Kaupallinen kalastus sisävesillä -tilaston dokumentaatio

Tilaston yleiskuvaus

Kaupallinen kalastus sisävesillä -tilasto sisältää tiedot sisävesialueen kaupallisen kalastuksen saaliista, saaliin arvosta ja kaupallisten kalastajien lukumääristä. Tilasto kattaa kala-, nahkiais- ja rapusaaliit. Talteen otettu mäti tilastoitiin vuoteen 2022 saakka.

Luokitukset

Saalis esitetään myös kuukausittain. Tilasto sisältää muun saaliin lisäksi erikseen esitettynä niin sanotun hoitokalastussaaliin. Hoitokalastus on tehopyyntiä, jolla pyritään kalaston rakenteen muutokseen ja vesistön vedenlaadun parantamiseen etenkin särkikaloja vähentämällä. Hoitokalastuksen saaliilla ei yleensä ole merkittävää kaupallista arvoa.

Kattavuus

Tilasto kattaa kaupallisten kalastajien rekisteriin rekisteröityneet kalastajat, jotka ovat ilmoittaneet harjoittavansa kalastusta sisävesillä.

Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Kaupallinen kalastus on toimintaa, jossa kalaa pyydetään myyntitarkoituksessa tai jossa pyydetyt kalat tai osa niistä myydään. Suomen kalastuslain sekä EU:n yhteisen kalastuspolitiikan säädösten mukaisesti muut kuin kaupalliset kalastajat eivät saa myydä saalistaan lukuun ottamatta sisävesillä satunnaisesti suoraan kuluttajalle myytävää vähäistä kala- tai rapuerää. Kaupallisella kalastajalla on joitain vapaa-ajan kalastajista poikkeavia oikeuksia. He voivat myydä saaliista ja saada julkisia tukia. Lisäksi kaupalliset kalastajat voivat käyttää kalastuksessa pyynti – tai venekuntaa kohden enemmän kuin 240 metriä verkkoja ja 100 koukkua koukkupyydyksessä, troolia sekä lohen ja taimenen kalastuksessa isorysää.

Kaupalliseksi kalastajaksi katsotaan tässä tilastossa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (VARELY) ylläpitämään kaupallisten kalastajien rekisteriin rekisteröitynyt, sisävesillä kalastusta harjoittanut oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö.

Kaupalliset kalastajat ryhmitellään kahteen ryhmään kalastuksesta saadun tulon perusteella. Kalastajat, joiden itse pyytämän kalan tai siitä jalostettujen kalastustuotteiden myynnistä kolmen viimeksi kuluneen tilikauden aikana kertyneen liikevaihdon keskiarvo ylittää 10 000 euroa, muodostavat I-ryhmän. Muut kaupalliset kalastajat kuuluvat II-ryhmään.

Kaupallinen kalastus sisävesillä -tilaston kehikkoperusjoukko muodostuu kaupallisten kalastajien rekisteriin rekisteröityneistä kalastajista, joiden rekisteristatus on aktiivinen, ja joiden rekisteröitymispäätös on ollut voimassa tilastovuoden aikana.

Kaupallisten kalastajien rekisteriin rekisteröidään luonnolliset henkilöt (henkilö tai toiminimi) ja oikeushenkilöt (osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö tai avoin yhtiö), jotka saavat liikevaihtoa itse kalastamansa tai lukuunsa kalastetun kala- tai rapusaaliin tai niistä jalostettujen kalastustuotteiden myynnistä. Sisävesialueella muut kuin kaupalliset kalastajat eivät saa harjoittaa kalastamansa saaliin ensimyyntiä lukuun ottamatta suoraan lopulliselle kuluttajalle satunnaisesti myytävää vähäistä kala- tai rapuerää. Kaupallisiksi kalastajiksi ei kuitenkaan lueta kalastukseen osallistuvia perheenjäseniä tai palkattua työvoimaa, elleivät he ole ilmoittautuneet rekisteriin.

Saalistilasto esitetään kansainvälisen käytännön mukaisesti nimellissaaliina. Nimellissaalis tarkoittaa saalista, jonka kalastaja tuo maihin. Se tilastoidaan perkaamattomana eli elopainona. Nimellissaaliiseen ei kuulu poisheitetty kala.

Tulokset esitetään käyttäen vuoden 2014 lopussa voimassa ollutta ELY-keskusten kalatalousyksiköiden aluejakoa vuoteen 2022 saakka. Vuodesta 2023 alkaen aluejakona käytetään maakuntajakoa. Saalis ilmoitetaan pyyntialueen mukaan ja kalastajamäärä kalastajan kotipaikan mukaan.

Saaliin arvo on laskettu vastaajilta vuosittain kysyttyjen lajikohtaisten, keskimääräisten tuottajahintojen perusteella ilman arvonlisäveroa. Lohi ja taimen myydään perattuna, ja yleensä myös saaliin arvo ilmoitetaan perattuna. Se muutetaan kokonaisen kalan hinnaksi muuntokertoimella, joka lohella ja taimenella on 1,11.

Tilastotietokannassa saaliin arvo esitetään nimellisarvona. Saaliin arvo on muutettu kyseisen vuoden hintatasoon kuluttajahintaindeksiä käyttäen vain, jos asiayhteydessä on ilmoitettu sen olevan reaaliarvo.

Tilastoyksikkö

Tilastoyksikkö on kaupallinen kalastaja. Kalastaja voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö.

Tilaston perusjoukko

Tilaston perusjoukko on Suomen sisävesien kaupalliset kalastajat. Tilasto on kattava. Tämä tarkoittaa, että kaikki sisävesien kaupalliset kalastajat ovat mukana perusjoukossa.

Rekisteri sisävesien kaupallisista kalastajista muodostaa tilaston kehikkoperusjoukon. Kehikkoperusjoukon koko (N) eli kaupallisten kalastajien rekisterissä olevien toimijoiden lukumäärä ja saalisilmoituksen Luonnonvarakeskukseen toimittaneiden toimijoiden määrä (n) vaihtelee vuosittain ja kalastajaryhmittäin. Kehikkoperusjoukkoon kuuluvat kalastajat, jotka ovat tilastovuoden aikana olleet rekisterissä vähintään yhden päivän.

Kaupallisten kalastajien rekisterissä saattaa olla myös kalastusopastoimintaa harjoittavia henkilöitä ja vapaa-ajankalastajia, jotka kalastavat kaupalliseen kalastukseen tarkoitetuilla pyydyksillä tai pyydysmäärillä.

Mittayksikkö

Kalansaaliin määrät esitetään tuhansina kilogrammoina (1000 kg). Rapusaalis ilmoitetaan tuhansina kappaleina (1000 kpl). Saaliin arvo esitetään tuhansina euroina (1000 €).

Viiteajankohta

Viiteajankohta on kalenterivuosi. Kunkin vuoden kalastajamäärä tarkoittaa vuoden lopussa rekisterissä olleiden kalastajien lukumäärää.

Viitealue

Tilaston viitealueena on Suomen sisävedet, tilastoaluejako on maakuntajako. Saaliin määrät ja arvot esitetään pyyntialueen mukaisesti. Kalastajien lukumäärä esitetään asuinalueen mukaisesti.

Ajallinen kattavuus

Tilasto laaditaan vuodelle ja saaliit ilmoitetaan myös kuukausittain. Tietoja on saatavilla 1960-luvulta lähtien.

Jakelutiheys

Vuosittain

Perusajankohta

Kyseessä ei ole indeksitilasto.

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).

Lisää tietoa: Tilastolainsäädäntö

Tietosuoja on tilastotoimen perusperiaate, johon Luonnonvarakeskus on sitoutunut, ja jolla varmistetaan tiedonantajien luovuttaman tiedon luottamuksellinen käsittely. Yksikkötason tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä niitä luovuteta koskaan hallinnolliseen päätöksentekoon, tutkintaan, valvontaan, oikeudenkäyntiin tai vastaavaan tarkoitukseen.

Lisää tietoa: Tietosuoja – Tilastot

Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistukset julkistetaan arkipäivisin kello 9.00 Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkosivuille.

Julkistamiskalenteri

Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan käyttäjille loppuvuodesta. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista. Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin.

Pääsy julkistamiskalenteriin

Julkistamiskalenteri | Luonnonvarakeskus

Laadunvarmistus

Luonnonvarakeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Laadun arviointi

Kaupallinen kalastus sisävesillä -tilasto läpivalaistiin vuonna 2020.

Käyttäjätyytyväisyys

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta erityisesti tilastojen uudistamisen yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Lisäksi Luonnonvarakeskuksen tilasto-ohjelman päivityksen yhteydessä selvitimme tilastojen käyttäjien toiveita tilastojen kehittämiseksi syksyllä 2021 ja alkuvuodesta 2022. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Tilasto tuotetaan lähtökohtaisesti kokonaistutkimuksena, koska kalastuslaki (2015/379 90 §) velvoittaa sisävesien kaupalliset kalastajat ilmoittamaan saaliinsa Luonnonvarakeskukselle vähintään kerran vuodessa. Tilaston tarkkuutta kuitenkin heikentää, että kaikki kalastajat eivät ilmoita saaliitaan ja muita tietoja, kuten tuottajahintaa.  I-ryhmän kalastajien vastausaste on ollut 60–70 prosenttia vuosina 2016 ja 2020, ja II-ryhmän kalastajien 40–50 prosenttia.

Oikea-aikaisuus

Kaupallinen kalastus sisävesillä -tilasto julkaistaan vuodesta 2016 alkaen joka vuosi tilastointivuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tiedot ovat vertailukelpoisia tilaston sisältämillä kansallisilla alueilla sekä kansainvälisesti EU:n tilastoviraston ja FAO:n julkaisemien kalastustietojen kanssa.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Aikasarja on tuotettu yhdenmukaisella menetelmällä vuodesta 2016 alkaen. Tilastointimenetelmä muuttui vuonna 2016 kalastuslain uudistuksen seurauksena. Vuoteen 2014 saakka Luonnonvarakeskus keräsi tilastoinnissa tarvittavat tiedot sisävesialueen ammattikalastajilta valtakunnallisena postikyselynä sekä puhelinhaastatteluin. Tilastoaineistoa ei kerätty vuonna 2015.

Sisävesien kaikkien kaupallisten kalastajien rekisteröitymisestä tuli lain velvoittamaa vuodesta 2016 alkaen, josta lähtien käytettävissä on kattava rekisteri ensimmäistä kertaa. Kalastuslain muutoksen vuoksi kaupallisten kalastajien rekisteriin ilmoittautui uusia kalastajia, ja rekisterissä olevien kalastajien määrä kasvoi moninkertaiseksi. Vuodesta 2016 lähtien tilasto julkaistaan vuosittain.

Myös vuosina 1962–1996 sisävesialueen valtakunnallinen ammattikalastustilasto on laadittu vuosittain. Vuodesta 1996 alkaen tilasto on tehty joka toinen vuosi. Vuonna 1990 kalastajarekisteri tarkistettiin perusteellisesti. Tarkistuksen seurauksena rekisterissä olevien kalastajien määrä väheni vuodesta 1989. Aiemmin TE -keskusten ja nykyisin ELY-keskukset ovat ylläpitäneet sisävesien ammattikalastajarekisteriä vuodesta 1998 lähtien. Vuosina 1990–2006 tilasto tehtiin käyttäen samaa menetelmää. Perusjoukkona oli Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen rekisteri, johon ammattikalastusrekisteriin kuuluvat sisältyivät. Menetelmässä yhdistettiin valtakunnallisen kyselyn tuloksia ja tiettyjä vesistöalueita koskevia erillisiä tutkimuksia.

Vuonna 2008 menetelmää uudistettiin siten, että perusjoukon muodostivat pelkästään ELY-keskusten rekisteriin kuuluvat kalastajat ja tiedot kerättiin yhdenmukaisesti valtakunnallisella postikyselyllä ja haastatteluilla. Myös vuosien 2010, 2012 ja 2014 tilastot on tehty tällä menetelmällä. Muutos näkyy varsinkin osa-aikaisten kalastajien määrissä, jotka vähenivät selvästi vuonna 2008. Näiden rekisteriin kuulumattomien kalastajien puuttuminen tilastoinnista voi näkyä myös joidenkin lajien saalismäärissä. Tämä muutos on ilmeisesti pienentänyt siian, taimenen ja etenkin lohen saalisarvioita. Vuodesta 2008 lähtien tilastossa on arvioitu myös rekisteröityneiden ammattikalastajien ravun ja mädin myyntiä. Näiden arvo on laskettu mukaan sisävesiammattikalastuksen kokonaisarvoon siitä lähtien. Saaliin arvon laskentaa muutettiin myös samana vuonna. Aikaisemmin arvo laskettiin käyttäen keskimääräisiä tuottajahintoja, jotka lasketaan kalatukuilta kerätyistä ostohinnoista. Vuodesta 2008 lähtien arvot on laskettu kalastajien itsensä ilmoittamien hintojen perusteella.

Vuosina 1990–1996 arvio laadittiin silloisen läänijaon mukaisesti. Sitä ennen tilasto laadittiin koko maata käsittäväksi tai vesistöalueittain. Vuodesta 1998 lähtien tilastossa käytetty aluejako on noudattanut työvoima- ja elinkeinokeskusten kalatalousyksikköjakoa sekä entistä läänijakoa. Vuosien 2008, 2010, 2012 ja 2014 samoin kuin vuodesta 2016 lähtien tilastoissa käytetään vuoden 2014 loppuun saakka voimassa ollutta ELY-keskusten kalatalousyksiköiden aluejakoa.

Vuoteen 2006 asti saaliit raportoitiin alueittain kalastajan kotipaikan perusteella. Vuodesta 2008 lähtien alueellinen jako on tehty saaliin pyyntialueen mukaan.

Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Tilastoaineisto on sisävesien kaupallisten kalastajien Luonnonvarakeskukselle tekemät saalisilmoitukset. Tilastossa ei käytetä muuta aineistoa.

Kaupallinen kalastus sisävesillä -tilasto on osa kokonaiskalantuotanto -tilastoa.

Lähdeaineistot

Vuoden 2016 alussa voimaan tullut kalastuslaki (379/2015) velvoittaa kaupallisen kalastajan pitämään muualla kuin merialueella tapahtuvasta kalastuksestaan päiväkirjaa ja vähintään kerran kalenterivuodessa ilmoittamaan pyytämänsä ja lukuunsa pyydetyt saaliit Luonnonvarakeskukselle.

Saalisilmoitusaineisto on Ruokaviraston ylläpitämässä tietokannassa, johon Luonnonvarakeskuksen tilastopalvelut -yksiköllä on reaaliaikainen yhteys. Luonnonvarakeskuksen tilastopalvelut -yksiköllä on reaaliaikainen yhteys myös kaupallisten kalastajien rekisteriin.

Tiedonkeruun tiheys

Vuosittain

Tiedonkeruumenetelmä

Kaupallinen kalastus sisävesillä -tilasto on kokonaistutkimus, jonka perusjoukkona on vuodesta 2016 lähtien Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylläpitämässä kaupallisten kalastajien rekisterissä olevat toimijat. Kalastajat ilmoittavat saaliinsa Luonnonvarakeskukselle joko paperilomakkeella tai Ruokaviraston ylläpitämällä sähköisellä tiedonkeruusovelluksella. Saalistiedot tulee ilmoittaa kalastusta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Ruokavirasto ylläpitää tietokantaa, johon saalisaineisto tallentuu.

Saalisilmoituslomakkeet lähetetään vastaajille tilastointivuoden alussa. Saalis-, hinta-, ja työllisyystiedot voi ilmoittaa Luonnonvarakeskukselle myös sähköisen sovelluksen välityksellä. Saalistietonsa palauttamatta jättäneille kalastajille tehdään puhelinhaastatteluja ja tekstiviestikyselyitä.

Tilastovuotena 2020 katotutkimuksessa käytettiin lisäksi tekstiviestisovellusta, jolla kysely lähetettiin kaikille puhelinhaastattelun otoksen ulkopuolelle jääneille II-ryhmän kalastajille, ja kalastajille, joita ei ollut puhelimella tavoitettu. Katotutkimuksen aineistoa käytetään varsinaisten vastausten lisäksi arvioitaessa aktiivisten kalastajien lukumääriä kalastajaryhmittäin ja kalatalousyksiköittäin. Ositusperusteena kalastajamäärien estimoinnissa käytetään jakoa kahteen kalastajaryhmään saaliiden arvon perusteella.

Aineiston/datan validointi

Saatujen tilastotietojen tarkastus- ja tulosten laadunvarmistusprosessi. Tilastossa tarkistetaan ja editoidaan tilaston vastausaineisto kuukausitasolla ja lisäksi tutkitaan vastauskatoa (eri taustatietojen mukaan).

Tiedon käsittely

Tilasto sisävesien kaupallisesta kalastuksesta on lähtökohtaisesti kokonaistutkimus, mutta vastausaste on vain noin 50 prosenttia. Raportoidut tiedot laajennetaan painokertoimilla vastaamaan perusjoukon tietoja niin hyvin kuin mahdollista.

Vuoteen 2022 saakka ilmoitetut saaliit laajennettiin koskemaan saatuja kalastajamääriä käyttäen ositeperusteena kalastajaryhmää ja kalibroiden painot saatuihin aktiivisten kalastajien estimaatteihin ELY-keskusten kalatalousyksiköittäin.

Menetelmää tarkennettiin vuodesta 2023 alkaen. Painotuksessa lisäinformaationa käytetään kalastajan kotipaikkaa (vuoteen 2014 saakka olemassa olleet ELY-keskusten kalatalousyksiköt, yhteensä 10 aluetta), kalastajaryhmää (1- ja 2-ryhmä), troolikalastusta ja kalastajan kokonaissaalista. Kokonaissaalis tiedetään, jos kalastaja on ilmoittanut saaliinsa, lisäksi katotutkimuksessa vastaamattomilta kalastajilta tiedusteltiin kokonaissaaliin taso. Painokertoimet lasketaan erikseen kalastaja- ja saalismäärille. Painot kalibroidaan kaikkien taustamuuttujien osalta. Troolikalastajia ei ole kaikkien ELY-keskusten alueella molemmissa kalastajaryhmissä, joten aktiivisten kalastajien lukumäärää koskeva kalibrointi tehdään osin täydellisenä jälkiosituksena kalastajaryhmän ja aluemuuttujan suhteen sekä erikseen troolikalastuksen reunajakaumalla. Saaliiden painokertoimien kalibroinnissa käytetään lisäksi 1-ryhmän kalastajien saalistason reunajakaumaa.

Kalastajien muodostamat yhteisyritykset käsitellään laskennassa kalastajakohtaisesti. Ilmoitetut yhteissaaliit jaetaan kullekin osakkaalle erikseen ennen laskentaa.