Hakkuukertymä ja puuston poistuma -tilaston laatuseloste

Tilaston tuottaja: Luonnonvarakeskus (Luke) 1.1.2015 lähtien. Aiemmin tilaston tuotannosta vastasi Metsäntutkimuslaitos (Metla).

Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).

Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen varoista.

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Hakkuukertymään tilastoidaan kaikki Suomen metsistä teollisuuden raaka-aineeksi ja energiantuotantoon hakattu runkopuu.

Puuston poistuma sisältää hakkuukertymän lisäksi myös metsään hakkuutähteinä jäävän runkopuun ja metsään jäävän luontaisesti kuolleen runkopuun.

Hakkuukertymää ja puuston poistumaa koskevia tietoja käytetään puuvarojen käytön ja käyttöasteen seurantaan sekä koko maan tasolla että alueellisesti. Tavallisimmin hakkuukertymää verrataan metsävaratietojen perusteella tehtäviin hakkuumahdollisuusarvioihin ja puuston poistumaa puuston kasvuun.

Tietoja käyttävät päätöksenteossaan mm. metsäteollisuusyritykset ja puunhankintaorganisaatiot. Keskeisiä metsäpoliittisia käyttökohteita ovat Kansallinen metsästrategia 2025 ja siihen liittyvät alueelliset tavoiteohjelmat.

1.2 Käsitteet ja luokitukset

Hakkuukertymä muodostuu metsäteollisuustuotteiden valmistukseen (teollisuuspuun kertymä) ja energian tuotantoon (energiapuun kertymä) hakatusta runkopuusta, joihin sisältyy myös vientiin hakattu puu.

Teollisuuspuun kertymä sisältää

• metsäteollisuustuotteiden valmistukseen kotimaassa ja vientiin hakatun teollisuuspuun, sekä
• yksityismetsänomistajien sahatavaraksi (kotitarvepuuksi) sahauttaman omien metsien runkopuun.

Energiapuun kertymä sisältää

• runkopuusta valmistetun pientalojen (asuinpientalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) lämmitykseen käytetyn polttopuun ja hakkeen, sekä
• sen lämpö- ja voimalaitoksien energiantuotannon kotimaisen runkopuun, mikä ei sisälly teollisuuspuun kertymään.

Puuston poistuma sisältää:

• hakkuukertymään kuuluvan puun, sekä
• hakkuun jälkeen metsään hakkuutähteenä käyttämättä jäävän runkopuun eli metsähukkapuun ja
• luontaisesti kuolleen metsään jäävän runkopuun eli luonnonpoistuman.

Hakkuukertymä ja poistuma tilastoidaan hakkuiden toteutusajankohdan ja hakkuukohteiden sijainnin perusteella. Kalenterivuosittain laadittavan tilaston aluejakona käytetään maakuntia (vuoteen 2015 asti Suomen metsäkeskuksen toimialueita). Tiedot julkaistaan metsänomistajaryhmittäin sekä puu- ja puutavaralajeittain.

Yksityismetsillä tarkoitetaan tässä tilastossa yksityismetsänomistajien metsien lisäksi myös kuntien, seurakuntien ja muiden yhteisöjen metsiä. Valtion kaikki metsät ovat olleet vuodesta 2008 alkaen Metsähallituksen hallinnassa. Metsäteollisuusyhtiöihin rinnastetaan yhtiöt, joissa metsäteollisuusyhtiöt ovat osakkaina. Valtion ja metsäteollisuuden metsiä koskevat tiedot on tilastoitu tietosuojasyistä yhdistettyinä vuodesta 2008.

Tilasto sisältää ainoastaan runkopuuta, ja kaikki tilastoidut puumäärät ovat kuorellisia kiintokuutiometrejä. Teollisuuspuun kertymän puutavaralajien tukki- ja kuitupuun laatuvaatimukset ovat samat kuin Luken hakkuutilastossa. Energiapuun kertymään sisältyvälle runkopuulle ei ole määritelty minimilatvaläpimittaa.

1.3 Tutkimuskohde ja tiedonantajat

Hakkuukertymää ja puuston poistumaa käsittelevät tilastot koskevat hakkuista käyttöön otettua tai metsään jäävää runkopuuta. Tilastot koostetaan Luken muiden tilastojen perusteella, joiden tiedonkeruuta, tiedonantajia ym. esitellään laatuselosteen luvussa kaksi sekä kyseisten tilastojen omissa laatuselosteissa.

1.4 Käyttäjien näkökulmien huomiointi

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta tilastotuotantoa käsittelevien kokousten, kirjallisten kommentointipyyntöjen sekä asiakastyytyväisyyskyselyiden yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

2.1 Tutkimusmenetelmä

Hakkuukertymä lasketaan Luken julkaisemien muiden tilastojen perusteella. Seuraavassa esitellään lyhyesti näitä perustilastoja, joiden tiedonkeruu-, otanta- ja estimointimenetelmät on kuvattu tarkemmin niiden omissa laatuselosteissa.

Teollisuuspuun hakkuukertymän perustiedot saadaan vuosittain koottavasta Teollisuuspuun hakkuut alueittain -tilastosta, joka kattaa nykyään lähes kaiken Suomesta hakattavan tukki- ja kuitupuun. Niihin lisätään yksityismetsänomistajien sahauttama omien metsien runkopuu, jonka määrä on selvitetty noin 10 vuoden välein tehtävillä piensahatutkimuksilla. Viimeisimmässä piensahatutkimuksessa kartoitettiin postikyselyllä kaikkien piensahojen puunkäyttö vuosina 2008–2010.

Teollisuuspuun hakkuita koskevat tiedot kerätään vuosittain ositetulla otannalla, jossa ovat mukana kaikki suurimmat puunostajat. Metsäteollisuus on Suomessa hyvin keskittynyttä, joten vuositilaston yritykset ovat viime vuosina kattaneet yli 95 prosenttia koko maan teollisuuspuun hakkuumääristä. Metsäteollisuusyhtiöt ilmoittavat erikseen myös omien ja metsänomistusyhtiöidensä hakkuut, ja Metsähallitus ilmoittaa valtion metsien hakkuumäärät.

Viimeisin piensahatutkimus kohdistui kaikkiin enintään 10 000 kuutiometriä puuta vuodessa käyttäviin sahayrityksiin ja -yrittäjiin. Selvityksessä löydettiin yhteensä noin 1 200 toimivaa piensahaa, jotka käyttivät vuosina 2008–2010 keskimäärin runsaat 3 prosenttia koko sahateollisuuden puun käytöstä.

Energiapuun hakkuukertymä koostuu pientalojen polttopuuna käytetystä runkopuusta sekä lämpö- ja voimalaitosten energiantuotantoon korjatusta (vuoteen 2015 asti käytetystä) teollisuuspuun kertymään sisältymättömästä kotimaisesta runkopuusta.

Pientaloissa (asuinpientalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) käytetyt polttopuumäärät on selvitetty puun käyttäjiltä hieman alle 10 vuoden välein tehdyillä otantatutkimuksilla. Uusin pientalojen polttopuu-tutkimus kohdistui lämmityskauteen 2016/2017, ja sen aineisto kerättiin ositetun otannan perusteella yhteensä noin 10 000 kiinteistön asukkaille tai omistajille lähetetyllä kirjekyselyllä.

Lämpö- ja voimalaitosten energiantuotannon runkopuun määrät tilastoitiin vuoteen 2015 asti käyttömäärien perusteella. Laskennan perusteena käytettiin lämpö- ja voimalaitoksilta puun energiakäyttö-tilastoon vuosittain kerättyä tietoa. Vuodesta 2016 alkaen lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen raaka-aineet on tilastoitu korjuuorganisaatioiden ilmoitusten perusteella. Näin ne kohdistuvat teollisuuspuun tapaan korjuun kalenterivuoteen ja metsien sijaintialueeseen.

Laskennassa on tehty seuraavia oletuksia:

- Hakkuukertymään tilastoidaan metsähakkeen raaka-aineesta kokopuu ja karsittu ranka. Järeä runkopuu ja polttoon ohjattu kuitupuu jätetään tilaston ulkopuolelle, koska niissä on mukana myös teollisuuspuun hakkuukertymään jo tilastoitunutta puuta ja tuontipuuta.

- Kaikki energiapuu tilastoidaan yksityismetsiin, koska omistajaryhmittäiseen jakoon ei ole kunnollisia perusteita tai omistajaryhmittäisiä tietoja joudutaan salaamaan.

- Hakatun tai käytetyn energiapuun puulajijakaumaa ei tiedetä. Hakkuukertymään tilastoitu energiapuu jaetaan puulajeihin metsäkeskusalueittain metsähakkeen korjuupotentiaalia selvittäneen tutkimuksen (Anttila ym. 2013) perusteella. Tutkimus perustui valtakunnan metsien 10. inventoinnin käsittelyn tarpeessa olevien varttuneiden taimikoiden ja ensiharvennusmetsien koealojen tietoihin. Sen mukaan ranka- ja kokopuupotentiaalista oli koko maan tasolla mäntyä noin 2/5, kuusta 1/5 ja lehtipuuta 2/5.

Puuston poistuma saadaan lisäämällä hakkuukertymään arviot metsähukkapuusta ja luonnonpoistumasta. Metsähukkapuun ja luonnonpoistuman tiedot perustuvat vuodesta 2008 alkaen valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) koealatietojen mittauksiin ja laskelmiin. Luonnonpoistuman laskentaperusteiden tuorein päivitys on tehty kohdevuodelle 2016 ja metsähukkapuun laskentaperusteiden vuodelle 2017.

2.2 Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä  

Teollisuuspuun hakkuiden perusjoukko sisältää kaikki merkittävät teollisuuspuuta hakkaavat yritykset ja vuosittain kerättävät tiedot kattavat yli 95 prosenttia niiden hakkaamasta teollisuuspuusta. Puumäärät ovat kattaneet viime vuosina noin 85 prosenttia hakkuukertymästä ja noin 70 prosenttia puuston poistumasta.

Viimeisin piensahatutkimus kohdistui vuosiin 2008–2010, minkä jälkeen hakkuukertymälaskelmissa yksityismetsänomistajien sahauttaman omien metsien runkopuun määränä on käytetty vuoden 2010 puumäärää. Se on ollut alle prosentti hakkuukertymästä, joten sen mahdolliset muutokset vaikuttavat vain vähän tuloksiin ja niiden luotettavuuteen.

Energiapuun hakkuukertymä muodostaa vuoteen 2007 asti enimmillään 10 prosenttia koko hakkuukertymästä, mutta viime vuosina sen osuus on ollut noin 15 prosenttia. Energiapuun osalta vuosien 2008–2015 tilastointi perustuu hakkuumäärien sijasta käyttömääriin. Energiapuun hakkuumäärien tilastointi ei ollut yhtä kattavaa ja luotettavaa kuin teollisuuspuun hakkuiden tilastointi.

Pientaloissa käytetyn polttopuun määrät on selvitetty edellisen kerran lämmityskaudelta 2016/2017. Selvitysten tuloksia on käytetty tilastoinnissa ilman muutoksia seuraavaan selvitykseen asti.

Metsähakkeen raaka-aineeksi hakatun runkopuun estimaatti tarkentui laskentamenetelmän muutoksen myötä vuodesta 2008 alkaen. Metsähakkeen käyttömäärät on kuitenkin tilastoitu alun perin puun käyttöpaikan ja käyttövuoden mukaan, eikä raaka-aineita tilastoida metsänomistajaryhmittäin eikä puulajeittain.

Puuston poistuman metsähukkapuun ja luonnonpoistuman määrät perustuvat vuoteen 2008 saakka vanhoihin, esimerkiksi vuosina 1966–1971 koottuihin aineistoihin, joiden perusteella laskettuihin arvoihin on tehty korjauksia lähinnä Etelä-Suomen lehtipuun osalta. Vuodesta 2008 alkaen nämä erät on laskettu valtakunnan metsien inventoinnin koealatietojen perusteella. Laskentatavan muutos kasvatti erien suuruutta, jotka todennäköisesti olivat aikaisemmin aliarvioita.

2.3 Virheiden oikaisumenettelyt  

Tilastossa havaitut virheet pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti ja korjatut tiedot julkistetaan tilaston kotisivulla.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilastovuotta (kalenterivuosi) koskevat alueelliset tiedot pyritään julkaisemaan seuraavan kesäkuun aikana. Vuositilaston luvut ovat lopullisia.

Tilastojen julkistamisajankohdista ja niiden mahdollisista muutoksista tiedotetaan Luken tilastojen julkaisukalenterissa.

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Kaikki tilastossa esitettävät puumäärät ovat kuorellisia kiintokuutiometrejä, sillä aikaisemmin käytetyt muut tilavuussuureet on muutettu tähän tilavuusyksikköön.

Vuosien 1991–1995 kertymä- ja poistumaluvut on tilastoitu alun perin metsälautakunnittain. Tiedot laskettiin metsäkeskusalueille niiden metsäpinta-alojen suhteilla.

5. Tilastotiedon saatavuus ja selkeys

Tilasto julkaistaan Luonnonvarakeskuksen Tilastopalvelussa osoitteessa luke.fi/tilastot. Tiedot ovat vapaasti ja ilmaiseksi kaikkien saatavissa.