Kotieläinten lukumäärä -tilaston laatuseloste

Tuottaja: Luonnonvarakeskus 1.1.2015 lähtien. Aikaisemmin tilaston tuotannosta on vastannut Tike.

Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004). Lisäksi Euroopan neuvoston asetus 1165/2008 sisältää kotieläinten lukumäärien tilastointia koskevia velvoitteita.

Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen varoista.

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Kotieläinten lukumäärätilasto sisältää nautojen, sikojen, siipikarjan, lampaiden ja vuohien lukumäärät. Maatiloilla olevien hevosten lukumäärät on tilastoitu vuoteen 2018 asti. Kotieläinten lukumäärät tilastoidaan eläinlajista riippuen kaksi kertaa vuodessa 1.4. tai 1.5. ja 1.12. Tiedot julkaistaan ELY-keskuksittain ja kunnittain, mutta tietoja on saatavilla myös muilla alueluokituksilla. Osa tiedoista julkaistaan myös karjakokoluokittain.

Tilaston tietoja käyttävät muun muassa maataloushallinto, tutkimus, maa- ja elintarvikealan yritykset, tuottajajärjestöt ja neuvonta. Kansainvälisesti tietoja käyttävät muun muassa EU:n tilastovirasto Eurostat ja FAO.

1.2 Käsitteet

Lampaiden lukumäärä 1.5.: Uuhien lukumäärä sisältää karitsoineet lampaat sekä vähintään yhden vuoden ikäiset naaraspuoliset lampaat, jotka eivät ole karitsoineet. Ryhmä ”muut lampaat” sisältää uuhikaritsat, pässit ja pässikaritsat.

Siipikarjan lukumäärä vuoteen 2020 asti

Siipikarjan lukumäärä 1.4.: Ryhmä ”muu siipikarja” ELY-keskuksittain sisältää mm. kukot, hanhet, ankat, strutsit, tarhatut fasaanit ja sorsat

Siipikarjan lukumäärä 1.4.: Ryhmä ”muu siipikarja” kunnittaisessa tilastossa sisältää broileriemot, kukot, hanhet, ankat, strutsit sekä tarhatut sorsat ja fasaanit.

Kanojen ja broilereiden määrä keskimäärin: Tiedot perustuvat maatilojen eläinmääräilmoituksiin kanojen ja broilereiden määrästä kuukauden alussa (tukihallinnon lomake 461 Sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus ). Tilakohtainen keskimäärä on laskettu laskemalla summa kuukauden alussa tilalla olleiden eläinten määristä ja jakamalla summa niiden kuukausien määrillä joina tilalla on ollut siipikarjaa.

Siipikarjan lukumäärä vuodesta 2021 alkaen

Munivat kanat yhteensä: Sisältää munivat kanat yli 16 vk tuotantopolvi, joiden munantuotanto käytetään kulutukseen sekä siitoskanat, joiden munantuotanto menee poikastuotantoon.

Siipikarjan määrä keskimäärin: Määrä lintuja, joka tiloilla on keskimäärin tuotantoaikana. Luku on summa tilojen ilmoittamista keskimääräisistä siipikarjamääristä.

1.3 Luokitukset

Nautojen lukumäärä 1.5 ja 1.12.

  • Lypsylehmät
  • Emolehmät
  • Sonnit 2 vuotta ja yli sekä sonnit 1 - < 2 vuotta
  • Hiehot 2 vuotta ja yli käyttötarkoituksen mukaan lypsylehmiksi, emolehmiksi ja teuraaksi
  • Hiehot 1 - < 2 vuotta käyttötarkoituksen mukaan lypsylehmiksi, emolehmiksi ja teuraaksi
  • Sonni- ja lehmävasikat alle yhden vuoden

Sikojen lukumäärä 1.4 (uusi luokitus vuodesta 2015 alkaen)

  • Karjut 8 kk ja yli
  • Emakot 8 kk ja yli
  • Nuoret siitossiat yli 3 kk – alle 8 kk
  • Lihasiat yli 3 kk – alle 8 kk
  • Porsaat 3 kk ja alle

Sikojen lukumäärä 1.4. (luokitus vuoteen 2014 asti)

  • Karjut elopaino 50 kg ja yli
  • Emakot elopaino 50 kg ja yli
  • Lihasiat elopaino 50 kg ja yli
  • Siat elopaino 20 – alle 50 kg
  • Porsaat elopaino alle 20 kg

Sikojen lukumäärä 1.12.

  • Siitoskarjut elopaino 50 kg ja yli sekä siitoskarjuiksi tarkoitetut nuoret siat
  • Emakot elopaino 50 kg ja yli: i) vähintään kerran porsineet astutetut emakot ii) vähintään kerran porsineet ei astutetut emakot iii) ei porsineet astutetut emakot sekä iiii) ei porsineet astuttamattomat emakot
  • Lihasiat: i) lihasiat elopaino 50 kg – alle 80 kg ii) lihasiat elopaino 80 kg–alle 110 kg ja iii) lihasiat elopaino 110 kg ja yli
  • Muut siat: i) siat elopaino 20 kg – alle 50 kg ii) porsaat elopaino alle 20 kg

Lampaiden lukumäärä 1.5.

  • Uuhet, uuhet, jotka karitsoineet sekä muut lampaat

 

Vuohien lukumäärä 1.5.

  • Vuohet yhteensä

Siipikarjan lukumäärä 1.4. ja lukumäärä keskimäärin (paikkamäärä) (uusi luokitus vuodesta 2021 alkaen)

  • Munivat kanat, tuotantopolvi yli 16 viikon ikäiset
  • Siitoskanat, vanhempaispolvet
  • Kananpoikaset, vanhempaispolvet alle 16 viikon ikäiset
  • Kananpoikaset, tuotantopolvi alle 16 viikon ikäiset
  • Broilerit
  • Broileriemot (sisältää myös nuorikoita)
  • Kalkkunat
  • Kalkkunaemot
  • Siitoskukot
  • Muu siipikarja

Siipikarjan lukumäärä 1.4 (luokitus vuoteen 2020 asti.)

  • Kanat
  • Kananpoikaset
  • Broilerit
  • Broileriemot
  • Kalkkunat
  • Muu siipikarja

Alueluokitus perustuu maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan perusteella määräytyviin alueisiin. Kotieläinten lukumäärät julkaistaan ELY-keskuksittain ja kunnittain. Tietoja kotieläinten lukumääristä keväällä (eläinlajista riippuen 1.4. tai 1.5) sekä nautojen lukumääristä 1.12. on saatavilla myös muilla alueluokituksilla sekä karjakokoluokittain.

1.4 Tutkimuskohde ja tiedonantajat

Tilasto kuvaa kotieläinten lukumäärien kehitystä ja alueellista jakautumista.

Tiedot kotieläinten lukumääristä saadaan suurimmaksi osaksi hallinnollisista eläinrekistereistä.  Nautojen lukumäärät perustuvat nautarekisteriin, sikojen lukumäärät sikarekisteriin ja lampaiden ja vuohien lukumäärät lammas- ja vuohirekisteriin. Tiedot sikojen lukumääristä 1.12. perustuvat otantatutkimukseen. Siipikarjan lukumäärä 1.4. perustui vuoteen 2020 asti tukihaun yhteydessä kerättäviin tietoihin. Vuodesta 2021 alkaen tiedot on kerätty tilastokyselyllä maatiloilta.  

1.5 Käyttäjien näkökulmien huomiointi

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta tilastouudistuksia käsittelevien kokousten yhteydessä sekä kirjallisina kommenttipyyntöinä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

2.1. Tilaston tutkimusmenetelmä

Kotieläinten lukumäärätilastoon sisältyy pääosin niiden tilojen eläimet, jotka kuuluvat maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin. Maatalous- ja puutarhayritysrekisterin tilajoukkoon on vuodesta 2013 alkaen kuulunut maatalous- ja puutarhayritykset, joiden taloudellinen koko on vähintään 2 000 euroa. Taloudellinen koko määritetään käyttämällä SO eli Standard Output –menetelmää.

Siipikarjan lukumäärät (1.4) perustuivat vuoteen 2020 asti maatiloilta tukihaun yhteyksissä kerättäviin tietoihin. Vuodesta 2021 tiedot on kerätty tilastokyselyllä maatiloilta.  Kyselyn perusjoukkoon kuuluvat tilat, joilla on edellisenä vuonna ollut lintuja 50 tai enemmän. Tiedot kerätään verkkotiedonkeruuna, ja puhelinhaastatteluna niiltä tiloilta, jotka eivät ole antaneet tietoja verkossa.

Nautojen lukumäärät (1.5. ja 1.12.) saadaan nautarekisteristä. Rekisterin tiedot perustuvat viljelijöiden ilmoituksiin muun muassa nautojen syntymä- ja poistotiedoista. Viljelijöiden on tehtävä ilmoitukset nautarekisteriin seitsemän päivän sisällä tapahtumasta.

Sikojen lukumäärät (1.4) saadaan sikarekisteristä, johon eläintenpitäjän on tehtävä pitopaikkakohtaisesti eläinmääräilmoitukset kolme kertaa vuodessa; toukokuussa (tammi – huhtikuu), syyskuussa (touko-elokuu) ja seuraavan vuoden tammikuussa (syys-joulukuu). Rekisteriin ilmoitetaan eläinmäärät, jotka ovat olleet tilalla kuukauden 1. päivänä.

Sikojen lukumäärät 1.12. perustuvat otantatutkimukseen (tilastokysely maatiloille). Otoksen poiminnan perusjoukkona käytetään tilajoukkoa, joilla on ollut kyseisen vuoden keväällä sikoja. Vuonna 2020 perusjoukon muodostivat noin 1 000 maatilaa, joilla oli sikoja. Näiden tilojen joukosta poimittiin noin 250 tilan otos, joilta kysyttiin tiedot sikojen lukumääristä. Otos on ositettu kolmeen osaan tilan maantieteellisen sijainnin, tuotantosuunnan ja tilakoon mukaan, jolloin saadaan mahdollisimman edustava otos koko maasta. Tiedot kerätään viljelijöiltä verkkotiedonkeruuna sekä puhelinhaastatteluna niiltä tiloilta, jotka eivät ole antaneet tietoja verkossa.

Kyselyssä saadut tiedot estimoidaan käyttämällä normaalia ositetun satunnaisotannan korotuskerroinestimointia sekä suhde-estimointia. Mikäli tietojen käsittelyvaiheessa havaitaan esimerkiksi poikkeavan suuri havainto, tarkistetaan havainnon oikeellisuus. Mikäli poikkeava havainto on oikea, tila poistetaan ositteesta ja tilasta muodostetaan oma osite, jolloin poikkeava havainto ei painotu liikaa alkuperäisessä ositteessa. Otokseen kuuluneista tiloista kyselyn vastausprosentti on ollut noin 90.

Lampaiden ja vuohien lukumäärät 1.5. saadaan lammas- ja vuohirekisteristä. Lammas- ja vuohirekisterin tiedot perustuvat lampaiden ja vuohien pitäjien ilmoituksiin eläinten poikimisista, ostoista, siirroista ja poistosta. Ilmoitukset eläinten ostoista, siirroista ja poistoista on tehtävä rekisteriin seitsemän päivän kuluttua tapahtumasta. Poikimatietojen osalta lampaiden ja vuohien pitäjien on ilmoitettava eläinten syntymätiedot rekisteriin kuuden kuukauden kuluttua tapahtumasta.

2.2. Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Siipikarjan ja otantatutkimuksella kerättävien sikojen lukumäärätietojen luotettavuutta heikentää vastauskato. Kaikkia kyselyyn kuuluvista tiloista ei tavoiteta tiedonkeruun aikana ja osa kieltäytyy antamasta tietoja lukumääristä. Siipikarjan osalta tietojen luotettavuutta heikentää myös se, jos lukumääriä on ilmoitettu väärissä luokissa. Esimerkiksi broilerit on ilmoitettu broileriemoissa ja päinvastoin.

Otantatutkimuksella kerättävien lihasikojen lukumäärän estimointia hankaloittaa se, että lihasikalat usein täytetään ja tyhjennetään kerralla ja tuotantoerien välissä voi olla tuotantotauko. Otokseen osuneet tilat eivät siten välttämättä kuvaa tilannetta oikeassa suhteessa ja seurauksena voi olla tulosten yli- tai aliestimoituminen.

Maatilakyselyn otos oli vuoteen 2006 asti suunniteltu kuvaamaan sekä kotieläintuotantoa että kasvintuotantoa, joten otos ei ollut välttämättä paras mahdollinen joukko edustamaan eläinmääriä, joita on vain pienellä osalla maatiloista. Vuodesta 2006 lähtien otokset on suunniteltu erikseen kotieläin- ja kasvinviljelytiloille, joka on parantanut sikojen lukumäärätietojen edustavuutta/oikeellisuutta.

2.3. Virheiden oikaisumenettelyt

Tilastossa havaitut virheet pyritään korjaamaan ja julkaisemaan mahdollisimman nopeasti.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Ennakkotiedot nautojen lukumääristä 1.5. julkaistaan kesäkuun puolivälissä. Ennakkotiedot siipikarjan lukumääristä 1.4. julkaistaan heinäkuussa ja ennakkotiedot sikojen 1.4. sekä lampaiden ja vuohien lukumääristä 1.5. julkaistaan marraskuussa. Lopulliset tiedot julkistetaan maatalous- ja puutarhayritysrekisterin valmistuttua seuraavan vuoden keväällä.

Tiedot nautojen ja sikojen lukumääristä 1.12. julkistetaan helmikuun puolivälissä.

4. Tietojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus                             

Tilastot kotieläinten lukumääristä ovat pääosin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietojen kanssa. Kevään tilastointiajankohdat ovat hieman vaihdelleet eri vuosina.

Lampaiden, vuohien ja kanojen lukumäärät tilastoitiin vuoteen 2009 asti kaksi kertaa vuodessa. Vuodesta 2010 alkaen lukumäärät on tilastoitu ainoastaan kerran vuodessa: Kanat 1.4. ja lampaat ja vuohet 1.5. Lisäksi vuonna 2010 lampaiden ja vuohien tilastointiajankohta muutettiin kesäkuun ensimmäisestä päivästä toukokuun ensimmäiseen päivään.

Vuodesta 2013 tilaston kohdejoukkoon on kuulunut niiden maatalous- ja puutarhayritysten kotieläimet, joiden taloudellinen koko on vähintään 2 000 €. Taloudellinen koko määritetään käyttämällä SO eli Standard Output menetelmää. Ennen vuotta 2013 kohdejoukko kattoi niiden maatilojen kotieläimet, joilla oli käytössä olevaa maatalousmaata vähintään yksi hehtaari tai jolla oli kotieläimiä vähintään yhden kotieläinyksikön verran.

Alueittaiset tiedot lukumääristä eivät ole täysin vertailukelpoisia kuntaliitoksista johtuen.

Nautojen lukumäärät ovat vuodesta 1999 perustuneet nautarekisteriin. Sitä ennen tieto kevään lukumääristä on perustunut maatilarekisteristä saatuun tietoon ja 1.12. lukumääristä otantana viljelijöille tehtävään maatilatutkimukseen.

Nautojen lukumäärien tilastointi on tarkentunut vuodesta 2003 lähtien. Vuoden 2003 keväällä otettiin käyttöön uusi nautarekisteri ja samalla tilastollisia määrittelyjä tarkennettiin. Tarkentunut määrittely vaikuttaa etenkin lehmien ja yli 2-vuotiaiden hiehojen lukumääriin edellisvuoteen verrattuna. Erityisesti on tarkennettu hiehon ensimmäisen poikimisen tunnistamista.

Sikojen lukumäärä 1.4. perustuu kokonaistutkimukseen ja 1.12. otantatutkimukseen, joten eri menetelmin kerättävät tiedot lukumääristä eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia.

Sikojen lukumäärät 1.4. perustuivat IACS:sta saatavaan tietoon vuosina 1995 – 2014, ja lukumäärät tilastoitiin painon mukaisissa luokissa. Vuodesta 2015 lähtien sikojen lukumäärät ovat perustuneet sikarekisteriin ja lukumäärät tilastoidaan ikään perustuvissa luokissa. Tämän luokituksessa tapahtuneen muutoksen johdosta ainoastaan luokkaa ”Siat yhteensä” voidaan pitää lähes vertailukelpoisena ennen ja jälkeen vuoden 2015.

Vuodesta 2005 lähtien lampaiden ja vuohien lukumäärät ovat perustuneet pääasiassa lammas- ja vuohirekisteriin. Aikaisempina vuosina lampaiden ja vuohien lukumäärät perustuivat maatilarekisteriin ja maatilatutkimukseen. Tilastointimenetelmän muuttumisesta johtuen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia ennen ja jälkeen vuoden 2005. Vuoden 2009 tilastosta rajattiin tarkemmin pois lampaiden pitäjät ja vuoden 2010 tilastosta vuohien pitäjät, jotka olivat ilmoittaneet rekisteriin kaikkien eläintensä käyttötavoiksi pelkästään lemmikki, harraste tai koe-eläin.. Tästä rajauksesta johtuen lammastilojen määrä väheni vuonna 2009 ja vuohitilojen määrä vuonna 2010 poikkeuksellisen paljon edellisvuosiin verrattuna.

Lampaiden lukumäärä vuodesta 2015 lähtien ei ole täysin vertailukelpoinen aikaisempiin vuosiin. Vuosina 2009-2014 lukumäärien tilastoinnissa on käytetty apuna muita hallinnollisia lähteitä rekisteritiedon ohella. Vuodesta 2015 lähtien tilaston tiedot perustuvat kokonaan rekisteristä saatuihin tietoihin.

Broilereiden lukumäärät vuodesta 2015 lähtien ei ole täysin vertailukelpoinen aikaisempiin vuosiin. Tilojen tietoja, joiden broilerimääriä ei ole ollut saatavilla kevään tukihausta, on täydennetty muista hallinnon lähteistä saatavilla tiedoilla. Kun tietoja täydennetään muista lähteistä, voi joidenkin tilojen eläimet joissakin tapauksissa tulla tilastoon tuplana, mikä heikentää tilaston luotettavuutta.

Vuoteen 2020 asti siipikarjan lukumäärät perustuivat hallinnollisista rekistereistä saataviin tietoihin. Vuodesta 2021 lähtien tiedot on kerätty tilastokyselynä tiloilta, ja tiedonkeruun ulkopuolelle on jätetty tilat, joilla edellisenä vuonna on ollut lintuja 50 tai vähemmän. Tästä rajauksesta johtuen siipikarjaa pitävien tilojen määrä väheni vuonna 2021 poikkeuksellisen paljon, kun tilasto ei kata enää muutaman kanan tiloja. Lisäksi tilaston ulkopuolelle on jätetty vuosina 2021 ja 2022 tilat, jotka pitävät siipikarjaa lähinnä harrastusmielessä. 

 

5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilasto julkaistaan verkkopalvelussa osoitteessa: Kotieläin lukumäära