Metsästys -tilaston laatuseloste

Tilaston tuottaja: Luonnonvarakeskus 1.1.2015 lähtien. Aikaisemmin tilaston tuotannosta on vastannut RKTL.

Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).

Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen varoista. 

1.Tilastotietojen relevanssi

1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Metsästystilastossa esitetään riistasaalis lajeittain, metsästäjien määrä ja metsästykseen käytetty aika alueittain sekä arvio saaliista saadun lihan mää­rästä ja arvosta.

Metsästystilaston tietoja käytetään mm. riistavarojen arvioinnissa ja riistata­louden suunnittelussa. Saalismäärät heijas­tavat kantojen runsautta. Saalismääriin vaikuttavat lisäksi mm. laji- ja aluekohtaiset rau­hoitukset sekä saaliskiintiöinnit.

1.2. Käsitteet ja luokitukset

Metsästyslaissa (615/1993) esitetään metsästettävät riistaeläinlajit ja rauhoittamattomat lajit.

Metsästäjällä tarkoitetaan metsästäjätutkinnon hyväksyttävästi suorittanutta ja riistanhoitomaksun maksanutta henkilöä, riippumatta siitä oliko tämä harjoittanut metsästystä. Aktiivisella metsästysmuodolla tarkoitetaan metsästystä aseella, koiran avulla tai vastaavasti, niin että metsästäjä on koko ajan läsnä. Passiivisella metsästysmuodolla tarkoitetaan ansapyyntiä loukuilla, raudoilla, rihmoilla tai vastaavilla.

Aluejakona käytetään Suomen riistakeskuksen alueita. Metsästäjien määriä kuvaavissa taulukoissa alue tarkoittaa sitä aluetta, mihin metsästäjän oma riistanhoitoyhdistys kuuluu. Pienriistan metsästyspäiviä ja saalismääriä kuvaavissa taulukoissa alue tarkoittaa sitä aluetta, missä metsästys tapahtui. Tilastointijakso on kalenterivuosi. Se poikkeaa ns. metsästysvuodesta, joka metsästyslain mukaan alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Pyyntilupahallinnon kautta saatavat saalistiedot on esitetty metsästysvuosittain.  Vuodesta 2014 suurpeto- ja hallisaalis on esitetty kalenterivuosittain.

1.3. Tutkimuskohde ja tiedonantajat

Tutkimuskohde on Suomen luonnonvaraisten riistaeläinten metsästys.  Tilaston tiedot kerätään metsästäjiltä ja pyyntilupahallinnolta.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

2.1. Tutkimusmenetelmä

Perusmenetelmä

Pienriistan metsästystä koskevat tiedot kerätään otantatutkimuksella. Kysely lähetetään tilastointivuotta seuraavan tammikuun alussa. Otos poimitaan Suomen Riistakeskuksen ylläpitämästä metsästäjärekis­teristä niiden metsästäjien joukosta, jotka olivat maksaneet riistanhoitomaksun tilastointivuodelle. Otokseen on poimittu yhteensä 5400 metsästäjää, 300 metsästäjää kultakin riistakeskuksen aluetoimistona alueelta tai osa-alueelta. Vuodesta 2012 lähtien kyselyyn on ollut mahdollista vastata sähköisesti. Poikkeuksellisesti vuoden 2015 otos oli n. 4500 metsästäjää.

Pyyntiluvanvaraisten tai ilmoitusvelvollisuuden piirissä olevien riistalajien saalistiedot saadaan pyyntilupajärjestelmän avulla. Luvanvaraisesti metsästettäviä lajeja ovat hirvieläimet, suurpedot, hylkeet, saukko ja euroopanmajava ja ilmoitusvelvollisuuden piirissä ovat metsäkauris, villisika, hilleri, metsähanhi. Vuodesta 2020 lähtien on pitänyt ilmoittaa myös haapana-, jouhisorsa-, heinätavi-, lapasorsa-, punasotka-, tukkasotka-, haahka-, alli-, tukkakoskelo-, isokoskelo- sekä nokikanasaaliit. Näiden lajien metsästäjät toimittavat ilmoitukset pyytämistään eläimistä luvan myöntäneelle riistanhoi­toviranomaiselle säädettyjen määräaikojen puitteissa. Arviot mufloni- ja kanisaaliista on kysytty asiantuntija-arvioina Suomen riistakeskuksen aluetoimistoilta.

Vuonna 2018 muutamia poikkeuksia perusmenetelmään

 Kysely lähetettiin poikkeuksellisesti 15 000 metsästäjälle, joista puolet sai mahdollisuuden vastata joko palauttamalla paperilomakkeen tai sähköisesti ja puolella oli ainoastaan sähköinen vastausmahdollisuus. Koska aikaisempina vuosina metsästäjillä on ollut mahdollisuus aina vastata myös paperilomakkeella, laskimme tulokset tilastoon ainoastaan niiden 7500 metsästäjän perusteella, jotka olivat saaneet mahdollisuuden vastata paperilomakkeella. Näin tulos on vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa.

Vuoden 2019 ja 2020 poikkeukset perusmenetelmään

Kysely lähetettiin 7500 metsästäjälle. Noin 50 metsästäjää jokaiselta alueelta haastateltiin vastauskadon pienentämiseksi.

2.2. Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Metsästyskyselyn suhteellisen korkean vastausprosen­tin ansiosta pienriistasaalisarvioiden luo­tettavuus koko maan tasolla on ollut verrattain hyvä, mutta viime vuosina vastausprosentti on laskenut. Otoksessa on hyvin vähän yli- tai alipeittoa, koska tutkimuskehikkona olevaa metsästäjärekisteriä päivitetään jatkuvasti. Otannasta johtuva epävarmuus vaihtelee lajeittain ja alueittain riippuen mm. siitä, miten paljon metsästäjäkohtaiset saaliit vaihtelevat. Saalisarvioiden luotettavuus on yleensä parempi runsaimmin metsästettävillä lajeilla. Muutamien metsästäjien saamat poikkeuksellisen suuret saaliit aiheuttavat saalisarvioihin epävarmuutta ja se ilmenee mm. saalisarvioiden suurina luottamusväleinä. Varsinkin aluetasolla yksittäisten poikkeavien vastausten vaikutus saalisarvioihin saattaa olla huomattava. Sen vuoksi sellaiset poikkeuksellisen isot saalisilmoitukset (esim. fasaani ja peltopyy), joiden oletettiin perustuvan rajattuun tarhaeläinten metsästykseen, on korvattu alueellisilla keskiarvoilla.

Vuosi 2020

Vuonna 2020 vastausprosentti parani pariin edellisvuoteen verrattuna ja oli 65 %. Vuonna 2019 vastausprosentti oli 52 %, kun se tätä edellistä vuotta lukuun ottamatta aikaisemmin on ollut yli 60 % ja ennen vuotta 2013 yleensä yli 70 %.

Alla vastausprosentit riistakeskuksen aluetoimistoittain:

ALUE Vastausprosentti

Vuosi 2020

• ETELÄ-HÄME 65
• ETELÄ-SAVO 73
• KAINUU 70
• KESKI-SUOMI 66
• KAAKKOIS-SUOMI 66
• POHJANMAA 67
• POHJOIS-HÄME 72
• POHJOIS-KARJALA 68
• POHJOIS-SAVO 67
• RANNIKKO-POHJANMAA 57
• SATAKUNTA 61
• VARSINAIS-SUOMI 67
• UUSIMAA 58
• ALA-LAPPI 64
• KESKI-LAPPI 61
• YLÄ-LAPPI 63
• OULU ETELÄINEN 67
• OULU POHJOINEN 62

Riistasaalista saatu lihamäärä ja arvo

Arviot riistasaaliista saadun lihan määrästä ja arvosta ovat karkeita. Lihan saanto riippuu oleellisesti mm. osuman vaikutuksista saaliseläimeen sekä metsästäjien saaliinkäsittelytaidoista. Laskennallisena oletuksena pidettiin keskimäärin 60 % lihansaantoa saaliseläinten keskipainosta. Vain pieni osa riistasaaliista saatavasta lihasta tai turkiksista päätyy kauppaan. Oletushintoina on käytetty asiantuntijoiden arvioita sekä aikaisemmin vakuutusyhtiöiden korvaushintoja riistalihasta.

Pyyntiluvanvaraisten riistaeläinten saalistietojen voidaan olettaa kattavan koko saalismäärän, koska metsästäjien tulee pyyntiehtojen mukaisesti toimittaa saalistiedot lupaviranomaisille.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tiedot esitetään julkaisua edeltäneeltä kalenterivuodelta. Tiedot ovat lopullisia tietoja.

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Vuonna 2008 riistasaalistilaston nimi vaihdettiin metsästystilastoksi. Samalla tilaston sisältöä laajennettiin kuvaamaan saalistietojen lisäksi myös metsästysmuotoja ja metsästyksen määrää alueittain.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on laatinut vuotuisen pienriistasaalistilaston 1970-luvun alusta lähtien. Tilastoaineiston keruussa ja laskentamenettelyissä on vuosien aikana tehty muutoksia. Vuodesta 1996 lähtien aineisto on kerätty vuosittain samanlaisella menetelmällä. Tuolloin myös tilastointijakso vaihdettiin kalenterivuodeksi aiem­min käytetyn metsästysvuoden sijasta.

Vuonna 2010 metsästystilaston aluejakona olleet riistanhoitopiirit muuttuivat Suomen riistanhoitokeskuksen alueiksi. Alueiden jako pysyi entisellään.

5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilasto julkaistaan vuosittain julkistamiskalenterissa ilmoitettuina ajankohtina Luonnonvarakeskuksen verkkopalvelussa osoitteessa www.luke.fi/fi/julkistamiskalenteri.