosien tietoihin. Vertailussa käytetään hyödyksi metsäteollisuusyrityksen tuotantolaitosten keskimääräisiä puunkäyttömääriä sekä lämpö- ja voimalaitosten kattilatehoja. Puun energiakäytössä energiakäytön tilastoinnissa seurataan myös polttoaineiden energiatiheyttä (MWh/i-m3 tai tn). Jos tiedoissa havaitaan merkittäviä poikkeamia, niin tietojen oikeellisuus varmistetaan tiedontoimittajalta. 

Puuta energiaksi käyttävien lämpö- ja voimalaitosten perusjoukkoa päivitetään jatkuvasti eri lähteistä. Tilastosta puuttuu todennäköisesti pienten puutuoteteollisuusyritysten yhteydessä toimivia lämpölaitoksia sekä suurkiinteistöjen hake- ja pellettilämpölaitoksia, millä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta tilaston kattavuuteen.

Energialaitokset käyttävät joissain tapauksissa teollisuuden puutähdehaketta, purua ja kuorta erilaisina ostettuina puupolttoaineseoksina. Näiden jakaminen varsinaisiin puupolttoainelajeihin saattaa laitostasolla olla joissain tapauksissa arvionvaraista. Jos jakamiseen ei kuitenkaan ole selkeitä perusteita, niin määrät tilastoidaan kokonaisuudessaan luokkaan muu kiinteä puupolttoaine.

Arvio tuontihakkeen käytöstä lämpö- ja voimalaitoksissa on laskettu metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastosta saadun hakkeen tuonnin ja metsäteollisuuden puunkäyttötilastossa ilmoitetun tuontihakkeen käytön erotuksena. Laskelmassa on oletettu, että ylijäänyt puumäärä on mennyt energiantuotantoon metsähakkeeksi tilastoituna. Oletusta tukee se, että metsäteollisuuden puutähdehakkeen energiakäyttömäärät ovat pysyneet suhteellisen vakioina lähes koko tilastointiajanjakson ajan.

Lisäksi puun energiakäytön kokonaisuuteen on sisältynyt kokeellinen tilasto laskennallisista tuontipuun käyttökohteista. Laskelmassa puuta tuoneen yrityksen toimialan perusteella sille on asetettu oletusarvollinen tuonnin käyttökohde, jonka perusteella määrät on jaettu kolmeen käyttökohteeseen: energiantuotanto, metsäteollisuus sekä muu. Lisäksi laskelmassa on hyödynnetty metsäteollisuuden puunkäytön tilastotietoja. Kyseisen tilaston tuottaminen päättyy tilastovuoden 2022 jälkeen.

Oikea-aikaisuus

Tilastovuotta (kalenterivuosi) koskevat tiedot kerätään aina seuraavan vuoden alkupuoliskolla ja julkaistaan Luonnonvarakeskuksen tilastojen julkistamiskalenterissa esitettynä ajankohtana. Tilastosta julkaistaan ennakkotiedot kunkin vuoden maaliskuun loppupuolella.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilastotiedot on julkaistu koko maan ohella maakunnittain kyseisenä vuotena voimassa olleen maakuntajaottelun mukaisesti eri alueille. Vuoteen 2014 saakka tiedot ovat saatavilla ainoastaan metsäkeskusalueittain.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Jos tilastointimenetelmään tehdään merkittäviä muutoksia, niin jos muuta ei mainita, tehdään muutokset takautuvasti myös aiempien vuosien tietoihin ajallisen vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi.

Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Puun käyttöä tilastoidaan koko maan tasolla sekä maakunnittaisina lukuina. Tilaston tiedot kerätään puuta käyttävien toimipaikkojen sijainnin perusteella maakunnittaisiksi kokonaisluvuiksi

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttötietoja keräävät myös mm. Tilastokeskus, Ympäristöministeriö, Energiavirasto, Energiateollisuus ry ja Kuntaliitto.

Luonnonvarakeskuksen Puun energiakäyttö -tilasto on näistä ainoa totaaliaineistoon perustuva. Muita tilastoja koskee yleensä jokin rajoite, joka voi olla esim. energialaitoksen omistus- tai hallintasuhteet tai laitoksen nimellisteho. Lisäksi muiden organisaatioiden keräämiä tietoja ei pääosin julkaista erikseen alueittain. Eri tilastoissa käytetyt puupolttoainemäärittelyt saattavat myös poiketa toisistaan sekä termistöltään että sisällöltään. Yhteistä kaikille tilastoille on, että ne kohdistuvat kalenterivuoteen.

Mikäli jonkun muuttujan osalta tilastossa ei ole mitään ilmoitettavaa, on se esitetty tilaston tietokannassa kaksoispisteellä (..). Samaa merkintätapaa on käytetty myös niissä tapauksissa, kun tieto on salassa pidettävä, epälooginen esitettäväksi tai jos tietoa ei ole saatu.

Tiedonkeruun tiheys

Vuosittain sekä tilastointia täydennetään erillisten otantatutkimusten avulla

Tiedonkeruumenetelmä

Käyttötiedot kerätään internetin kautta web-lomakkeella, postikyselyllä tai sähköpostitse pääosin suoraan metsäteollisuusyrityksiltä, pelletintuottajilta sekä energia-alan toimijoilta. Tiedonkeruuta täydennetään tarvittaessa puhelinhaastatteluin.

Metsäteollisuusyritysten puunkäyttöä koskevat tiedot saadaan pääosin Metsäteollisuus ry:ltä, joka kerää ne omilta jäsenyrityksiltään. Muiden, vähintään 10 000 kuutiometriä vuodessa käyttävien toimijoiden tiedot Luonnonvarakeskus kerää itse vuosittain. Piensahojen puunkäyttöä koskevat tiedot sen sijaan on selvitetty noin kymmenen vuoden välein erillisellä otantatutkimuksella. Puupellettien tuotantoa koskevat tiedot kerätään puolestaan vuosittain kaikilta kotimaisilta toimijoilta vuosittain Luonnonvarakeskuksen toimesta. 

Puun energiakäyttöä koskevat tiedot kerätään vuosittain valtaosalta tietojen toimittajista kunnittain puuta käyttävän laitoksen sijaintipaikan mukaan. Osalta kaikkein pienimmistä lämpölaitoksista tiedot kysytään liukuvasti muutaman vuoden välein, minä ajanjaksona niiden tiedot pysyvät tilastossa muuttumattomina. Harvemmin kuin kerran vuodessa kysyttyjen lämpölaitosten käyttämän puupolttoaineen osuus oli 1,0 prosenttia kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäytöstä. 

Tilastovuodesta 2021 alkaen pääosa lämpöyrittäjien hoitamien laitosten puupolttoaineiden käyttömääristä perustuvat TTS Työtehoseuran keräämiin tietoihin. TTS kerää tietoja lämpöyrittäjiltä joka kolmas vuosi. Luonnonvarakeskus (Luke) kerää edelleen tietoja harkinnan mukaan erikseen valituilta lämpöyrittäjiltä, joilla on vastuulla useampia merkittäviä puupolttoaineita käyttäviä yksiköitä tai suurempia yksittäisiä lämpölaitoksia edellyttäen tietojen keräämistä vuosittain.

Puun energiakäytön tilastotietoja täydennetään tarvittaessa myös Tilastokeskukselta saatavilla kiinteiden puupolttoaineiden käyttötiedoilla. Pientalojen polttopuun käyttöä koskevat tiedot on selvitetty erillisenä otantatutkimuksena, joka on toteutettu noin kymmenen vuoden välein.

Energian kokonaiskulutuksesta Luonnonvarakeskus julkaisee Tilastokeskuksen tuottamia tilastotietoja. 

Aineiston/datan validointi

Kerättyjä tietoja verrataan aiempien vuosien tietoihin. Merkittävät poikkeamat varmistetaan tiedontoimittajilta. Lisäksi puun energiakäytön osalta tietoja validoidaan keskimääräisien muuntokertoimien perusteella, jos tietoja on ilmoitettu useammassa eri mittayksikössä.

Tiedon käsittely

Tilastotietoja käsitellään sekä excel- että SAS-ohjelmistoilla tehtävin laskennoin.