Maatilojen sadonkäyttö -tilaston dokumentaatio
Tällä sivulla
Tilaston kuvaus
Tilaston yleiskuvaus
Maatilojen sadonkäyttötilasto kuvaa maatilojen viljasadonkäyttöä tasemuodossa satovuoden aikana. Käyttö on jaoteltu ruoka-, rehu-, siemen- ja energiakäyttöön. Tilasto sisältää kuivatun vehnä-, ruis-, ohra ja kauravaraston määrän sekä satokauden alussa ja lopussa.
Luokitukset
Tilasto sisältää viljakasvit: vehnä, ruis, ohra ja kaura erikseen sekä yhteenlaskettuna (Viljat).
Vuoteen 2009 asti tilasto sisälsi myös perunan.
Rehukäyttö on jaoteltu tilastossa kotieläinryhmiin: nautakarja, siat, kanat (sisältää broilerit) ja muut kotieläimet (mm. hevoset).
Kattavuus
Tilasto kattaa Suomessa viljeltävien tärkeimpien viljalajien (vehnä, ruis, ohra ja kaura) maatilakäytön tasemaisesti satovuoden aikana.
Tilastolliset käsitteet ja määritelmät
Vilja käsittää kuivattuja tuleentuneita viljan jyviä. Ei sisällä seosviljoja eikä tuoreviljaa.
Energiakäyttö sisältää viljan jyvät, jotka poltetaan energiaksi. Ei sisällä olkia tai viljan kuoria.
Vehnä sisältää syys- ja kevätvehnän sekä spelttivehnän jyvät.
Ruis sisältää syys- ja kevätrukiin jyvät.
Satovuosi alkaa 1.7. ja päättyy seuraavana vuonna 30.6. Tilastossa satovuosi/talousvuosi oli satovuoteen 2004–2005 asti 1.6.–31.5.
Kalenterivuosi on aikajakso 1.1.–31.12. Tilastossa kalenterivuosi oli vuoteen 2005 asti 1.12.–30.11. Viimeisin kalenterivuodelta laadittu tilasto on vuodelta 2009.
Tilastoyksikkö
Tilastoyksikkö on maatalous- tai puutarhayritys.
Tilaston perusjoukko
Tilaston perusjoukko on kaikki Suomen maatalous- ja puutarhayritykset.
Mittayksikkö
Viljan varasto-, hankinta- ja käyttömäärät esitetään miljoonissa kilogrammoissa.
Viiteajankohta
Satovuosi, 1.7.–30.6.
Jakelutiheys
Vuosittain
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).
Lisää tietoa: Tilastolainsäädäntö
Tilastollinen tietosuoja
Tietosuojaperiaatteet
Tietosuoja on tilastotoimen perusperiaate, johon Luonnonvarakeskus on sitoutunut, ja jolla varmistetaan tiedonantajien luovuttaman tiedon luottamuksellinen käsittely. Yksikkötason tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä niitä luovuteta koskaan hallinnolliseen päätöksentekoon, tutkintaan, valvontaan, oikeudenkäyntiin tai vastaavaan tarkoitukseen.
Tietosuoja ja –turva tietoja käsiteltäessä
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.
Lisää tietoa: Tietosuoja – Tilastot
Julkistamispolitiikka
Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistukset julkistetaan arkipäivisin kello 9.00 internetissä. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet internetsivuille.
Julkistamiskalenteri
Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan käyttäjille loppuvuodesta. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista. Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin.
Pääsy julkistamiskalenteriin
Laadunhallinta
Laadunvarmistus
Luonnonvarakeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.
Tilastossa tarkistetaan ja editoidaan tilaston vastausaineisto ja lisäksi tutkitaan vastauskatoa (eri taustatietojen mukaan).
Laadun arviointi
Tilaston lähdeaineistona on useita tilastoja ja tietoaineistoja. Maatilojen sadonkäyttötilasto kootaan tasemaisesti, joten mahdolliset virheet lähdetilastojen tiedoissa vaikuttavat myös laskennallisiin tilaston tietoihin.
Tarkkuus ja luotettavuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Tilaston tiedot perustuvat muista tilastoista ja tietolähteistä saataviin tietoihin, joten tilaston sisältämien lukujen luotettavuus riippuu lähdetietojen luotettavuudesta. Koska tietolähteet ovat erityyppisiä ja tiedot kootaan tilastoon tasapainotettuna taselaskelmana, epävarmuustekijöitä on monenlaisia. Tilasto tasapainotetaan rehunkulutuksella, jota pidetään tietolähteidensä osalta epävarmimpana.
Luotettavimpina voidaan pitää kokonaistutkimusten perusteella kerättäviä tietoja (Myyty yhteensä-tieto).
Sato- ja varastomäärätiedot perustuvat otantamenetelmään. Otantamenetelmään liittyvän epätarkkuuden lisäksi epävarmuutta tietoihin tuo kysyttävien tietojen mittausongelmat maatiloilla. Usein annetut tiedot on arvioitu varastotilavuuksien ja sen muutosten perusteella. Aineiston tarkistusten jälkeen lopullisia estimointitietoja voidaan pitää varsin luotettavina.
Laskennallisesti tuotettavien tietojen (rehukäyttö, kylvösiemenmäärä) tarkkuuteen vaikuttaa laskennassa käytettävien tietolähteiden tarkkuus. Rehunkulutustietojen laskennassa käytetään eläinmäärä- ja teurasmäärätietoja, joita voi pitää varsin luotettavina. Sen sijaan eläinryhmittäinen viljalajikohtainen rehunkulutusarvio tuo rehunkulutuslaskentaan epävarmuutta. Viljalajikohtainen arvio vaihtelee eritavoin eri eläinlajeilla ja on osin riippuvainen kunkin viljan satomääristä.
Otantavirhe
Satotilastokyselystä saatavien viljansatotietojen (hehtaarisato) suhteelliset keskivirheet ovat yleensä 1–2 % ja varastomääräestimaattien suhteelliset keskivirheet vaihtelevat välillä 4–15 %.
Muut virhelähteet
Peittovirhe
Satotilastokyselyn perusteella otoksen ylipeitto oli 0,5 %.
Oikea-aikaisuus, johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
Oikea-aikaisuus
Maatilojen sadonkäyttötilastosta julkaistaan ennakkotilasto ja lopullinen tilasto syyskuussa (1.7.n - 30.6.n+1). Ennakkotilasto julkistetaan 2–3 kuukautta tilastointijakson päättymisestä ja lopullinen tilasto 14–15 kuukautta tilastointijakson päättymisestä.
Ajallinen vertailukelpoisuus
Maatilojen sadonkäyttötilastoa on laadittu ainakin vuodesta 1940 alkaen. Pitkän tilastointijakson aikana tilastoitavat kasvit, tietosisältö, viitejakso sekä tietolähteet ovat muuttuneet tietotarpeiden ja tiedonkeruutapojen muuttuessa.
Tilastointijakson alussa viljojen lisäksi tilasto sisälsi tiedot myös perunan ja herneen maatilakäytöstä. Tuolloin tilasto sisälsi tiedon rehukäytöstä, myynnistä, käytöstä ihmisille sekä varastomäärän viitevuosijakson alussa ja lopussa (15.6.).
Tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia saman viitejakson tietojen osalta. Vuoteen 2005 saakka taseen viitejaksoja olivat sato/talousvuosi (1.6.–31.5.) ja kalenterivuosi 1.12.–30.11. Vuosina 2006–2009 viitejaksot olivat 1.1.–30.12. ja 1.7.–30.6. Vuodesta 2009 alkaen viitejaksona on käytetty ainoastaan satovuotta (1.7.–30.6.).
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden
Tiedot ovat vertailukelpoisia muihin maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin pohjautuvien tilastojen tietoihin.
Tilastoprosessi
Lähdeaineistot
Tilaston lähdeaineistoja ovat otantatutkimus maatiloille, kotieläinten lukumäärätilasto ja lihantuotantotilasto sekä Ruokaviraston hallinnolliset eläinrekisterit.
Tiedonkeruun tiheys
Kerran vuodessa
Tiedonkeruumenetelmä
Pääosa tiedoista kysytään otantatutkimuksella maatiloilta. Otostutkimusten tiedot kerätään verkkopalvelulla. Maatiloilta, jotka eivät vastaa otantatutkimukseen verkossa, tiedot kerätään puhelimitse.
Aineiston/datan validointi
Mikäli tietojen käsittelyvaiheessa havaitaan esimerkiksi poikkeavan suuri havainto, tarkistetaan havainnon oikeellisuus.
Tiedon käsittely
Otantatutkimuksessa kerätyt tiedot estimoidaan käyttämällä normaalia ositetun satunnaisotannan korotuskerroinestimointia. Otantatutkimuksen virheellisiksi tai poikkeaviksi todetut havainnot korjataan tai poistetaan aineistosta.