Siirry pääsisältöön

Kotieläinten lukumäärä -tilaston dokumentaatio

Laaturaportti 14.8.2023

Tilaston kuvaus

Tilaston yleiskuvaus

Kotieläinten lukumäärätilasto sisältää nautojen, sikojen, siipikarjan, lampaiden ja vuohien lukumäärät maakunnittain (ELY-keskuksittain vuoteen 2022 asti) ja kunnittain. Vuoteen 2018 asti tilastoitiin myös maatilalla olevien hevosten lukumäärä. Nautojen osalta tilastossa esitetään erikseen lehmien, emolehmien, sonnien, hiehojen ja vasikoiden lukumäärät. Sikojen osalta tilasto sisältää lukumäärät emakoista, karjuista, lihasioista ja porsaista. Siipikarjan osalta tilastoidaan erikseen kanojen, kananpoikasten, broilereiden, broileriemojen, kalkkunoiden, kalkkunaemojen, siitoskukkojen ja muun siipikarjan lukumäärät. Lampaiden osalta tilastoidaan uuhien ja muiden lampaiden lukumäärät.

Luokitukset

Nautojen lukumäärä 1.5 ja 1.12.
-    Lypsylehmät
-    Emolehmät
-    Sonnit 2 vuotta ja yli sekä sonnit 1 - < 2 vuotta
-    Hiehot 2 vuotta ja yli käyttötarkoituksen mukaan lypsylehmiksi, emolehmiksi ja teuraaksi
-    Hiehot 1 - < 2 vuotta käyttötarkoituksen mukaan lypsylehmiksi, emolehmiksi ja teuraaksi
-    Sonni- ja lehmävasikat alle vuoden ikäiset

Sikojen lukumäärä 1.4 ja 1.12 
-    Karjut 8 kk ja yli
-    Emakot 8 kk ja yli
-    Nuoret siitossiat yli 3 kk – alle 8 kk
-    Lihasiat yli 3 kk – alle 8 kk
-    Porsaat 3 kk ja alle

Sikojen lukumäärä 1.4. (luokitus vuoteen 2014 asti)
-    Karjut elopaino 50 kg ja yli
-    Emakot elopaino 50 kg ja yli
-    Lihasiat elopaino 50 kg ja yli
-    Siat elopaino 20 – alle 50 kg
-    Porsaat elopaino alle 20 kg

Sikojen lukumäärä 1.12. (luokitus vuoteen 2020 asti)
-    Siitoskarjut elopaino 50 kg ja yli sekä siitoskarjuiksi tarkoitetut nuoret siat

-    Emakot elopaino 50 kg ja yli
•   vähintään kerran porsineet astutetut emakot 
•    vähintään kerran porsineet ei astutetut emakot 
•    ei porsineet astutetut emakot sekä 
•    ei porsineet astuttamattomat emakot

-    Lihasiat
•    lihasiat elopaino 50 kg – alle 80 kg 
•    lihasiat elopaino 80 kg–alle 110 kg ja 
•    lihasiat elopaino 110 kg ja yli

-    Muut siat
•    siat elopaino 20 kg – alle 50 kg 
•    porsaat elopaino alle 20 kg

Lampaiden lukumäärä 1.5.
-    Uuhet
•    Karitsoineet uuhet

-    Muut lampaat


Vuohien lukumäärä 1.5.
-    Vuohet yhteensä

Siipikarjan lukumäärä 1.4 ja eläinpaikkojen määrä tiloilla. Luokitus vuodesta 2023 alkaen
-    Munivat kanat tuotantotavoittain, tuotantopolvi yli 16 viikon ikäiset
•    Munivat kanat yli 16 viikon ikäiset, virikehäkkikanala
•    Munivat kanat yli 16 viikon ikäiset, Lattiakanala
•    Munivat kanat yli 16 viikon ikäiset, Ulkokanala
•    Munivat kanat yli 16 viikon ikäiset, Luomukanala

-    Siitoskanat, vanhempaispolvet

-    Kananpoikaset, tuotantopolvi ja vanhempaispolvet alle 16 viikon ikäiset

-    Broilerit

-    Broileriemot

-    Kalkkunat 

-    Kalkkunaemot

-    Siitoskukot

-    Muu siipikarja

Siipikarjan lukumäärä 1.4 (luokitus vuoteen 2020 asti.)
-    Kanat
-    Kananpoikaset
-    Broilerit
-    Broileriemot
-    Kalkkunat
-    Muu siipikarja

Alueluokitus perustuu maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan perusteella määräytyviin alueisiin. Kotieläinten lukumäärät julkaistaan maakunnittain (ELY-keskuksittain vuoteen 2022 asti) ja kunnittain. Tietoja kotieläinten lukumääristä keväällä (eläinlajista riippuen 1.4. tai 1.5) sekä nautojen ja sikojen lukumääristä 1.12. on saatavilla myös muilla alueluokituksilla sekä karjakokoluokittain.

Kattavuus

Kotieläinten lukumäärätilastoon sisältyy pääosin niiden tilojen eläimet, jotka kuuluvat maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin. Maatalous- ja puutarhayritysrekisterin tilajoukkoon on vuodesta 2013 alkaen kuulunut maatalous- ja puutarhayritykset, joiden taloudellinen koko on vähintään 2 000 euroa. Taloudellinen koko määritetään käyttämällä SO eli Standard Output –menetelmää.

Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Tilasto kuvaa eläinten määrää tilastointipäivänä. Tilastointipäivät ovat eläinlajista riippuen 1.4., 1.5. ja 1.12.

Eläinrekistereihin perustuvat eläinmäärät sisältävät pääosin kaikki rekistereissä olevat eläimet. Sikojen osalta tilaston ulkopuolelle on rajattu minisiat ja villisiat. Lampaiden ja vuohien osalta tilasto ei sisällä eläimiä, joiden käyttötarkoitukseksi on merkitty rekisteriin harraste-, lemmikki- tai koe-eläin.

Siipikarjan osalta on pääosin rajattu ulkopuolelle sellaiset maatilat, jotka pitävät siipikarjaa harrastustarkoituksessa.

Lampaat

Lampaiden lukumäärä 1.5.: Uuhien lukumäärä sisältää karitsoineet lampaat sekä vähintään yhden vuoden ikäiset naaraspuoliset lampaat, jotka eivät ole karitsoineet. Ryhmä ”muut lampaat” sisältää uuhikaritsat, pässit ja pässikaritsat.

Siipikarjan lukumäärä vuoteen 2020 asti
Siipikarjan lukumäärä 1.4.: Ryhmä ”muu siipikarja” ELY-keskuksittain sisältää mm. kukot, hanhet, ankat, strutsit, tarhatut fasaanit ja sorsat

Siipikarjan lukumäärä 1.4.: Ryhmä ”muu siipikarja” kunnittaisessa tilastossa sisältää broileriemot, kukot, hanhet, ankat, strutsit sekä tarhatut sorsat ja fasaanit.

Kanojen ja broilereiden määrä keskimäärin vuoteen 2020 asti: Tiedot perustuvat maatilojen eläinmääräilmoituksiin kanojen ja broilereiden määrästä kuukauden alussa (tukihallinnon lomake 461 Sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus). Tilakohtainen keskimäärä on laskettu laskemalla summa kuukauden alussa tilalla olleiden eläinten määristä ja jakamalla summa niiden kuukausien määrillä joina tilalla on ollut siipikarjaa.

Siipikarjan lukumäärä vuodesta 2021 alkaen

Kanat yhteensä: Sisältää munivat kanat yli 16 vk tuotantopolvi, joiden munantuotanto käytetään kulutukseen sekä siitoskanat, joiden munantuotanto menee poikastuotantoon.
Broileriemot ja kalkkunaemot sisältävät myös broileriemo- ja kalkkunaemonuorikot.

Tilastoyksikkö

Kotieläinten lukumäärät perustuvat hallinnollisiin eläinrekistereihin sekä siipikarjan osalta tiloilta kerättyyn tietoon kerran vuodessa.

Tilaston perusjoukko

Kotieläinten lukumäärätilastoon sisältyy pääosin niiden tilojen eläimet, jotka kuuluvat maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin. Maatalous- ja puutarhayritysrekisterin tilajoukkoon on vuodesta 2013 alkaen kuulunut maatalous- ja puutarhayritykset, joiden taloudellinen koko on vähintään 2 000 euroa. Taloudellinen koko määritetään käyttämällä SO eli Standard Output –menetelmää.

Mittayksikkö

Kotieläinten lukumäärät esitetään kappaleina.

Viiteajankohta

Kalenterivuosi

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004). Lisäksi Euroopan neuvoston asetus 1165/2008 sisältää kotieläinten lukumäärien tilastointia koskevia velvoitteita.

Lisää tietoa: Tilastolainsäädäntö

Tilastollinen tietosuoja

Tietosuojaperiaatteet

Tietosuoja on tilastotoimen perusperiaate, johon Luonnonvarakeskus on sitoutunut, ja jolla varmistetaan tiedonantajien luovuttaman tiedon luottamuksellinen käsittely. Yksikkötason tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä niitä luovuteta koskaan hallinnolliseen päätöksentekoon, tutkintaan, valvontaan, oikeudenkäyntiin tai vastaavaan tarkoitukseen.

Tietosuoja ja –turva tietoja käsiteltäessä

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisää tietoa: Tietosuoja – Tilastot

Julkistamispolitiikka

Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistukset julkistetaan arkipäivisin kello 9.00 Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkosivuille.

Julkistamiskalenteri

Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan käyttäjille loppuvuodesta. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista. Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin.

Pääsy julkistamiskalenteriin

Julkistamiskalenteri | Luonnonvarakeskus

Laadunhallinta

Laadunvarmistus

Luonnonvarakeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.
Tilastossa tarkistetaan ja editoidaan tilaston vastausaineisto kuukausitasolla ja lisäksi tutkitaan vastauskatoa (eri taustatietojen mukaan). 

Laadun arviointi

Tilastossa tarkistetaan ja editoidaan tilaston vastausaineisto ja lisäksi tutkitaan vastauskatoa (eri taustatietojen mukaan).

Relevanssi

Käyttäjien tarpeet

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta tilastouudistuksia käsittelevien kokousten yhteydessä sekä kirjallisina kommenttipyyntöinä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

Tarkkuus ja luotettavuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Siipikarjan lukumäärätietojen luotettavuutta heikentää jonkin verran vastauskato. Kaikkia kyselyyn kuuluvista tiloja ei tavoiteta tiedonkeruun aikana ja osa kieltäytyy antamasta tietoja lukumääristä. Siipikarjan lukumäärätietojen osalta on myös mahdollista, että lukumääriä on ilmoitettu vahingossa väärissä luokissa.

Sikojen lukumäärätietojen (1.12) luotettavuutta vuoteen 2020 asti heikensi myös vastauskato. Tiedot kerättiin vuoteen 2020 asti maatilatutkimuksella, joka oli otostutkimus. Kaikkia otokseen kuuluvista tiloista ei tavoitettu tiedonkeruun aikana ja osa kieltäytyi antamasta tietoja lukumääristä. 

Tietojen luotettavuutta nautojen ja lampaiden lukumääristä heikentää se, että tietoja ei välttämättä saada täysin luotettavasti poimittua hallinnollisista eläinrekistereistä.
Lopulliset tiedot nautojen, sikojen, lampaiden ja vuohien lukumääristä poimitaan rekisteristä tiettynä päivänä. Jos tietoja päivitetään rekisteriin tämän jälkeen, tehtyjä muutoksia ei pääsääntöisesti huomioida enää tilastossa. 

Oikea-aikaisuus, johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Oikea-aikaisuus

Ennakkotiedot nautojen lukumääristä 1.5. julkaistaan kesäkuun puolivälissä. Ennakkotiedot siipikarjan lukumääristä 1.4. julkaistaan heinäkuussa ja ennakkotiedot sikojen 1.4. sekä lampaiden ja vuohien lukumääristä 1.5. julkaistaan joulukuun puolivälissä. Lopulliset tiedot julkistetaan maatalous- ja puutarhayritysrekisterin valmistuttua seuraavan vuoden keväällä.
Tiedot nautojen ja sikojen lukumääristä 1.12. julkistetaan seuraavan vuoden keväällä.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Tilastot kotieläinten lukumääristä ovat pääosin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietojen kanssa. Kevään tilastointiajankohdat ovat hieman vaihdelleet eri vuosina.

Alueittaiset tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia eri vuosina tapahtuneista alueluokitusmuutoksista johtuen.
Luokitustiedotteet | Tilastokeskus

Lampaiden, vuohien ja kanojen lukumäärät tilastoitiin vuoteen 2009 asti kaksi kertaa vuodessa. Vuodesta 2010 alkaen lukumäärät on tilastoitu ainoastaan kerran vuodessa: Kanat 1.4. ja lampaat ja vuohet 1.5. Lisäksi vuonna 2010 lampaiden ja vuohien tilastointiajankohta muutettiin kesäkuun ensimmäisestä päivästä toukokuun ensimmäiseen päivään.

Vuodesta 2013 tilaston kohdejoukkoon on kuulunut niiden maatalous- ja puutarhayritysten kotieläimet, joiden taloudellinen koko on vähintään 2 000 €. Taloudellinen koko määritetään käyttämällä SO eli Standard Output menetelmää. Ennen vuotta 2013 kohdejoukko kattoi niiden maatilojen kotieläimet, joilla oli käytössä olevaa maatalousmaata vähintään yksi hehtaari tai jolla oli kotieläimiä vähintään yhden kotieläinyksikön verran.

Nautojen lukumäärät ovat vuodesta 1999 perustuneet nautarekisteriin. Sitä ennen tieto kevään lukumääristä on perustunut maatilarekisteristä saatuun tietoon ja 1.12. lukumääristä otantana viljelijöille tehtävään maatilatutkimukseen. 

Uusi nautarekisteri otettiin käyttöön vuonna 2022. Nautojen määriä ei ollut mahdollista poimia uudesta nautarekisteristä aivan samalla tavalla kuin vanhasta rekisteristä, mistä johtuen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin.

Sikojen lukumäärä 1.4. on perustunut sikarekisteristä saatavaan tietoon vuodesta 2015 alkaen ja sikamäärä 1.12. vuodesta 2021 alkaen.  

Sikojen lukumäärät 1.4. perustuivat IACS:sta saatavaan tietoon vuosina 1995–2014, ja lukumäärät tilastoitiin painon mukaisissa luokissa. Vuodesta 2015 lähtien sikojen lukumäärät ovat perustuneet sikarekisteriin ja lukumäärät tilastoidaan ikään perustuvissa luokissa. Tämän luokituksessa tapahtuneen muutoksen johdosta ainoastaan luokkaa ”Siat yhteensä” voidaan pitää lähes vertailukelpoisena ennen ja jälkeen vuoden 2015.
Sikojen lukumäärät 1.12 perustuivat vuoteen 2020 asti otantatutkimukseen ja lukumäärät tilastoisiin painon mukaisissa luokissa. Vuodesta 2021 lähtien sikojen määrät ovat perustuneet sikarekisteriin ja lukumäärät tilastoidaan ikään perustuvissa luokissa.

Vuodesta 2005 lähtien lampaiden ja vuohien lukumäärät ovat perustuneet pääasiassa lammas- ja vuohirekisteriin. Aikaisempina vuosina lampaiden ja vuohien lukumäärät perustuivat maatilarekisteriin ja maatilatutkimukseen. 
Tilastointimenetelmän muuttumisesta johtuen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia ennen ja jälkeen vuoden 2005. Vuoden 2009 tilastosta rajattiin tarkemmin pois lampaiden pitäjät ja vuoden 2010 tilastosta vuohien pitäjät, jotka olivat ilmoittaneet eläinten käyttötavoiksi pelkästään lemmikki, harraste tai koe-eläin lammas- ja vuohirekisteriin. Tästä rajauksesta johtuen lammastilojen määrä väheni vuonna 2009 ja vuohitilojen määrä vuonna 2010 poikkeuksellisen paljon edellisvuosiin verrattuna.

Lampaiden lukumäärä vuodesta 2015 lähtien ei ole täysin vertailukelpoinen aikaisempiin vuosiin. Vuosina 2009–2014 lukumäärien tilastoinnissa on käytetty apuna muita hallinnollisia lähteitä rekisteritiedon ohella. Vuodesta 2015 lähtien tilaston tiedot perustuvat kokonaan rekisteristä saatuihin tietoihin.

Broilereiden lukumäärät eivät ole vuodesta 2015 lähtien vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin. Tilojen, joiden broilerimääriä ei ole ollut saatavilla kevään tukihausta, tietoja on täydennetty muista hallinnon lähteistä saatavilla tiedoilla. Kun tietoja täydennetään muista lähteistä, voi joidenkin tilojen eläimet joissakin tapauksissa tulla tilastoon tuplana, mikä heikentää tilaston luotettavuutta.

Vuoteen 2020 asti siipikarjan lukumäärät perustuivat hallinnollisista rekistereistä saataviin tietoihin. Vuodesta 2021 lähtien tiedot on kerätty tilastokyselynä tiloilta, ja tiedonkeruun ulkopuolelle on pääsääntöisesti jätetty tilat, joilla edellisenä vuonna on ollut lintuja 50 tai vähemmän. Tästä rajauksesta johtuen siipikarjaa pitävien tilojen määrä väheni vuonna 2021 poikkeuksellisen paljon, kun tilasto ei kata enää muutaman linnun tiloja.

Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Tiedot ovat yhteneväisiä muihin maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin pohjautuvien tilastojen tietoihin. Tilaston perusjoukko on maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin kuuluvat tilat. 

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot

Tiedot kotieläinten lukumääristä saadaan suurimmaksi osaksi hallinnollisista eläinrekistereistä. Nautojen lukumäärät perustuvat nautarekisteriin, sikojen lukumäärät sikarekisteriin ja lampaiden ja vuohien lukumäärät lammas- ja vuohirekisteriin. Siipikarjan lukumäärät kerätään maatiloilta kerran vuodessa verkkokyselyllä.

Tiedonkeruun tiheys

Nautojen ja sikojen lukumäärät poimitaan rekistereistä kaksi kertaa vuodessa ja lampaiden ja vuohien lukumäärät kerran vuodessa.  Siipikarjan lukumäärät kerätään maatiloilta kerran vuodessa huhtikuussa.

Tiedonkeruumenetelmä

Siipikarjan lukumäärät (1.4 ja eläinpaikat) perustuvat maatiloilta kerran vuodessa kerättäviin tietoihin.

Nautojen lukumäärät (1.5. ja 1.12.) saadaan nautarekisteristä. Rekisterin tiedot perustuvat viljelijöiden ilmoituksiin muun muassa nautojen syntymä- ja poistotiedoista. Viljelijöiden on tehtävä ilmoitukset rekisteriin seitsemän päivän sisällä tapahtumasta.

Sikojen lukumäärät saadaan sikarekisteristä, johon eläintenpitäjän on tehtävä pitopaikkakohtaisesti eläinmääräilmoitukset kolme kertaa vuodessa; toukokuussa (tammi – huhtikuu), syyskuussa (touko-elokuu) ja seuraavan vuoden tammikuussa (syys-joulukuu). Rekisteriin ilmoitetaan eläinmäärä, joka on ollut kuukauden 1. päivänä.

Lampaiden ja vuohien lukumäärät 1.5. saadaan lammas- ja vuohirekisteristä. Lammas- ja vuohirekisterin tiedot perustuvat lampaiden ja vuohien pitäjien ilmoituksiin eläinten poikimisista, ostoista, siirroista ja poistosta. Ilmoitukset eläinten ostoista, siirroista ja poistoista on tehtävä rekisteriin seitsemän päivän kuluttua tapahtumasta. Poikimatietojen osalta lampaiden ja vuohien pitäjien on ilmoitettava eläinten syntymätiedot rekisteriin kuuden kuukauden kuluttua tapahtumasta.

Aineiston/datan validointi

Mikäli siipikarjatietojen käsittelyvaiheessa havaitaan esimerkiksi poikkeavan suuri havainto, tarkistetaan havainnon oikeellisuus

Tiedon käsittely

Virheelliset tiedot korjataan pääsääntöisesti käsin. Jos joltain siipikarjatilalta puuttuu tieto ja on tiedossa, että tila ei ole lopettanut tuotantoa, puuttuva tieto imputoidaan käyttäen tilan edellisvuoden lukumääriä.